Pan

Melartinin käsikirjoitusluettelon tunnus Mel 4:26 (ks. http://lib.siba.fi/fi/kokoelmat/kasikirjoitusarkisto/melartin_erkki/). 4:26b:ssä on 4:26:n pienempikokoisia sivuja.

Pan

Soitinnus: orkesteri.

Pan

Soitinnus: lauluääni, piano.

[Pan]

Soitinnus: lauluääni (sopraano), piano.

[Pan und Echo op. 53a]

Soitinnus: orkesteri.

Peter Pan never goes out of style : nuorisotutkijat ymmällään

Kirjallisuusarvostelu

IT service catalog : a case study of the implementation need in a Pan-Nordic Insurance Company

IT service catalog is an increasingly important issue as many IT organizations have been realizing it as a central communication and visualization tool to bridge the gap between IT and the business. This study reviews relevant literature on IT service catalog and related issues on IT services delivery. Furthermore, the study shows how IT service catalog can enhance IT effectiveness as well as provide more benefits when integrating with Configuration Management Database. In order to analyze whether IT service catalog is needed to be implemented in a Pan-Nordic Insurance Company, this study also investigates the current IT services delivery of a case study. The findings of the study show the problems in the current situation of IT services delivery in the case. The characteristics of IT service catalog are recommended in order to help with the mentioned flaws.

Configuration management process improvement : a case study of a Pan-Nordic insurance company

Configuration management is often seen as an enabler for the main IT Service Management (ITSM) processes such as Incident and Problem management. A decent level of quality of IT configuration data is required in order to carry out routines of these processes. This case study examines the state of configuration management in a multinational organization and aims at identification of methods for its improvement. The author has stayed five months with this company in order to collect different sources of evidence and to make observations. The main source of data for this study is interviews with some of the key employees of the assigned organization who are involved into the ITSM processes. This study concludes the maturity level of the existing configuration management process to be repeatable but intuitive, and outlines the principal requirements for its improvement. A match between the requirements identified in the organization and the requirements stated in the ISO/IEC 20000 standard indicates the possibility of adopting ITIL guidelines as a method for configuration management process improvement. The outcome of the study presents a set of recommendations for improvement that considers the process, the information model and the information system for configuration management in the case organization.

From Persephone to Pan: D. H. Lawrence's mythopoeic vision of the integrated personality with special emphasis on the short fiction and other writings in the early nineteen twenties

This doctoral thesis was published in printed form in 1987. It was digitized from paper copy in 2013. Unfortunately on some pages the digitizaion process has not been complete, i.e there are some minor typographic erros on some pages.

Pohjola vai Baltia? Suomalaisten pan-identifioituminen 1920-1930 -luvuilla kansalaisyhteistyön valossa

Mäkinen, Riitta Pohjola vai Baltia? Suomalaisten pan-identifioituminen 1920-1930 -luvuilla kansalaisyhteistyön valossa. 249 s. + liite 9 s. Lisensiaatintutkimus, Turun yliopisto, Poliittisen historian laitos 5.2.2015 ____________________ Iskulause ”Suomi kuuluu Pohjolaan” ilmaisee kuulumisen tunnetta, jota voi kutsua pan- identifikaatioksi. Suomalaisten identifioituminen pohjoismaalaisiksi on ollut selvää toisesta maailmansodasta lähtien, mutta ei aikaisempina vuosikymmeninä. Nuoren itsenäisen Suomen ulkosuhteiden historia on tutkittu tarkoin valtiojohdon kannalta, mutta kansalaistaso on jäänyt toistaiseksi vähälle. Tässä tutkimuksessa fokuksessa ovat kansalaisten kokemukset läntisistä (Skandinavia) ja eteläisistä (Baltia) naapurisuhteista, sekä kontakteista Unkariin. Havaintoja tutkitaan kansalaistoiminnan ulkomaanvaihdon kuvauksista. Nationalismitutkimuksessa etsitään usein yhteenkuuluvuuden konstruointia, mutta tässä tutkimuksessa yhteenkuuluvuuden tai sen puutteen kokemuksia ja ilmaisua kontaktitilanteissa, joiden ensisijainen tarkoitus on järjestön tai muun kansalaistoiminnan omien tavoitteiden toteuttaminen. Pääaineistona on kolmen sanomalehden vuosikerrat 1922, 1930 ja 1930 sekä joukko erityyppisten järjestöjen lehtiä 1920–1939 (tai ilmestyneet vuosikerrat). Lisäaineistoina on mm. muutamia muita lehtivuosikertoja, matkakuvauksia sekä digitoiduista aineistoista tavoitettuja lehtikirjoituksia. Ilmeni, että suomalaisten pohjoismaisuus oli 1920-luvulla lähinnä ruotsin- ja kaksikielisen sivistyneistön varassa. Muiden kontakteja rasitti läntinen näkemys suomenkielisten ”eriverisyydestä”, jopa alempirotuisuudesta. Etelänaapureiden kanssa taas koettiin poliittisesta asemasta johtuvaa yhteenkuuluvuutta. Viron kanssa käynnistyi yhteistyötä, jota tuki auttava kielellinen yhteys. Epämääräisyydestään huolimatta skandinavismia kansanomaisempi heimoaate sai paljon kannatusta suomenkielisessä keskiluokan järjestökentässä. Aatteella oli siis ”matalampi” ilmentymänsä tunnetumman voimapoliittisen painotuksen rinnalla. 1930-luvun jälkipuoliskolla pohjoismainen yhteistyö lisääntyi nopeasti ja näyttäytyi luontevana sitä aiemmin vierastaneissakin järjestöissä. Syynä oli ennen kaikkea uhkaava kansainvälispoliittinen tilanne, mutta tulkitsen, että muutoksen mahdollistivat uudet rotujaottelut, joissa suomalaisten ”toiseus” kumottiin. Lisäksi valtiovallan Pohjoismainen julistus otettiin Suomessa suorastaan kansalaisvelvollisuutena. Tutkimus tuotti kaksi sivutulosta: Aineistot eivät lainkaan tue tavanomaista käsitystä suomalaisten sotien välisen ajan ”sisäänpäinkään käpertymisestä”. Toisekseen tutkimuskirjallisuudessa yleisesti paheksuttu aitosuomalaisten ”kiihkoilu” saa ymmärtävää selitystä. Asiasanat: Alueellinen yhteistyö, identiteettipolitiikka, Itämeren alue, Suomi