7 resultados para Media-education
em Doria (National Library of Finland DSpace Services) - National Library of Finland, Finland
Resumo:
Työ käsittelee käsikirjoittamisen ja käsikirjoitusopetuksen roolia mediakasvatuksessa. Työn tavoitteena on kartoittaa mediakasvatuksen käsikirjoitusopetuskäytäntöjä ja nostaa lyhytelokuvan käsikirjoitusprosessista esiin sellaisia piirteitä, joita voisi hyödyntää mediakasvatuksessa. Tyylillisesti työ on perinteisen tutkielman ja oppaan välimuoto, joka koostuu pohjustavasta osasta, varsinaisesta tutkimusosasta ja tekniikkaosasta. Pohjustavassa osassa tutustutaan mediakasvatuksen päämääriin ja median tarinankerronnallisiin piirteisiin. Tutkimusosassa keskitytään siihen, kuinka käsikirjoittaminen, lyhytelokuva ja erityisesti lyhytelokuvan käsikirjoittaminen toimivat mediakasvatuksen välineinä, ja esitellään mediakasvatuksen käsikirjoitusopetuksen tueksi versio lyhytelokuvan käsikirjoitusprosessista. Tekniikkaosassa tämän käsikirjoitusprosessin osia käsitellään yksitellen ja kokonaisuuden käytettävyyttä havainnollistetaan harjoitusesimerkein. Tekniikkaosan harjoitukset on suunnattu erityisesti nuorten mediakasvatukseen. Työn lähdemateriaalina käytetään ensisijaisesti mediakasvatukseen ja lyhytelokuvan käsikirjoittamiseen liittyvää kirjallisuutta, mutta myös luentomuistiinpanoja, asiantuntijahaastattelua ja kokemuksia käsikirjoitustyöpajojen vetämisestä. Aihetta käsitellään käsikirjoittajan näkökulmasta. Lopputulos on käytännönläheinen tutkielma, joka tarjoaa työvälineitä mediakasvatuksen käsikirjoitusopetuksen tueksi. Jotta käsikirjoittaminen voidaan valjastaa täysipainoiseksi mediakasvatuksen välineeksi, sen kentästä on nostettava esiin ne piirteet, joista mahdollisimman moni voi hyötyä. Työn mukaan käsikirjoittamisen avulla voi kehittää prosessitietoisuutta ja hahmottaa median tarinallisuutta sekä medialle tyypillistä kuvan ja tekstin suhdetta.
Resumo:
Digitarina (DigiTales) on digitaalinen tarinankerrontaprojekti, jossa osallistujat työstävät media-alan ammattilaisen opastuksella digitaalisesti tuotetun ja levitettävän tarinan tai lyhytelokuvan tekijän itsensä kuvaamasta videomateriaalista, valokuvista, piirustustuksista sekä äänimateriaalista. Digitarina-työskentelyä on testattu eri maissa muun muassa peruskoulunopettajien ja teini-ikäisten mediakasvatustyökaluna ja sillä on pilottikokeilujen perusteella ollut positiivisia vaikutuksia oppilaiden motivointiin erityisesti ryhmissä, joissa motivoitumistaso koulunkäyntiin on ollut alhainen tai joissa oppilailla on vaikeuksia ilmaista itseään tai tuottaa sisältöä itse. Tämän tutkielman tavoite on pohtia digitarina-työskentelyä oppilaiden voimautumista edistävänä keinona Aurinkolahden peruskoulussa tehtyjen digitarina-työpajojen tuloksien perusteella sekä omien havaintojeni kautta koulun harjaantumisluokassa vetämäni työpajan kokemuksista. Digitarinan työstäminen ei itsessään tuota voimaantumista tai johda voimaantumiseen, mutta luova työskentely oppilaita itseään kiinnostavien aiheiden parissa sekä oppilaiden uudenlaisten kykyjen esiintuomisella oli vaikutusta positiiviseen lataukseen ja oppilaiden myönteiseen suhtautumiseen omiin taitoihinsa sekä itseilmaisuun. Lisäksi vuorovaikutus oppilaiden välillä heidän omien teostensa kautta toteutui onnistuneesti, sillä oppilaat oppivat toisistaan uusia asioita, olivat kiinnostuneita toistensa tarinoista ja antoivat toisilleen myönteistä palautetta. Tutkielman tulosten mukaan oppilaat kokivat digitarina-työskentelyn aikana voimautumista: mielihyvää, iloa ja ylpeyttä omasta osaamisestaan. Oppilaat saivat itseluottamusta ja uskoa kykyihinsä tuottaa omaa mediasisältöä. Käsittelen lyhyesti myös erilaisia näkökulmia mediakasvatuksesta ja lasten ja nuorten oman mediasisällön tuottamisesta kouluissa.
