Pohjoismaista tutkimusyhteistyötä kasvatuksen ja koulutuksen sukupuolikysymyksistä

Pohjoismaisessa koulutustutkimuksen verkoston NERA:n yhteydessä toimii myös sukupuoleen ja koulutukseen keskittyvä verkosto, Gender and Education network.

Elinikäinen oppiminen ja koulutus murroksessa : NERA 2007

Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen murroksesta keskusteltiin 15.-17. maaliskuussa Turun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa pidetyssä Nordic Educational Research Associationin (NERA) 35. kongressissa

Eleven som aktør i dialog med kunst : ungdoms erfaring med kunstundervisningens innhold og metode i faget kunst og håndverk i norsk grunnskole

Avhandlingen har sitt utspring i mitt engasjement for elevers møte med kunst i grunnskolen i faget kunst og håndverk og mitt syn på ungdom som kompetente bidragsytere til forskningen om fenomener som angår deres liv. Elevene er informanter til, eller aktører i, forskning på fenomenet dialog med kunst. Dialog med kunst er her definert som en helhetlig prosess som innlemmer alt fra elevenes møte med visuelle kunstverk til deres eget skapende arbeid. At avhandlingens fagdidaktiske problemområde er elevers praktisk skapende virksomhet, knytter undersøkelsen til slöjdpedagogisk forskning. Avhandlingens overgripende hensikt er å bidra til utvikling av fagdidaktikken i kunst og håndverk med utgangspunkt i elevenes erfaringer med kunstundervisningens innhold og metode på ungdomsskoletrinnet. Studien består av kasusstudier på to ungdomsskoler. Data ble innsamlet igjennom intervjuer, deltakende observasjon, dokumenter, prosessbøker og foto av formingsprodukter. Ungdoms dialog med kunst i skolen blir analysert og fremstilt ut fra et erfart og et operasjonalisert perspektiv. Funnene speiles i ulike fagdidaktiske tendenser, det vil si ulike hovedoppfatninger i debatten om det moderne samfunn, og i et virksomhetsteoretisk perspektiv. Resultatene fra undersøkelsen utfordrer oss til en fagdidaktisk nyorientering når det gjelder ungdoms møte med kunstverk i skolen, i retning av et mer ungdomskulturelt innhold og relasjonelle kunstmøter som er narrative, tolkningsorientert, opplevelsesorientert, dialogiske og flerstemmige. Undersøkelsen viser at elevene liker det praktisk skapende arbeidet, men at undervisningen i sterkere grad bør ta i bruk digital kunnskap og handle om hvordan kunst kan brukes som utgangspunkt for skapende arbeid, og den bør legge til rette for det læringspotensialet som ligger i dialogen elevene imellom. Elevene liker en undervisning som ikke bare handler om estetiske virkemidler, materialer og teknikker, men også om kommunikasjon og ytringsfrihet. Resultatene viser at det frie skapende arbeid består av tre likeverdige aspekter: det individuelle, det kulturelle og det sosiale. Både funnene og avhandlingens virksomhetsteoretiske perspektiv kan bidra til diskursen om kreativitetsbegrepet og identitetskonstruksjon i vårt moderne samfunn. Virksomhetssystemet blir i denne avhandlingen utviklet til en teori for skapende arbeid i faget kunst og håndverk, et overgripende fagdidaktisk rammeverk for bild/bildkonst og slöjdfaget satt inn i et nordisk utdanningsperspektiv.

Ceri : innovatiivinen koulutuksen kehittäjä

Artikkelissa käsitellään CERI:n (Centre for Educational Research and Innovation) tärkeää asemaa koulutuspoliikan alalla.

Under ytan, vid ytan och ovanför ytan : analys av tanken bakom tre läromedel i slöjd

This thesis is based on the personal experience gained related to the planning and production of three web-based teaching materials for the teaching subject knownas sloyd at the comprehensive school in Finland. After the teaching materials had been produced and published on the Internet at the Finnish textile teachers' website KässäBoxi, the idea for this thesis emanated from the questions: Why do the three teaching materials look the way they do and why do other textile teachers comment that they are different? In earlier sloyd educational research it has been stated that a scientific paradigm affects the individual ideology of a sloyd teacher. The aimfor my doctoral thesis is to continue on the topic. As the area of interest comprises the thought behind three teaching materials in sloyd, the aim of the thesis is to show how teaching and educational ideologies in sloyd appear in the teaching materials at hand. The research approach has parallels to research about another, tangible phenomena, namely the iceberg. In a similar way as an iceberg, a teaching material has a profound base, but the base is not always completely visible to the user of the teaching material. In this thesis I strive to show what there is under the surface, on the surface and above the surface of three teaching materials in sloyd. The research approach is defined as qualitative and phenomenologic-hermeneutic. The analysis results in knowledge about how the producer of a teaching material affects the character of a teaching material by choices concerning for example the form, structure, language and illustrations of the teaching material. The analysis also shows how the producers' individual educational and teaching ideologies within the teaching subject at hand appear by means of traces concerning the view on the pupil and the teacher, and the view on planning and conducting teaching in sloyd. The thesis also results in knowledge about how sloyd educational scientific theories and demands from society, as they are stated in the national core curriculum, appear in the three teaching materials. The application of the sloyd educational scientific theory of individual sloyd activity as a holistic educative system is also widened in the thesis. This thesis contributes to future research on producing teaching materials by information about what aspects a producer of teaching materials needs to consider and how the aspects become visible in the teaching materials. This kind of knowledge is valuable to teacher students in sloyd, to teachers in sloyd who intend to plan and produce teaching materials and to teachers who tutor the planning and production of teaching materials.

