Comparing Basal Area Diameter Distributions Estimated by Tree Species and for the Entire Stock in a Mixed Stand

Summary

Thinning intensity and growth of mixed spruce-birch stands on drained peatlands in Finland

Abstract

Seasonal dry deposition and canopy leaching of base cations in a subtropical evergreen mixed forest, China

Abstract

Comparison of growth, nutrition and soil properties of pure and mixed stands of Populus deltoides and Alnus subcornata

Abstract

A RecommendationSystem for a Web Shop

Tämän työn tarkoituksena on käytännöllisen suositusjärjestelmäratkaisun kehittäminen verkkokauppaympäristöön olemassaolevaa teoriatietoa käyttäen. Työn ensimmäisessä osiossa tarkastellaan ensin tapoja lähdetiedon keräämiseksi järjestelmää varten. Tämän jälkeen käydään läpi eri menetelmiä suosituksen toteuttamiseksi. Lisäksi tutustutaan yleisiin ongelmiin eri menetelmien kanssa. Seuraavaksi tutkitaan miten järjestelmän käyttämään suositustietoa voidaan ryhmitellä. Tämänjälkeen arvioidaan esitettyjä menetelmiä yleisesti tunnettujen kriteerien perusteella. Suositusjärjestelmän toteutustyö on kuvattuna työn toisessa osiossa. Toteutettu ohjelmisto on asennettu kahteen erilliseen toimintaympäristöön.

Hitsaussuojakaasujen tehokas ja taloudellinen käyttö

Suojakaasun päätehtävänä on suojata hitsaustapahtumaa ympäröivän ilman vaikutukselta. Päätehtävän lisäksi suojakaasullavoidaan vaikuttaa suoraan tai välillisesti lähes kaikkiin hitsauksen asioihin, joista laatu, tehokkuus ja taloudellisuus muodostuvat. Suojakaasuja tarvitsevat hitsausmenetelmät ovat: kaasukaarihitsausprosessit (MIG/MAG-, TIG- ja plasmahitsaus), laserhitsaus sekä näiden yhdistelmät eli hybridihitsausmenetelmät sekä MIG-juotto. Hitsaussuojakaasujen peruskaasu tänä päivänä on argon, johon hitsausprosessista tai materiaalistariippuen sekoitetaan hiilidioksidia, heliumia, vetyä tai happea. Pääsääntöisesti hitsaussuojakaasut ovat kahden komponentin kaasuja, mutta 3-komponenttikaasut ovat yleistymässä. Sopivalla suojakaasuseostuksella saadaan erittäin merkittävä hyöty tuottavuuden lisääntyessä ja laadun parantuessa. Suojakaasujen oikealla toimitusmuodolla on merkittävä vaikutus kokonaiskustannuksiin. Uudet, kehittyneet sekoitinlaitteet mahdollistavat tarkat osakomponenttien sekoittamiset hitsauspaikalla. Seokset ovat jatkuvasti analysoitavissa ja jäljitettävissä. Suojakaasujen kierrätys on erityisesti kalliiden kaasujen, kuten helium ja argon, kohdalta tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus. Suojakaasulla on suuri merkitys hitsauksen tuottavuuteen, taloudellisuuteen ja myös hitsausympäristöön ja työturvallisuuteen. Robottihitsauksen lisääntyminen asettaa vaatimuksia, joihinoikein valitulla suojakaasulla voidaan myönteisesti vaikuttaa. Tehokashitsaus on valmistusprosessin tärkeä osa, jossa oikein valituilla suojakaasuilla saavutetaan merkittävä tuottavuuden lisäys vaikuttamalla kaariominaisuuksiin, tunkeumaan, roiskeisiin, nopeuteen, hitsimetallurgiaan, lämmöntuontiin ja hitsausympäristöön. Diplomityössä tutkittiin casena Peikko Finland Oy:n suojakaasujärjestelmät, niiden tehokkuus, toimivuus ja sopivuus konepajan tuotantoon ja erityisesti robottihitsaukseen.

