The competitive position of the Nordic wood industry in Germany : intangible quality dimensions

Abstract

Social competence and loneliness during the school years - Issues in assessment, interrelations and intergenerational transmission

Väitöskirjassa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten sosiaalisen kompetenssin ja yksinäisyyden mittaamista, yhteyksiä ja periytyvyyttä vanhemmilta heidän lapsilleen. Alakouluikäisten lasten tutkimusaineisto (n=985) koostuu lapsilta itseltään, heidän luokkatovereiltaan, opettajiltaan ja vanhemmiltaan vuosina 2000 - 2004 osana Merkitystä etsimässä – tutkimusprojektia (M. Vauras) kerätystä aineistosta. Mukana on itse-, toveri-, opettaja- ja vanhempien arviot lasten sosiaalisesta kompetenssista, seuranta-aineisto lasten yksinäisyydestä, opettajien arviot lasten motivationaalisesta orientaatiosta, standardoiduin testisarjoin arvioidut akateemiset taidot sekä lasten äitien ja isien arviot omasta yksinäisyydestään ja koetusta kyvykkyydestään toimia vanhempana. Yläkouluikäisten nuorten (n=386) aineisto koostuu vuosina 2006 – 2007 osana Sosioemotionaalinen oppiminen ja hyvinvointi yläkouluyhteisössä (P. M. Niemi) kerätystä nuorten yksinäisyyden, sosiaalisen ahdistuneisuuden ja sosiaalisen fobian seuranta-aineistosta. Mitattavuutta (päätavoite 1) tutkittiin erityisesti monitahoarviointien rakenteiden yhtenäisyyksiä, subjektiivisten arvioiden ajallista pysyvyyttä sekä mittareiden validiteettia ja reliabiliteettia testaamalla. Sosiaalisen kompetenssin ja yksinäisyyden keskinäisten yhteyksien lisäksi tarkasteltiin näiden yhteyttä alakoululaisten oppimiseen sekä yläkou¬lulaisten psykososiaaliseen hyvinvointiin (päätavoite 2). Kolmantena päätavoitteena oli selvittää yksinäisyyden mahdollista periytymistä vanhemmilta lapsille. Osana ensimmäistä päätavoitetta kehitettiin Monitahoarviointi sosiaalisesta kompetenssista (MASK) -arviointimenetelmä (artikkeli 1). Konfirmatorisen faktorianalyysin tulosten perusteella nelifaktorinen rakenne (prososiaalisuus sisältäen yhteistyötaidot ja empatiakyvyn sekä antisosiaalisuus sisältäen impulsiivisuuden ja häiritsevyyden) sopi sekä lasten itsensä, heidän luokkatovereidensa, opettajiensa että vanhempiensa tekemiin arviointeihin. Eri tahojen arviointien väliset korrelaatiot olivat tilastollisesti merkitseviä, joskin suhteellisen matalia, ts. eri tahojen näkökulmat lapsen sosiaalisesta kompetenssista ovat toisistaan eriäviä. Täten eri arvioitsijatahojen käyttäminen on kokonaisuuden tutkimisen kannalta tärkeää. Toisena mittaamiseen liittyvänä tavoitteena oli validoida Hozan, Bukowskin ja Beeryn (2000) sosiaalisen ja emotionaalisen yksinäisyyden mittari suomalaisille lapsille (artikkeli 3) ja nuorille (artikkeli 4) soveltuvaksi sekä tutkia, ovatko lasten ja nuorten arviot omasta yksinäisyydestään ajallisesti pysyviä. Alakoululaisten lasten osalta yksinäisyys, erityisesti sosiaalinen yksinäisyys osoittautui suhteellisen pysyväksi, mutta vahvistui entisestään yläkouluikäisten nuorten aineistoa tarkasteltaessa. Huomionarvoista sekä ala- että yläkoululaisten aineistoissa oli poikien kokema vahva emotionaalinen yksinäisyys. Molempien mittareiden osalta sekä validiteetti että reliabiliteetti todettiin hyväksyttäväksi ja niitä voidaan suositella lasten ja nuorten sosiaalisen kompetenssin ja yksinäisyyden arviointimenetelmiksi. Toisena päätavoitteena oli rakenneyhtälömallinnuksen keinoin tarkastella sosiaalisen kompetenssin ja yksinäisyyden yhteyksiä sekä keskenään (artikkelit 2 ja 3) että suhteessa lasten oppimiseen (artikkeli 2) ja nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin (artikkeli 4). Alakouluikäisten lasten osalta sosiaalinen kompetenssi oli yhteydessä pait¬si yksinäisyyteen myös opettajien oppilaistaan tekemiin motivationaalisen orientaation arvioihin sekä standardoiduin testien arvioituihin akateemisiin taitoihin. Yläkouluikäisten nuorten osalta yksinäisyys oli yhteydessä sosiaaliseen ahdistuneisuuteen ja sosiaaliseen fobiaan. Täten sosiaalisen kompetenssin voidaan katsoa olevan koululaisten hyvinvointia ja oppimista vahvistava, ja toisaalta yksinäisyyden nuorten psykososiaalista hyvinvointia heikentävä tekijä. Viimeisenä päätavoitteena mallinnettiin yksinäisyyden mahdollista periytyvyyttä. Ensimmäisessä vaiheessa periytyvyyttä tarkasteltiin koko perheen sisällä, vanhempien tai lasten sukupuolta erottelematta (artikkeli 2). Tässä rakenneyhtälömallissa vanhempien kokema yksinäisyys ennusti heikompaa kyvykkyydentunnetta vanhemmuudesta, joka edelleen ennusti lapsen heikompaa toveriarvioitua sosiaalista kompetenssia koulussa ja tätä kautta vahvempaa yksinäisyyden kokemusta. Toisessa mallissa eroteltiin äitien ja isien sekä tyttöjen ja poikien aineistot, jotta periytyvyyttä voitiin tarkastella äiti-tytär, äiti-poika, isä-tytär ja isä-poika dyadisuhteissa. Rakenneyhtälömallinnuksen tulosten perusteella sekä äitien että isien kokema yksinäisyys ennusti

