Ulkosuomalaisten äitien ajatuksia suomalaisesta koulusta

Suomalaisesta koulujärjestelmästä käydyssä keskustelussa aiheeksi nousee usein Pisa-tutkimuksissa menestyminen. Se kiinnostaa myös ulkomaalaisia kasvatusalan ammattilaisia. Tämä tutkimus sai inspiraationsa kysymyksestä, mistä löytyisi uusia ajatuksia ja näkökulmia suomalaisesta koulusta. Siksi ääneen pääsevät äidit, jotka ovat asuneet jo useamman vuoden ulkomailla. He tuovat keskusteluun mukaan kaksikulttuurisen identiteettinsä lisäksi pohdintoja äitiyden tuomista odotuksista koulun suhteen. Tässä haastattelututkimuksessa ulkosuomalaiset äidit kertovat ajatuksistaan suomalaisesta koulusta. Tarkoituksena on selvittää mitä asioita he pitävät suomalaisessa koulussa tärkeinä, ja mitä asioita he arvostavat oman asuinmaansa koulujärjestelmässä. Puolistrukturoituun haastatteluun osallistui yhdeksän ulkosuomalaista äitiä seitsemästä eri maasta. He vastasivat haastattelukysymyksiin sähköpostin välityksellä. Tutkimustulokset analysoitiin aineistolähtöisen analyysin avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaista koulua arvostetaan ulkomailla, varsinkin suomalaisen opettajankoulutuksen ansiosta opettajia pidetään pätevinä ja opetussuunnitelma nähdään mahdollistavan tasa-arvoisen opetuksen kaikille oppilaille. Tutkimuksessa selviää myös, että suomalainen erityisopetus on korkealaatuista. Suomalaista koulua kritisoidaan siitä, ettei se ota lahjakkaita oppilaita tarpeeksi huomioon, eikä painota tarpeeksi opetuksessa käytöstapoja.

Kokemuksia tutkivan oppimisen opetuskäytöstä: Tapaustutkimus tutkivan oppimisen oppimateriaalien kokeilujaksosta kahdessa alakoulussa

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on tutkivan oppimisen mallin opetuskäyttö. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia haasteita luokanopettajat kokevat käyttäessään tutkivan oppimisen mallia tukevia oppimateriaaleja opetuksessaan. Tutkivaa oppimista on tarkasteltu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden, tutkivan oppimisen pedagogisen mallin, tutkivan oppimisen opetuskäytön käytännön organisoinnin sekä oppimateriaalien näkökulmasta. Kyseessä on kasvatustieteellinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty sähköisillä palautelomakkeilla ja analysoitu laadullisena sisällönanalyysina. tutkimuksen kohdejoukkona ovat olleet 5. ja 6. luokkien luokanopettajat, jotka ovat kiinnostuneet tutkivan oppimisen opetuskäytöstä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat ovat uran pituuden näkökulmasta kokeneita luokanopettajia. Tutkimuksen lähtökohtina ovat olleet uuden opetussuunnitelman tavoitteet sekä PISA-tutkimuksen tulokset. Vuonna 2016 voimaantulevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet painottavat ilmiöpohjaista oppimista, mikä liittyy vahvasti tutkivaan oppimiseen. Lisäksi kansainvälisen PISA-tutkimuksen perusteella on selvinnyt, että lasten ja nuorten kiinnostus matemaattis-luonnontieteellisiin oppiaineisiin on laskenut. Tutkivan oppimisen pedagoginen malli voisi nostaa kiinnostusta, mikäli opettajat ottaisivat sen käyttöön opetuksessaan. Tutkivan oppimisen nähdään olevan tehokas keino oppilaiden tiedonrakentamisessa. Haasteena on kuitenkin ollut opettajien suhtautuminen tutkivan oppimisen opetuskäyttöön, sillä sen on koettu olevan haastavaa. Haasteet ovat liittyneet tutkivan oppimisen mallin hallintaan, matemaattis-luonnontieteelliseen aineenhallintaan, opetuksen käytännön organisointiin sekä oppimateriaaleihin. Tutkimuksessa selvisi, että tutkivan oppimisen mallia tukevilla oppimateriaaleilla voidaan helpottaa opetuksen käytännön organisointia sekä tutkivan oppimisen mallin hallintaa. Opettajat kokevat, että omalla matemaattis-luonnontieteellisellä aineenhallinnalla on merkittävä vaikutus tutkivan oppimisen opetuskäytön onnistumiseen, minkä vuoksi kynnys tutkivan oppimisen opetuskäyttöön voi olla korkea.