Estimation of genetic parameters for test-day milk production at different stages of lactation of Finnish Ayrshire heifers

Selostus: Ayrshire-ensikoiden koelypsykohtaisen maidontuotannon perinnölliset tunnusluvut laktaation eri vaiheissa

Pregnancy and periodontium. A clinical, microbiological, and enzymological approach via a longitudinal study

The mechanisms leading to an enhanced susceptibility to gingivitis in pregnant women have not yet been completely described. Therefore, the current study series were performed to investigate longitudinally the influence of pregnancy on periodontal tissues, and to evaluate microbial and host response factors related to pregnancy gingivitis formation. Pregnancy-related periodontal changes were analysed in 30 generally healthy women (24- 35 years old) once per trimester, till the end of lactation. Matched non-pregnant women (n=24) served as the controls, and were examined three times, once per following month. Pregnancy-related gingival inflammation was observed as enhanced tendency towards gingival bleeding and pseudopocket formation with a concomitant decrease in plaque levels. Gingivitis reached its peak during mid-pregnancy and then decreased transiently visit by visit. After lactation, no differences in periodontal status were seen between the study and control populations. In contrast to previous studies reporting increased levels of Prevotella intermedia, a specific aim was to analyse phenotypically two identical species, P. intermedia and Prevotella nigrescens, separately using a 16S ribosomal DNA-based PCR. As a result, the increased levels of P. nigrescens were related to pregnancy gingivitis. Matrix metalloproteinases (MMPs) are involved in periodontal destruction. However, their role in pregnancy gingivitis is not well studied. Therefore, neutrophilic enzymes and proteinases, such as MMP and myeloperoxidase (MPO) levels were analysed from saliva and gingival crevicular fluid (GCF) samples during the follow-up. Despite increased inflammation and microbial shift towards anaerobes, the host response did not activate the MMP, elastase and MPO secretion during pregnancy. These results demonstrate that during pregnancy gingival inflammation is enhanced especially during the second trimester, when P. nigrescens levels in subgingival plaque were increased, whereas the neutrophilic enzymes and proteinase levels in both saliva and GCF remained low. These findings could explain, at least in part, why pregnancy gingivitis itself does not predispose or proceed to periodontitis.

Partikkelikokojakaumamenetelmän testaus INCA Feature

Tässä työssä testattiin partikkelikokojakaumien analysoinnissa käytettävää kuvankäsittelyohjelmaa INCA Feature. Partikkelikokojakaumat määritettiin elektronimikroskooppikuvista INCA Feature ohjelmaa käyttäen partikkeleiden projektiokuvista päällystyspigmenttinä käytettävälle talkille ja kahdelle eri karbonaattilaadulle. Lisäksi määritettiin partikkelikokojakaumat suodatuksessa ja puhdistuksessa apuaineina käytettäville piidioksidi- ja alumiinioksidihiukkasille. Kuvankäsittelyohjelmalla määritettyjä partikkelikokojakaumia verrattiin partikkelin laskeutumisnopeuteen eli sedimentaatioon perustuvalla SediGraph 5100 analysaattorilla ja laserdiffraktioon perustuvalla Coulter LS 230 menetelmällä analysoituihin partikkelikokojakaumiin. SediGraph 5100 ja kuva-analyysiohjelma antoivat talkkipartikkelien kokojakaumalle hyvin samankaltaisen keskiarvon. Sen sijaan Coulter LS 230 laitteen antama kokojakauman keskiarvo poikkesi edellisistä. Kaikki vertailussa olleet partikkelikokojakaumamenetelmät asettivat eri näytteiden partikkelit samaan kokojärjestykseen. Kuitenkaan menetelmien tuloksia ei voida numeerisesti verrata toisiinsa, sillä kaikissa käytetyissä analyysimenetelmissä partikkelikoon mittaus perustuu partikkelin eri ominaisuuteen. Työn perusteella kaikki testatut analyysimenetelmät soveltuvat paperipigmenttien partikkelikokojakaumien määrittämiseen. Tässä työssä selvitettiin myös kuva-analyysiin tarvittava partikkelien lukumäärä, jolla analyysitulos on luotettava. Työssä todettiin, että analysoitavien partikkelien lukumäärän tulee olla vähintään 300 partikkelia. Liian suuri näytemäärä lisää kokojakauman hajontaa ja pidentää analyysiin käytettyä aikaa useaan tuntiin. Näytteenkäsittely vaatii vielä lisää tutkimuksia, sillä se on tärkein ja kriittisin vaihe SEM ja kuva-analyysiohjelmalla tehtävää partikkelikokoanalyysiä. Automaattisten mikroskooppien yleistyminen helpottaa ja nopeuttaa analyysien tekoa, jolloin menetelmän suosio tulee kasvamaan myös paperipigmenttien tutkimuksessa. Laitteiden korkea hinta ja käyttäjältä vaadittava eritysosaaminen tulevat rajaamaan käytön ainakin toistaiseksi tutkimuslaitoksiin.