Objective Evaluation of Nasal Dimensions in Children with Acoustic Rhinometry

Aims: This study was carried out to investigate the usefulness of acoustic rhinometry in the evaluation of intranasal dimensions in children. The aim was to define reference values for school children. In addition, the role of the VAS scale in the subjective evaluation of nasal obstruction in children was studied. Materials and methods: Measurements were done with Acoustic Rhinometry A1. The values of special interest were the minimal cross-sectional area (MCA) and the anterior volume of the nose (VOL). The data for reference values included 124 voluntary school children with no permanent nasal symptoms, aged between 7 and 14 years. Data were collected at baseline and after decongestion of the nose; the VAS scale was filled in before measurements. The subjects in the follow-up study (n=74, age between 1 and 12 years) were receiving intranasal spray of insulin or placebo. The nasal symptoms were recorded and acoustic rhinometry was measured at each control visit. Results: In school children, the mean total MCA was 0.752 cm2 (SD 0.165), and the mean total VOL was 4.00 cm3 (SD 0.63) at baseline. After decongestion, a significant increase in the mean TMCA and in the mean TVOL was found. A correlation was found between TMCA and age, and between TVOL and height of a child. There was no difference between boys and girls. A correlation was found between unilateral acoustic values and VAS at baseline, but not after decongestion. No difference wasfound in acoustic values or symptoms between the insulin and placebo group in the follow-up study of two years. Conclusions: Acoustic rhinometry is a suitable objective method to examine intranasal dimensions in children. It is easy to perform and well tolerated. Reference values for children between 7 and 14 years were established.