Tiedotustutkimus

Tiedotustutkimuksen pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu lähes 5000 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Monografiakokoelmasta kartoitettiin neljä osa-aluetta. Joukkoviestinnän teoriaa, metodologiaa ja vaikutuksia käsitteli 44 % kirjoista (2195 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Radiota ja televisiota käsitteli 28 % (1383 nimekettä); lehdistöä 24 % (1198 nimekettä) sekä journalismia, uutisia ja toimitustyötä 22 % kirjoista (1088 nimekettä). Käsikirjaston noin 95 nimekkeen kokoelma sisälsi bibliografioita (58 nimekettä), sanastoja, sanakirjoja ja hakuteoksia. Painettuja lehtiä oli 13 nimekettä (Africa media review, Critical Studies in Television, Javnost - The Public, Journal of media business studies, Journalisti, Lähikuva, Media & viestintä, Medienwissenschaft : Rezensionen, Nordicom information, Suomen lehdistö, Utain, Vestnik Moskovskogo universiteta. Ser. 10, Zurnalistika, Zurnalist). Sähkökirjoja kokoelmassa oli yhteensä 499 nimekettä: 462 nimekettä Ebrary–tietokannassa,13 nimekettä NetLibrary -tietokannassa ja 24 viestinnän käsikirjaa Nellin E-käsikirjastossa. Verkkolehtiä kokoelmassa oli yhteensä 100. Tietokantoja oli 10, joista kokotekstilehtiä EBSCOhost Academic Search Premier, EBSCOhost Communication and Mass Media Complete, SAGE Journals Online (Premier), ScienceDirect (Elsevier) ja viitetietokantoja Aikakauslehtitutkimuksen tietokanta, CIOS ComAbstracts, CIOS Open Journals Index, Ncom – Database on Nordic Media and Communication Research, Ncom: Nordic Media Research Publications ja PAIS International.

National Library and Library Network in Finland - Cooperation Being the Driving Force of Success

Kristiina Hormia-Poutasen esitys Danish Research Association -tapahtumassa Tanskassa 15.9.2011

Kansainvälisen kaupan arvoketjujen sääntely. Yhteiskuntavastuun ja ennakoivan oikeuden tarkastelua