Resumo:
Tutkimuksessa kuvataan opettajien käsityksiä nettikasvatuksesta ja nuorten nettikulttuurista. Tehtävänä on kuvata kuuden opettajan näkemyksiä nuorten nettimaailmasta sekä oppilaan, että kasvattajan näkökulmasta. Tutkimus on lähtökohdiltaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä käytetään fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimuksen tulosten mukaan opettajien käsitykset nuorten nettikulttuurista olivat hyvin moninaiset. Opettajien käsityksiä nuorten nettikulttuurista kuvasti vahva huoli nuorten arvoista ja suhteestaan mediakriittisyyteen. Nettikulttuuriin liittyen huolenaiheena olivat myös nuorten nettiriippuvuus, sekä huoli liikunnan vähentymisestä. Nämä aiheet heijastuivat vahvasti opettajien omiin nuoruudenajan kokemuksiin nuorisokulttuurista. Toisaalta internet ja sosiaalinen media nähtiin mahdollistavana, yhdistävänä tekijänä, joka heijastui koulun arkeen nuorten avoimuutena ja kokemusten jakamisena. Opettajien käsityksissä heijastui myös kulttuurin kokonaisvaltaisuus; miten Internet ja sosiaalinen media syö kulttuurin itseensä, kun kaikki toiminta siirtyy verkkoon. Nettikasvatuksen opettajat kokivat olevan hyvin harkinnanvaraista ja riippuvan omasta kiinnostuksesta aihetta kohtaan. Nettikasvattajina opettajat kokivat tärkeäksi mediakasvatuksen ja kriittisen tiedon etsinnän taidot. Vastuu ja sen jakaminen olivat merkittävä tekijä opettajien puhuessa nettikasvatuksestaan ja roolistaan siinä. Opettajat eivät halunneet mennä kodin tehtävien edelle, mutta rajan määrittäminen oli haasteellista. Vastavuoroisuus nettikasvatuksessa ja teknologisessa koulumaail-massa nähtiin hyvin merkittävä.
Resumo:
The aim of this master’s thesis was to examine antecedents of eWOM communication in social media in the higher education context. In order to achieve this goal, eWOM communications of the students’ of international master’s programmes at Lappeenranta University of Technology were studied. The main research question was formulated as follows: What kind of effect do service-, brand-related antecedents, contextual antecedents and moderating factors have on LUT’s international master’s degree students’ eWOM communication in social media regarding their studies? The theory part of the master’s thesis was focused on the discussion of service- and brand related eWOM antecedents, contextual antecedents, as well as moderating relationships between them. The empirical part of the master’s thesis was based on quantitative research method. A web-based survey was carried out among current students of international master’s degree programmes at LUT. Out of 712 e-mail invitations sent, 159 responses were received in total. Thus, response rate was 22%. The results of the study showed that satisfaction, commitment, virtual brand community commitment, need for an advice, positive altruistic concerns, negative altruistic concerns, and attitude towards eWOM communications have an effect on eWOM in higher education context. Several moderating effects on eWOM were determined in the present study as well. On the other hand, it was found that dissatisfaction, loyalty, brand identification, desire to help the organization, need for positive self-enhancement, and social risk perception do not have an effect on eWOM in higher education context.
Resumo:
Summary: Pedagogics and media : multidisciplinary aspects for the innovative development of LIS education