Motivational Influences on Transfer: Dimensions and Boundary Conditions

The focus of this dissertation is the motivational influences on transfer in higher education and professional training contexts. To estimate these motivational influences, the dissertation includes seven individual studies that are structured in two parts. Part I, Dimensions, aims at identifying the dimensionality of motivation to transfer and its structural relations with training-related antecedents and outcomes. Part II, Boundary Conditions, aims at testing the predictive validity of motivation theories used in contemporary training research under different study conditions. Data in this dissertation was gathered from multi-item questionnaires, which were analyzed differently in Part I and Part II. Studies in Part I employed exploratory and confirmatory factor analysis, structural equation modeling, partial least squares (PLS) path modeling, and mediation analysis. Studies in Part II used artifact distribution meta-analysis, (nested) subgroup analysis, and weighted least squares (WLS) multiple regression. Results demonstrate that motivation to transfer can be conceptualized as a three-dimensional construct, including autonomous motivation to transfer, controlled motivation to transfer, and intention to transfer, given a theoretical framework informed by expectancy theory, self-determination theory, and the theory of planned behavior. Results also demonstrate that a range of boundary conditions moderates motivational influences on transfer. To test the predictive validity of expectancy theory, social cognitive theory, and the theory of goal orientations under different study settings, a total of 17 boundary conditions were meta-analyzed, including age; assessment criterion; assessment source; attendance policy; collaboration among trainees; computer support; instruction; instrument used to measure motivation; level of education; publication type; social training context; SS/SMC bias; study setting; survey modality; type of knowledge being trained; use of a control group; and work context. Together, the findings cumulated in this thesis support the basic premise that motivation is centrally important for transfer, but that motivational influences need to be understood from a more differentiated perspective than commonly found in the literature, in order to account for several dimensions and boundary conditions. The results of this dissertation across the seven individual studies are reflected in terms of their implications for theory development and their significance for training evaluation and the design of training environments. Limitations and directions to take in future research are discussed.

Democracy begins at home : parenting, empathy, and adolescents' support for democratic values

Bakgrund Demokratiska samhällen är sårbara och historiskt sett sällsynta. Förutsättningarna för en fungerande demokrati innefattar mer än formella institutioner eller enbart frånvaron av diktatorer och extremgrupper. För att en regim skall fungera enligt demokratiska principer behövs medborgare som stöder demokratiska värden. Därför är det av vikt att förstå de processer som får individer att känna tilltro till demokratiska värden. Trots att man kan anta att stöd för sådana värderingar utvecklas som ett resultat av social inlärning är de konkreta omständigheterna som leder till ett dylikt lärande mindre uppenbara. Den klassiska litteraturen beträffande politisk socialisation lyfte fram föräldrarna som avgörande för de ungas medborgerliga fostran, men i moderna samhällen har föräldrarna sällan som en uttalad målsättning att försöka påverka sina barns nuvarande eller framtida politiska preferenser. Den föreliggande studiens mål var att fördjupa diskursen kring politisk socialisation gen om att analysera föräldraskapets betydelse för demokratiska värderingar hos ungdomar. Metod Den föreliggande studien utgick från två slumpmässiga urval. Det ena omfattade 1341 studerande, 17 år gamla, inom andra stadiets utbildning i tre regioner i Finland (södra, syd-västra och västra) och det andra 678 studerande, 16 år gamla vid studiens inledande, från den flamländska delen av Belgien. Studien innefattade frågeformulär som besvarades under skoltid. Resultat De centrala resultaten från studien kan sammanfattas i fyra punkter. För det första kunde empatiskt tänkande konstateras vara en god förklarande variabel för ungdomars demokratiska värderingar (Artikel 1). För det andra gav studien stöd för antagandet att stödjande föräldraskap är av betydelse för utvecklingen av empati under ungdomsåren (Artikel 2). För det tredje utvärderades empati, i relation till andra betydelsefulla variabler, som förklarande variabel för demokratiska värderingar (Artikel 3). För det fjärde gav den föreliggande studien bevis för att demokratiskt föräldraskap, både direkt och indirekt, är relaterat till demokratiska värderingar hos ungdomar. Sammanfattning Sammanfattningsvis visade den föreliggande studien hur föräldraskap både direkt och indirekt kan påverka demokratiska värderingar hos ungdomar och hur dessa resultat kunde användas för demokratisk samhällsfostran.

Theorizing Formal and Informal Feedback Practices in Management Accounting Through Three Dimensions