Tausta Kansainvälinen kauppa on globaalia toimintaa, jossa tavaroiden ja palveluiden tuottaminen ja kuluttaminen on jakautunut maapallon eri osiin. Arvoketjukäsitteellä korostetaan eri toimijoiden panosta lopputuotteen valmistamiseksi, sekä yhteisten tavoitteiden merkitystä. Toimijaverkostot ovat moni-ilmeisiä ja monimutkaisia. Globaalin kaupan toinen tärkeä piirre on yhteiskuntavastuu, joka tulee esiin niin yksityisen kuin julkisen sektorin toiminnassa. Sen toteuttaminen asettaa suuria haasteita sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille. Kansallisvaltion mahdollisuudet hallita globaaleja kaupan arvoketjuja julkisella sääntelyllä on osoittautunut ongelmalliseksi. Tutkimuskysymykset Tämä tutkimus on oikeustieteen alaan kuuluva sääntelytutkimuksen artikkeliväitöskirja, joka on tutkimusotteeltaan poikkitieteellinen. Tutkimus pyrkii kaikkiaan valaisemaan yksityisen sääntelyn käyttömahdollisuuksia ja rajoituksia elinkeinotoiminnassa. Keskeisessä roolissa oikeustieteen rinnalla on liiketaloustieteen tutkimus. Tutkimuskysymykset ovat ensinnäkin, mistä nousee kansainvälistä kauppaa koskeva yksityisen sääntelyn tarve ja toiseksi, mikä motivoi yrityksiä yksityiseen sääntelyyn tai itsesääntelyyn. Lopuksi pohditaan, miten lainsäätäjän tulisi suhtautua yksityiseen sääntelyyn. Tutkimuskysymyksiin vastaamalla syvennetään ja täsmennetään oikeustieteen piirissä tehtävää tutkimusta ennakoivasta oikeudesta. Menetelmät ja aineistot Tutkimus on oikeusvertaileva tutkimus, jossa pääpaino on yksityisessä sääntelyssä. Tutkimusaineisto nojautuu eri tieteenaloilla tehtyihin sekä kvalitatiivisiin että kvantitatiivisiin empiirisiin sääntelyjärjestelmien käyttöä ja toimivuutta koskeviin tutkimuksiin sekä tutkijan tekemään 42:en, metsäsektorin, elintarvikealan, vaatetusalan sekä vähittäiskaupan piirissä käytössä olevan sääntelyjärjestelmän analyysiin. Johtopäätökset Yksityisen sääntelyn tarve nousee tarpeesta hallita globaaleja arvoketjuja kohti yhteisiä tavoitteita. Tulevan lainsäädännön uhan sijasta yrityksiä motivoi yksityiseen sääntelyyn kilpailuedun tavoitteluun liittyvät tekijät. Koska kilpailuetuun yhä yleisemmin sisältyy yhteiskuntavastuullisuus, ovat yritysten tavoitteet ja julkisen sektorin tavoitteet lähentyneet. Erilaisten kansalaisjärjestöjen rooli kasvaa koko ajan. Ne osallistuvat vahvasti niin yksityisen sääntelyn laadintaan kuin myös sääntöjen valvontaan. Yksityisen sääntelyn tavoitteet ovat aiemmin liittyneet ympäristönsuojelun painottamiseen ja elintarviketurvallisuuteen erityisesti metsäsektorilla ja elintarvikealalla, myöhemmin sosiaalisen vastuullisuuden parantaminen on myös tullut painokkaammin esiin. Kansainvälisen kaupan piirissä syntynyttä yksityisen sääntelyn ilmiötä kuvataan tässä ennakoiva oikeus –käsitteellä. Aiempi tutkimus rajoittui tarkastelemaan ilmiötä vain ennakoivana lähestymistapana oikeuteen. Tässä painopiste on sen sijaan ennakoivan lähestymistavan avulla aikaansaaduissa sääntelyn välineissä ja lopputuloksissa: mahdollistavassa, valtaistavassa, dynaamisessa ja käyttäjäystävällisessä oikeudessa, jonka avulla luodaan mahdollisuuksia, ennalta ehkäistään ja hallitaan riskejä eikä pelkästään ratkaista jo syntyneitä ongelmia. Käsitteen sisältöä avataan tutkimuksessa sekä sääntelyjärjestelmien sisällöllisen tarkastelun että prosessiin liittyvän tarkastelun avulla.

Emancipating and developing learning activity: Systemic intervention and re-instrumentation in higher education.

The central theme of this thesis is the emancipation and further development of learning activity in higher education in the context of the ongoing digital transformation of our societies. It was developed in response to the highly problematic mainstream approach to digital re-instrumentation of teaching and studying practises in contemporary higher education. The mainstream approach is largely based on centralisation, standardisation, commoditisation, and commercialisation, while re-producing the general patterns of control, responsibility, and dependence that are characteristic for activity systems of schooling. Whereas much of educational research and development focuses on the optimisation and fine-tuning of schooling, the overall inquiry that is underlying this thesis has been carried out from an explicitly critical position and within a framework of action science. It thus conceptualises learning activity in higher education not only as an object of inquiry but also as an object to engage with and to intervene into from a perspective of intentional change. The knowledge-constituting interest of this type of inquiry can be tentatively described as a combination of heuristic-instrumental (guidelines for contextualised action and intervention), practical-phronetic (deliberation of value-rational aspects of means and ends), and developmental-emancipatory (deliberation of issues of power, self-determination, and growth) aspects. Its goal is the production of orientation knowledge for educational practise. The thesis provides an analysis, argumentation, and normative claim on why the development of learning activity should be turned into an object of individual|collective inquiry and intentional change in higher education, and why the current state of affairs in higher education actually impedes such a development. It argues for a decisive shift of attention to the intentional emancipation and further development of learning activity as an important cultural instrument for human (self-)production within the digital transformation. The thesis also attempts an in-depth exploration of what type of methodological rationale can actually be applied to an object of inquiry (developing learning activity) that is at the same time conceptualised as an object of intentional change within the ongoing digital transformation. The result of this retrospective reflection is the formulation of “optimally incomplete” guidelines for educational R&D practise that shares the practicalphronetic (value related) and developmental-emancipatory (power related) orientations that had been driving the overall inquiry. In addition, the thesis formulates the instrumental-heuristic knowledge claim that the conceptual instruments that were adapted and validated in the context of a series of intervention studies provide means to effectively intervene into existing practise in higher education to support the necessary development of (increasingly emancipated) networked learning activity. It suggests that digital networked instruments (tools and services) generally should be considered and treated as transient elements within critical systemic intervention research in higher education. It further argues for the predominant use of loosely-coupled, digital networked instruments that allow for individual|collective ownership, control, (co-)production, and re-use in other contexts and for other purposes. Since the range of digital instrumentation options is continuously expanding and currently shows no signs of an imminent slow-down or consolidation, individual and collective exploration and experimentation of this realm needs to be systematically incorporated into higher education practise.