Henkilötietojen siirrot Euroopan unionista kolmansiin maihin erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion C-362/14 Maximillian Schrems v Data Protection Commissioner valossa

Tutkielman tarkoituksena on selvittää lukijalle, mistä syistä ja miten Euroopan unionin tietosuojainstrumentit – nykyinen tietosuojadirektiivi ja tuleva tietosuoja-asetus – asettavat rajoituksia EU:n kansalaisten henkilötietojen siirroille kolmansiin maihin kaupallisia tarkoituksia varten. Erityisen tarkastelun kohteena on henkilötietojen siirrot EU:n alueelta Yhdysvaltoihin mahdollistanut Safe Harbor-järjestelmä, jonka Euroopan unionin tuomioistuin katsoi pätemättömäksi asiassa C-362/14 Maximillian Schrems v Data Protection Commissioner. Tutkimusaiheen eli henkilötietojen rajat ylittävien siirtojen ollessa kansainvälisen oikeuden ja tietosuojaoikeuden leikkauspisteessä on tutkimuksessa käytetty molempien oikeudenalojen asiantuntijoiden tutkimuksia lähteenä. Kansainvälisen oikeuden peruslähteenä on käytetty Brownlien teosta Principles of Public International Law (6. painos), jota vasten on peilattu tutkimusaihetta tarkemmin käsittelevää kirjallisuutta. Erityisesti on syytä nostaa esille Bygraven tietosuojaoikeutta kansainvälisessä kontekstissa käsittelevä Data Privacy Law: An International Perspective sekä Kunerin nimenomaisesti henkilötietojen kansainvälisiä siirtoja käsittelevä Transborder Data Flows and Data Privacy Law. Uusien teknologioiden myötä nopeasti kehittyvästä tutkimusilmiöstä ja oikeudenalasta johtuen tutkimuksessa on käytetty lähdemateriaaleina runsaasti aihepiiriä käsitteleviä artikkeleita arvostetuista julkaisuista, sekä EU:n tietosuojaviranomaisten ja YK:n raportteja virallislähteinä. Keskeiset tutkimustulokset osoittavat EU:n ja sen jäsenvaltioiden intressit henkilötietojen siirroissa sekä EU:n asettamien henkilötietojen siirtosääntelyiden vaikutukset kolmansiin maihin. Globaalin konsensuksen saavuttamisen koskien henkilötietojen kansainvälisiä siirtosääntelyitä arvioitiin olevan ainakin lähitulevaisuudessa epätodennäköistä. Nykyisten alueellisten sääntelyratkaisujen osalta todettiin Euroopan neuvoston yleissopimuksen No. 108 eniten osoittavan potentiaalia maailmanlaajuiselle implementoinnille. Lopuksi arvioitiin oikeudellisen pluralismin mallin puitteissa tarkoituksenmukaisia keinoja EU:n kansalaisten perusoikeuksina turvattujen yksityisyyden ja henkilötietojen suojan parantamiseksi. Tarkastelu osoittaa EU:n kansalaisten sekä näiden henkilötietoja käsittelevien ja siirtävien yritysten välillä olleen tiedollinen ja voimallinen epätasapaino, joka ilmenee yksilön tiedollisen itseautonomian ja suostumuksen merkityksen heikentymisenä, joskin EU:n vuonna 2018 voimaan astuva tietosuoja-asetus organisaatioiden vastuuta korostamalla pyrkii poistamaan tätä ongelmaa.

Refocusing regulatory exclusivities: Regulatory data protection and marketing exclusivity as forms of pharmaceutical innovation policy

Protection of innovation in the pharmaceutical industry has traditionally been realised through protection of inventions via patents. However, in the European Union regulatory exclusivities restricting market entry of generic products confer tailored, industry specific protection for final, marketable products. This paper retraces the protection conferred by the different forms of exclusivity and assesses them in the light of recent transparency policies of the European Medicines Agency. The purpose of the paper is to argue for rethinking the role of regulatory data as a key tool of innovation policy and for refocusing the attention from patents to the existing regulatory framework. After detailed assessment of the exclusivity regime, the paper identifies key areas of improvement calling for reassessment so as to promote better functioning of the regime as an incentive for accelerated innovation. While economic and public health analysis necessarily provide final answers as to necessity of reform, this paper provides a legal perspective to the issue, appraising the current regulatory framework and identifying areas for further analysis.

Collecting valuable consumer data: Motivating consumers to disclose personal information

Collecting and analyzing consumer data is essential in today’s data-driven business environment. However, consumers are becoming more aware of the value of the information they can provide to companies, thereby being more reluctant to share it for free. Therefore, companies need to find ways to motivate consumers to disclose personal information. The main research question of the study was formed as “How can companies motivate consumers to disclose personal information?” and it was further divided into two subquestions: 1) What types of benefits motivate consumers to disclose personal information? 2) How does the disclosure context affect the consumers’ information disclosure behavior? The conceptual framework consisted of a classification of extrinsic and intrinsic benefits, and moderating factors, which were recognized on the basis of prior research in the field. The study was conducted by using qualitative research methods. The primary data was collected by interviewing ten representatives from eight companies. The data was analyzed and reported according to predetermined themes. The findings of the study confirm that consumers can be motivated to disclose personal information by offering different types of extrinsic (monetary saving, time saving, self-enhancement, and social adjustment) and intrinsic (novelty, pleasure, and altruism) benefits. However, not all the benefits are equally useful ways to convince the customer to disclose information. Moreover, different factors in the disclosure context can either alleviate or increase the effectiveness of the benefits and the consumers’ motivation to disclose personal information. Such factors include the consumer’s privacy concerns, perceived trust towards the company, the relevancy of the requested information, personalization, website elements (especially security, usability, and aesthetics of a website), and the consumer’s shopping motivation. This study has several contributions. It is essential that companies recognize the most attractive benefits regarding their business and their customers, and that they understand how the disclosure context affects the consumer’s information disclosure behavior. The likelihood of information disclosure can be increased, for example, by offering benefits that meet the consumers’ needs and preferences, improving the relevancy of the asked information, stating the reasons for data collection, creating and maintaining a trustworthy image of the company, and enhancing the quality of the company’s website.