Sleep and Menopause. Hormone Therapy and Sleep Deprivation

This study evaluated the effect of menopause, hormone therapy (HT) and aging on sleep. Further, the mechanisms behind these effects were examined by studying the associations between sleep and the nocturnal profiles of sleep-related hormones. Crosssectional study protocols were used to evaluate sleep in normal conditions and during recovery from sleep deprivation. The effect of initiation of HT on sleep and sleeprelated hormones was studied in a prospective controlled trial. Young, premenopausal and postmenopausal women were studied, and the methods included polysomnography, 24-h blood sampling, questionnaires and cognitive tests of attention. Postmenopausal women were less satisfied with their sleep quality than premenopausal women, but this was not reflected in sleepiness or attention. The objective sleep quality was mainly similar in pre- and postmenopausal women, but differed from young women. The recovery mechanisms from sleep deprivation were relatively well-preserved after menopause. HT offered no advantage to sleep after sleep deprivation or under normal conditions. The decreased growth hormone (GH) and prolactin (PRL) levels after menopause were reversible with HT. Neither menopause nor HT had any effect on cortisol levels. In premenopausal women, HT had only minor effects on PRL and cortisol levels. The temporal link between GH and slow wave sleep (SWS) was weaker after menopause. PRL levels were temporally associated with sleep stages, and higher levels were seen during SWS and lower during rapid-eye-movement (REM) sleep. Sleep quality after menopause is better determined by age than by menopausal state. Although HT restores the decreased levels of GH and PRL after menopause, it offers no advantage to sleep quality under normal conditions or after sleep deprivation.

Lasten leikkiä – sukupuolitietoinen näkökulma päiväkodin arkeen

Tutkin pro gradussani päiväkodin arjen sukupuolittuneisuutta. Painotukseni on päiväkodin vapaassa leikissä ja sitä ohjaavissa suuntaviivoissa. Tarkastelun kohteena ovat varhaiskasvattajat, eivät niinkään lapset. Tutkin, miten kasvattajat vaikuttavat päiväkodin arkeen tilajärjestelyiden ja leikin ohjaamisen kautta. Keskeisessä osassa tutkimustani on sukupuolitietoinen (l. sukupuolisensitiivinen) kasvatus ja normikriittisyys. Lähtökohtanani aineistossa on feministinen etnografia. Tein kenttätöitä helsinkiläisessä, kunnallisessa päiväkodissa videokuvaamalla kahdessa päiväkotiryhmässä yhteensä 12 päivän ajan. Aineistoa keräsin oman tutkimukseni lisäksi Naisasialiitto Unionin Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa – tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa -hankkeeseen. Kuvaamastani materiaalista analysoin tilanteita, joissa sukupuoli tuotti eroja lasten kohteluun. Videotallenteiden lisäksi olen tutkinut erilaisia varhaiskasvatusta ohjaavia dokumentteja ja niiden suhdetta sukupuolten tasa-arvoon. Tutkimuksessani totean päiväkodin arjen olevan sukupuolittunutta päinvastaisista tavoitteista huolimatta. Kasvattajat kannustavat lapsia stereotyyppisiin sukupuolirooleihin muun muassa tilan, leikin ohjaamisen ja roolitusten avulla. Sukupuolten rajoja vartioidaan, eikä niiden ylityksiä sallita lapsille. Sukupuolittavia toimintatapoja voi olla vaikea havaita omassa toiminnassa ja haasteita sille luovat myös päiväkotien kapenevat resurssit. Sukupuolitietoisen kasvatuksen integroiminen osaksi varhaiskasvattajien koulutusta ja päiväkotien arkea näyttäytyy kuitenkin tutkimukseni valossa erittäin tärkeänä, sillä stereotyyppisiä sukupuolirooleja noudatteleva kasvatus lisää sukupuolten epätasa-arvoa, kiusaamista sekä koulutus- ja työalojen segregaatiota.

