Lentopahoinvointiin vaikuttavia tekijöitä OAK:lla

Ilmavoimien ohjaajakursseilla on viime aikoina tapahtunut lisääntyvässä määrin lentopahoinvointeja, jotka saattavat johtaa lentopalveluksen keskeytykseen. Lisääntyneiden pahoinvointien ja pienentyneen hakijamäärän vuoksi on alettu tutkia mahdollista valintajärjestelmän kehittämistä lentopahoinvointiin taipumuksen testauksen osalta, koska jokainen tapahtunut keskeytys vähentää yhden henkilön jatkokoulutuksesta. Tutkimuksen pääongelma: - Onko korvan kaarikäytävän sakka lentopahoinvointia laukaiseva tekijä? Tutkimuksen alaongelmat: - Onko ruokailun ajankohdalla yhteyttä lentopahoinvointiin? - Ennustavatko valintatilaisuuden testit (esitiedot) lentopahoinvointia? - Onko lentointensiteetillä vaikutusta lentopahoinvoinnin esiintymiseen? Tutkimusaineistona ovat psykofysiologiset tilastot (v. 94-04), julkaistut teokset, aiemmat tutkimukset, aikakausilehdet sekä OAK:lta 78 ja 79 kerätty materiaali. Aineiston analysoinnin menetelmänä käytettiin binomitestiä, korrelaatiokerrointa sekä sisällönanalyysiä, joita käyttämällä päästiin luotettaviin tuloksiin lentopahoinvoinnin syntyyn vaikuttaneista tekijöistä.

Ektunnor och den medeltida värmeperioden i Satakunda

English abstract: Oak barrels and the medieval warm period in Satakunta

Kadettikurssi 89 ohjaajalinjan suhtautuminen pelastautumiskoulutukseen varusmiehenä ja neljännen vuosikurssin kadettina

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lentokadettien asenteita ja motivaatiota pelastautumiskoulutusta kohtaan, sekä sitä kuinka ne ovat muuttuneet koulutuksen edettyä varusmiesajoista kadettien valmistumisen kynnykselle. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, minkälaisina kurssilaiset pitivät omia selviytymismahdollisuuksiaan varusmiehenä ja minkälaisina he pitävät niitä neljännen vuosikurssin kadettina. Tutkimukseen osallistui 11 kadettikurssi 89:n kadettia, jotka opiskelevat ilmavoimien ohjaajalinjalla. Kaikki 11 kadettikurssin 89:n kadettia ovat käyneet varusmiespalveluksensa ohjaajan alkeiskurssi (OAK) 76:lla. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ryhmähaastattelumuotoa käyttäen. Kaikki tutkimukseen osallistuneet kadetit olivat haastattelussa yhtä aikaa. Haastattelussa kurssilaiset kertoivat omia mielipiteitään ja kokemuksiaan haastattelijan laatimien teema-alueiden puitteissa. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin valmista materiaalia, joka on kerätty alkukeväästä 2002 OAK 76:n suorittaneilta ohjaajakadeteilta varusmiehenä käydyn pelastautumisharjoituksen jälkeen. Tutkimus oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto analysoitiin impressionistisesti. Tutkimuksen tulokset osoittavat suhtautumisen pelastautumiseen muuttuvan myönteiseen suuntaan koulutuksen edetessä. Vaikka pelastautumiskoulutusta ei edelleenkään koeta miellyttäväksi, pitävät useimmat tutkimukseen osallistuneet sitä välttämättömän tärkeänä osana lentäjän koulutusta. Tutkittavat arvioivat omien selviytymismahdollisuuksiensa olevan nyt paremmat kuin ne olivat varusmiehenä. Tutkimuksen tuloksia vahvistavat talvipelastautumiskoulutuksen jälkeen kadettien kanssa käydyt keskustelut.

Sulasuolareaktorien historia

Kandidaatintyössä esitellään sulasuolareaktorien historian lisäksi lyhyesti reaktorityypin toimintaperiaate ja sulasuolareaktoritutkimuksen nykytilanne. Kandidaatintyöstä käy ilmi, että Oak Ridgen kansallinen laboratorio ORNL oli merkittävä tekijä sulasuolareaktoritutkimuksessa 1940-luvun lopulta aina 1980-luvun alkuun. Ainoat rakennetut sulasuolatekniikkaa käyttävät reaktorit olivat ORNL:n kehittämiä. Oak Ridgen kansallisen laboratorion lopetettua sulasuolatekniikan tutkimusohjelmansa, laantui sulasuolareaktoritutkimus pitkäksi aikaa. 2000-luvun alussa kiinnostus tekniikkaa kohtaan virkosi ja kirjoitushetkellä sulasuolareaktoreita kehitetään useissa tutkimusohjelmissa.