A Midsummer Night's Dream

Digitoitu 5. 9. 2008.

[May Night]

Soitinnus: piano.

Map of the sources of Snake River : with its tributaries together with portions of the headwaters of the Madison and Yellowstone from surveys and observations of the Snake River Expedition

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Map of the sources of Snake River : with its tributaries together with portions of the headwaters of the Madison and Yellowstone from surveys and observations of the Snake River Expedition

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

“Good night, dear Lake of Shining Waters”. Luonto L. M. Montgomeryn Anne of Green Gables –teoksessa

Kanadalaisen kirjailijan L. M. Montgomeryn tunnetun ja rakastetun Anna-sarjan ensimmäinen osa Anne of Green Gables -teos (1908) kertoo orvosta tytöstä, joka pääsee Prinssi Edwardin saaren Avonlean kylään asumaan naimattoman sisarusparin Marilla ja Matthew`n kasvattilapseksi. Luonto on keskeisellä sijalla teoksessa: Anna on luontoa rakastava ja luonnon keskellä viihtyvä tyttö ja myös teoksen kertoja kuvaa paljon luontoa. Tutkimukseni käsittelee luontoa Anne of Green Gables -teoksessa. Tutkin luontoteemaa teoksessa seuraavista näkökulmista: Analysoin, kuinka luonto kuvataan teoksessa ja millainen on teoksen luontokuva. Luontokuvaa käsittelen pastoraalin käsitteen kautta, ja kysyn teokselta, voidaanko se tulkita pastoraaliksi ja kuinka teos asettuu pastoraalin traditioon. Lisäksi erittelen, millainen on päähenkilön Annan luontosuhde. Millaisen arvon hän antaa luonnolle ja mitä merkityksiä hän liittää luontoon? Tutkimus asettuu ekokriittiseen viitekehykseen, ja pohdin myös sitä, minkälainen on teoksen representaatio luonnosta ekokriittisesti tarkastellen. Amerikkalaisen transsendentalistin Ralph Waldo Emersonin luontofilosofia kulkee myös taustajuonteena tutkielmassa ja erittelen, mitä yhtymäkohtia hänen luontofilosofiassaan on Anne of Green Gables -teokseen. Anne of Green Gables -teoksen luontokuvaa voidaan luonnehtia romantisoiduksi ja idealisoivaksi. Luonto kuvataan kauniiksi, ja sen kauneutta ylistää niin Anna kuin teoksen kaikkitietävä kertojakin. Teoksen luontokuva on pastoraalinen, sillä siinä esiintyy vahvasti pastoraaliin liittyvä diskurssi maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelusta siten, että maaseutu assosioituu positiivisesti, kun taas kaupunki nähdään negatiivisessa valossa. Luonnonläheinen Avonlean kylä näyttäytyy teoksessa niin idealisoidussa valossa, että se muistuttaa jo jonkinlaista myyttistä paratiisia. Näin ollen teoksen pastoraalisuus saa pejoratiivisiakin piirteitä. Annan luontosuhdetta värittää voimakas kunnioitus ja arvostus luontoa kohtaan. Hänen luontoon liittämistä arvoista keskeiselle sijalle nousee luonnon kauneus. Luonnon kauneuden arvostaminen toimii kuitenkin porttina luonnon toiseuttamiseen, mistä syntyy pieni arvoristiriita. Toisaalta kuitenkin Anna samaistuu luontoon tavalla, joka hämärtää perinteistä subjekti–objekti-dikotomiaa. Anna näyttäytyy vihreän maailman arkkityyppinä, lapsena, joka sulautuu luontoon ja kokee sen kodikseen. Luonto edustaa Annalle vapautta ja herättää myös hänen mielikuvituksena ja taiteellisen inspiraation. Lisäksi luonto on Annalle paikka, jossa voi saavuttaa autenttisen yhteyden Jumalaan.

The flow of reality’s development: from postmodernism to post-postmodernism in John Irving’s The World According to Garp and Last Night in Twisted River

In this master’s thesis, I examine the development of writer-characters and metafiction from John Irving’s The World According to Garp to Last Night in Twisted River and how this development relates to the development of late twentieth century postmodern literary theory to twenty-first century post-postmodern literary theory. The purpose of my study is to determine how the prominently postmodern feature metafiction, created through the writer-character’s stories-within-stories, has changed in form and function in the two novels published thirty years apart from one another, and what possible features this indicates for future post-postmodern theory. I establish my theoretical framework on the development of metafiction largely on late twentieth-century models of author and authorship as discussed by Roland Barthes, Wayne Booth and Michel Foucault. I base my close analysis of metafiction mostly on Linda Hutcheon’s model of overt and covert metafiction. At the end of my study, I examine Irving’s later novel through Suzanne Rohr’s models of reality constitution and fictional reality. The analysis of the two novels focuses on excerpts that feature the writer-characters, their stories-within-stories and the novels’ other characters and the narrators’ evaluations of these two. I draw examples from both novels, but I illustrate my choice of focus on the novels at the beginning of each section. Through this, I establish a method of analysis that best illustrates the development as a continuum from pre-existing postmodern models and theories to the formation of new post-postmodern theory. Based on my findings, the thesis argues that twenty-first century literary theory has moved away from postmodern overt deconstruction of the narrative and its meaning. New post-postmodern literary theory reacquires the previously deconstructed boundaries that define reality and truth and re-establishes them as having intrinsic value that cannot be disputed. In establishing fictional reality as self-governing and non-intrudable, post-postmodern theory takes a stance against postmodern nihilism, which indicates the re-founded, non-questionable value of the text’s reality. To continue mapping other possible features of future post-postmodern theory, I recommend further analysis solely on John Irving’s novels’ published in the twenty-first century.