Palvelumuotoilu osana palvelun kehittämisprosessia

Palvelut tarjoavat yrityksille merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden avulla voidaan kestävästi sekä sitouttaa asiakkaita että erottua kilpailijoista. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on yksi keinoista, joilla yritykset pystyvät vahvistamaan kilpailukykyään, mutta muutos teknologialähtöisestä toiminnasta asiakasarvolähtöiseen toimintaan luo yrityksille haasteita. Palveluliiketoiminnan asiakaslähtöiseen kehittämiseen on viime vuosina luotu uusia menetelmiä, joista yksi on palvelumuotoilu. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia palvelumuotoilua osana yrityksen palvelun kehittämisprosessia. Palvelumuotoilua yrityksen palvelun kehittämisprosessissa käsitellään yrityksen näkökulmasta ja tutkimusongelmaa lähestyttiin kahden osaongelman avulla. Osaongelmina selvitettiin, mitä palvelumuotoilu on ja miten palvelumuotoilu integroituu yrityksen palvelujen kehittämisprosessiin. Työn empiirinen osuus toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa tapauksena toimi business-to-business -alalla toimivan yrityksen hyllyynkantopalvelun kehittämisprosessi. Tässä tutkimuksessa tutkija teki palvelun kehittämisprosessiin väliintulon, tuomalla palvelumuotoilun osaksi kehitysprosessia. Käytännössä tämä näkyi näkökulman muutoksena organisaatiolähtöisestä palvelun kehitystyöstä kohti asiakaslähtöistä kehitystyötä ja asiakasymmärryksen kartuttamista. Asiakashaastatteluin ja työntekijän havainnoinnilla kerätyn käyttäjätiedon hyödyntäminen pienten kehitysideoiden poimimiseen ja toimeenpanoon toimi toisena tutkimuksellisena väliintulona. Tällöin kehitystyön päämääränä ei ollut ainoastaan vakioidun palvelumallin luominen vaan myös asiakastyytyväisyyden lisääminen tarttumalla asiakkaan kokemiin ongelmakohtiin. Tällöin kerättyä asiakas- ja käyttäjätietoa todella hyödynnettiin kehittämällä olemassa olevasta palvelusta yhä asiakaslähtöisempi. Tämän tutkimuksen puitteissa palvelumuotoilua ei lähdetty integroimaan osaksi palvelunkehittämisprosessia tyypillisten muotoilun menetelmien avulla, sillä tapausprosessiin ei luonnollisesti integroitunut palvelun kehittäminen visuaalisin menetelmin. Sen sijaan palvelumuotoilu muutti palvelun kehittämisprosessia erilaisten syötteiden avulla. Kehittämisprosessin ensimmäisessä vaiheessa ymmärrystä palvelun nykytilasta kartutettiin sisäisesti eri toimijoiden näkökulmasta. Tällöin samalla sitoutetaan organisaation eri tasot osaksi prosessia. Toisessa vaiheessa palvelumuotoilu toi kehitykseen mukaan käyttäjän näkökulman sekä yhdessä luomisen sekä asiakkaiden että palvelua tuottavien henkilöiden kanssa. Prosessin kolmannessa vaiheessa palvelumuotoilu syötti kehitykseen palvelun kokonaisvaltaisen suunnittelun läpi palvelun eri kosketuspintojen. Kun palvelumuotoilu otetaan osaksi palvelun kehittämisprosessia, pyritään yrityksessä proaktiiviseen kehitystyöhön, jolla voidaan parantaa käyttäjien kokemuksia palvelusta

Triadic Perspective to Sport Sponsorship Relationships

Often the empirical studies about sport sponsorship co-operation have concentrated on the relationships between the sponsor and the sponsored target excluding the phenomenon sports manager, i.e. the intermediating actor from further examination. In this study the purpose was to contribute to the research gap in the current literature by thoroughly describing the roles and relationships in the sport sponsorship co-operation that includes an intermediating actor, that is a triad. The main objective was pursued to fulfill with the help of two sub-level research questions that were identified as ”What is the nature of the sport sponsorship triad?” and ”What is the role of the intermediating actor within the sport sponsorship triad?” First, the theorethical framework was constructed based on the existing literature of business relationship triads and sponsorship co-operation that were integrated in the synthesis of the theories the purpose of which was to produce a framework for empirical research. Then a qualitative research was conducted by using a single-case study approach. The data was collected through a semi-structured theme interview in person with the sports manager. Similar questionnaires were sent out to the sponsor and the athlete and answered in writing. After collecting the data, the actor roles’ and their relationships were examined individually, after which the analysis of the results was carried out and divided according to the research questions. The nature of the sport sponsorship triad was found to be a serial triad that could be likened to a system of two dyads connected by the intermediating actor. Each actor seemed to occupy a specific justifiable position within the co-operation, even though the relationships were found to be unbalanced in terms of resources, power/strength, interaction patterns and interconnectedness. The core role of the intermediating actor was found to be the role of a mediator, which was seen to increase the other parties’ dependence of the manager’s performance. Therefore, the role of the intermediating actor should be considered crucial for the very existence of the sport sponsorship co-operation, especially in cases where the nature of the triad is a serial triad.