The purpose of this doctoral thesis is to widen and develop our theoretical frameworks for discussion and analyses of feedback practices in management accounting, particularly shedding light on its formal and informal aspects. The concept of feedback in management accounting has conventionally been analyzed within cybernetic control theory, in which feedback flows as a diagnostic or comparative loop between measurable outputs and pre-set goals (see e.g. Flamholtz et al. 1985; Flamholtz 1996, 1983), i.e. as a formal feedback loop. However, the everyday feedback practices in organizations are combinations of formal and informal elements. In addition to technique-driven feedback approaches (like budgets, measurement, and reward systems) we could also categorize social feedback practices that managers see relevant and effective in the pursuit of organizational control. While cybernetics or control theories successfully capture rational and measured aspects of organizational performance and offer a broad organizational context for the analysis, many individual and informal aspects remain vague and isolated. In order to discuss and make sense of the heterogeneous field of interpretations of formal and informal feedback, both in theory and practice, dichotomous approaches seem to be insufficient. Therefore, I suggest an analytical framework of formal and informal feedback with three dimensions (3D’s): source, time, and rule. Based on an abductive analysis of the theoretical and empirical findings from an interpretive case study around a business unit called Division Steelco, the 3Dframework and formal and informal feedback practices are further elaborated vis-á-vis the four thematic layers in the organizational control model by Flamholtz et al. (1985; Flamholtz 1996, 1983): core control system, organizational structure, organizational culture, and external environment. Various personal and cultural meanings given to the formal and informal feedback practices (“feedback as something”) create multidimensional interpretative contexts. Multidimensional frameworks aim to capture and better understand both the variety of interpretations and their implications to the functionality of feedback practices, important in interpretive research.

Strategic Innovation Management Based on Three Dimensions

This thesis examines innovation development needs of firms in a remote rural region. The perspective of the study is in strategic innovation management and three dimensions of innovation development: innovation environment, value delivery and innovation capability. The framework is studied with a theoretical and methodological approach in the context of the development of a regional innovation system and the defining of innovation development needs. The thesis is based on existing innovation management literature, expanding it by examining the features of the three dimensions. The empirical data of the study comprise 50 purposefully selected firms within the region of Pielinen Karelia located in Eastern Finland. Most of the firms (70%) included in the study represent manufacturing firms, and over 90% are small and medium-sized enterprises. The research data consist of two questionnaires and an interview, which were done during 2011 in the connection of a regional development project. The point of view of the research is in regional development and harnessing the innovation capability of the firms within the region. The principal research approach applies soft systems methodology. The study explores the means to foster the innovativeness of firms from the viewpoints of innovation environment, innovation capability and value delivery. In closer detail, the study examines relations between the innovation capability factors, differences in innovation development needs within the value delivery system, between sectors and between firm size categories. The thesis offers three major contributions. First, the study extends earlier research on strategic innovation management by connecting the frameworks of innovation capability, innovation environment and value delivery process to the defining of innovation development needs at the regional level. The results deepen knowledge especially concerning practice-based innovation, peripheral regions and smaller firms. Second, the empirical work, based on a case study, confirms the existence of a structural connection integrating five factors of innovation capability. Statistical evidence is provided especially for the positive impacts of the improvement of absorption capability, marketing capability and networking capability, which are the main weaknesses of firms according to the study. Third, the research provides a methodological contribution by applying the innovation matrix in the defining of the innovation development needs of firms. The study demonstrates how the matrix improves possibility to target policy instruments and innovation services more efficiently through indicating significant differences between the innovation support needs regarding various time horizons and phases of innovation process.

EU Strategy for the Baltic Sea Region: its added value in environmental social and economic dimensions

The European Council has invited the European Commission to present the first macro-regional strategy – the EU Strategy for the Baltic Sea Region (EUSBSR) on the 14th of December 2007, primarily to address collective challenges and opportunities of the Region and also to engender cohesion in support of an European integration policy. However, macro-regional strategies conceived to aid European integration and territorial cohesion were viewed by academics with skepticism, obscuring the strategies’ potential impact. This thesis intends to investigate and measure the added value of the EUSBSR in order to analyze its impact on regional development and its feasibility as a guide for future programs intending to strengthen European cohesion and integration. To determine the added value of the EUSBSR the thesis is organized into three sections, so as to address environmental, social, and economic concerns, respectively. The first case examines EU-Russia cooperation in an environmental context to investigate how environmental cooperation with an external neighbor could forge increased cohesion in a macro-regional setting. To figure the added cooperation that academic cooperation among universities would contribute to social dimension, the work has chosen several study results. Lastly, to measure out the added value for the economic strategy objective, the study employs the project for Improved Global Competitiveness in an example of ‘A Baltic Sea Region Program for Innovation, Cluster and SME-Networks’ as an economic plan.