Fluoriditasetarkastelu ja päästöjen hallinta ferrokromi- ja terästeollisuudessa

Työn alkuosassa kartoitettiin AvestaPolarit –yhtiöiden Tornion tehtaiden keskeiset fluoridilähteet kuten fluspaatti, valukuonat, valupulverit ja fluorivetyhappo. Valupulverien ja kuonien haihtumis- ja liukoisuuskäyttäytymistä valaistiin kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten avulla. Tutkimustuloksia sovellettiin pääpiirteittäin Tornion tehtaiden tilanteeseen ottamalla huomioon tekijät, jotka saattoivat lieventää tai vahvistaa fluoridien vaikutusta ympäristöön. Yleisesti fluoridien ympäristö- ja terveysvaikutukset arvioitiin vähäisiksi. Työn kokeellisessa osassa määritettiin Tornion tehtaiden ferrokromitehtaan, terässulaton, kuumavalssaamon ja kylmävalssaamon fluoriditaseet. Jokaisen osastojen syötteiden fluoridipitoisuudet selvitettiin tuottajien ilmoittamien tuotekoostumuksien, spesifikaatioiden ja fluoridianalyysien perusteella. Fluoridien kokonaismäärät laskettiin jokaiselle syötteelle ja ne suhteutettiin kunkin osaston vuoden 2001 tuotantotasoon. Tasetarkastelussa suurimpina fluoridisyötteinä nousivat odotetusti esiin terässulaton käyttämä kuonanmuodostaja-aine fluspaatti (CaF2) ja kylmävalssaamon peittaushappo, 70 prosenttinen fluorivetyhappo (HF). Lisäksi muita merkittäviä syötteitä olivat kylmävalssaamon käyttämä kalkkipitoinen sekakuona ja ferrokromitehtaan sulatuskoksi. Tuotoksien eli päästöjen fluoridipitoisuudet saatiin selville päästömittauksin. Jätevesistä otettiin pääosin viikoittaisia kokoomanäytteitä, jotka analysoitiin tehtaan laboratoriossa. Kaasumaiset tuotokset oli määritetty kertamittauksien perusteella. Kiinteiden tuotoksien eli sakkojen ja kuonien fluoridimittaukset suoritettiin 3 sulatuksen kuonanäytteistä ja sakan vuosinäytteestä. Tuotoksista suurimmat ominaispäästökertoimet olivat juuri terässulaton AOD-konvertterin ja senkkauunin kuonilla ja kylmävalssaamon neutraloidulla regenerointisakalla ja neutralointisakoilla. Näistä ei aiheutunut varsinaista päästöä lähiympäristöön, koska sakat ja kuonat loppusijoitetaan tehtaan kaatopaikalle tai niitä käytetään liukenemattomassa muodossa. Tornion tehtaiden fluoridisyötteiden ja -tuotoksien mittausepätarkkuudet vaikuttivat fluoriditaseeseen. Ferrokromitehtaan fluoridisyötteet olivat kokonaismäärältään selvästi suurempia kuin tuotokset. Terässulaton fluoriditaseen tuotokset olivat suurempia kuin syötteet ja kylmävalssaamon syötteet sekä tuotokset olivat karkeasti arvioiden samaa suuruusluokkaa. Kuumavalssaamon fluoridisyötteet ja -tuotokset olivat mitättömiä. Fluoriditaseen epävarmuustekijöitä voidaan vähentää suorittamalla esimerkiksi useita fluoridimittauksia kaasumaisista päästöistä.

Occlusal and dentofacial characteristics of the deciduous dentition and treatment effects of the eruption guidance appliance in the early mixed dentition

The aim of this investigation was to analyze the dental occlusion in the deciduous dentition, and the effects of orthodontic treatment carried out in the early mixed dentition with the eruption guidance appliance. The deciduous occlusion and craniofacial morphology of 486 children (244 girls and 242 boys) were investigated at the onset of the mixed dentition period (mean age 5.1 years, range 4.0-7.8 years). Treatment in the treatment group and follow-up in the control group were started when the first deciduous incisor was exfoliated (T1) and ended when all permanent incisors and first molars were fully erupted (T2). The mean age of the children was 5.1 years (SD 0.5) at T1 and 8.4 years (SD 0.5) at T2. Treatment was carried out with the eruption guidance appliance. Occlusal changes that took place in 167 children were compared with those of 104 untreated control children. Pre- and post-treatment cephalometric radiographs were taken, and the craniofacial morphology of 115 consecutively treated children was compared with that of 104 control children. The prevalence of malocclusion in the deciduous dentition was 68% or 93% depending on how the cut-off value between the acceptable and non-acceptable occlusal characteristic was defined. The early dentofacial features of children with distal occlusion, large overjet and deepbite differed from those with normal occlusion. However, the skeletal pattern of these three malocclusions showed considerable similarity each being characterized by a retrusive mandible, small maxillo-mandibular difference, convex profile, retrusive lower incisors, and large interincisal angle. In the treatment group, overjet and overbite decreased significantly from T1 to T2. Following treatment, a tooth-to-tooth contact was found in 99% of the treated children but only in 24% of the controls. A Class I molar relationship was observed in 90% of the children in the treatment group, and in 48% in the control group. Good alignment of the incisors was observed in 98% of the treated children, whereas upper crowding was found in 32% and lower crowding in 47% of the controls. A significant difference between the groups was found in the mandibular length, midfacial length and maxillo-mandibular differential. The occlusal correction, brought about by the eruption guidance appliance, was achieved mainly through changes in the dentoalveolar region of the mandible. In addition, the appliance seemed to enhance the growth of the mandible. Treatment in the early mixed dentition using the eruption guidance appliance is an effective method to normalize occlusion and reduce further need of orthodontic treatment. Only few spontaneous corrective changes can be expected without active intervention.