Videokamera koulutyössä : miten kamera voisi olla kuin kynä?

Tässä opinnäytetyössä tutkin miten videokameraa voi käyttää oppimisen välineenä perusopetuksessa. Tutkielmani perustuu ajatukseen kamerasta audiovisuaalisen kulttuurin kynänä, monipuolisena kirjoittamisen, kuvittamisen ja itsensä ilmaisemisen välineenä, jonka käyttö on yksinkertaista ja tasa-arvoista. Lähestyn kysymystä sekä kasvatuksen, mediakasvatuksen että elokuvateorian näkökulmista ja etsin niiden yhtymäkohtia. Tavoitteena on hahmotella työkaluja ja kehyksiä, joista olisi opettajille hyötyä käytännön koulutyössä, ja jotka auttaisivat entistä paremmin integroimaan mediakasvatuksen näkökulmia opetukseen. Kasvatuksen teoriassa käsittelen konstruktivistista oppimiskäsitystä, jonka mukaan oppiminen on aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa oppilas itse rakentaa oman tietonsa. Tästä näkökulmasta tärkeitä ovat monipuoliset ja motivoivat oppimisympäristöt sekä oppilaan luontaista uteliaisuutta ruokkivat työtavat. Korostan myös yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä, jotka mahdollistavat työskentelyn pienryhmissä siten, että oppilaat pääsevät osallistumaan aktiivisesti ja tasapuolisesti. Videokameran luonnetta työvälineenä käsittelen elokuvateorian näkökulmasta. Nostan esille näkemyksiä, joiden mukaan kamera on erityisesti todellisuuden hahmottamisen väline, jonka katse poikkeaa ihmisen katseesta. Esittelen myös Alexandre Astrucin ajatuksen kamerakynästä, jolla on oma ilmaisuvoimainen kielensä. Liitän nämä ajatukset konstruktivismin kontekstiin: kamera voi olla todellisuuden tutkimisen ja tiedon rakentamisen väline. Teorian ja käytännön kokeilujen pohjalta määrittelen koulutyössä toteutettavalle videokuvaamiselle kolme toiminnallista tavoitetta: tiedon jakamisen, havainnoinnin ja käsittelyn sekä itseilmaisun. Tämän kolmijaon perusteella opetusta on mahdollista suunnitella ja arvioida. Koko tutkimuksen taustalla on huoli audiovisuaalisen mediakulttuurin keskeisten kansalaistaitojen toteutumisesta. Koska tämän päivän media on kiinteä osa yhteiskuntaa, sen päätöksentekoa ja julkista tilaa, on jokaisella kansalaisella oltava siihen vapaa pääsy. Tämä edellyttää taitoja pukea ajatuksiaan mediaviestien muotoon. Jos videokamera on audiovisuaalisen kulttuurin kynä, on sen käyttö kirjoitustaitoon verrattava kansalaistaito.

Nettikoulussa – Opettajien käsityksiä nettikasvatuksesta ja nuorten nettikulttuurista

Tutkimuksessa kuvataan opettajien käsityksiä nettikasvatuksesta ja nuorten nettikulttuurista. Tehtävänä on kuvata kuuden opettajan näkemyksiä nuorten nettimaailmasta sekä oppilaan, että kasvattajan näkökulmasta. Tutkimus on lähtökohdiltaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä käytetään fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimuksen tulosten mukaan opettajien käsitykset nuorten nettikulttuurista olivat hyvin moninaiset. Opettajien käsityksiä nuorten nettikulttuurista kuvasti vahva huoli nuorten arvoista ja suhteestaan mediakriittisyyteen. Nettikulttuuriin liittyen huolenaiheena olivat myös nuorten nettiriippuvuus, sekä huoli liikunnan vähentymisestä. Nämä aiheet heijastuivat vahvasti opettajien omiin nuoruudenajan kokemuksiin nuorisokulttuurista. Toisaalta internet ja sosiaalinen media nähtiin mahdollistavana, yhdistävänä tekijänä, joka heijastui koulun arkeen nuorten avoimuutena ja kokemusten jakamisena. Opettajien käsityksissä heijastui myös kulttuurin kokonaisvaltaisuus; miten Internet ja sosiaalinen media syö kulttuurin itseensä, kun kaikki toiminta siirtyy verkkoon. Nettikasvatuksen opettajat kokivat olevan hyvin harkinnanvaraista ja riippuvan omasta kiinnostuksesta aihetta kohtaan. Nettikasvattajina opettajat kokivat tärkeäksi mediakasvatuksen ja kriittisen tiedon etsinnän taidot. Vastuu ja sen jakaminen olivat merkittävä tekijä opettajien puhuessa nettikasvatuksestaan ja roolistaan siinä. Opettajat eivät halunneet mennä kodin tehtävien edelle, mutta rajan määrittäminen oli haasteellista. Vastavuoroisuus nettikasvatuksessa ja teknologisessa koulumaail-massa nähtiin hyvin merkittävä.

Näyttöpäätetyön kuormituksen tasaaminen media-assistenttiopiskelijoilla

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli antaa Omnia ammattikoulun media-assistenttiopiskelijoille tietoa näyttöpäätetyöhön liittyvistä kuormitustekijöistä ja ergonomiasta. Opinnäytetyömme tavoitteena on vastata kysymykseen " Mitä media-assistenttiopiskelijoiden tulisi tietää, jotta he osaisivat kuormittaa itseään sopivasti näyttöpäätetyössä?". Koostimme opinnäytetyömme kirjallisuudesta ja tutkimuksista saatujen tietojen pohjalta. Näistä muodostui opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys sekä perustelut opinnäytetyömme tuotoksen sisällölle. Tutkimusten mukaan tuki- ja liikuntaelimistön kuormituksen tasaamiseen voi vaikuttaa vähentämällä haitallisesti kuormittavia työjaksoja, vaihtamalla työasentoja, säätämällä työvälineitä ja tauottamalla työntekoa. Opinnäytetyömme kirjallisessa osiossa perehdyimme näyttöpäätetyön ergonomiaan ja kuormittavuuteen media-assistenttiopiskelijoilla. Opinnäytetyömme tuotoksena oli "Kevennä kuormitusta näyttöpäätteen äärellä"- CD-Rom, jossa on 39 diaa. CD-Rom sisältää tietoa niska-hartiaseudun ja selän rakenteesta sekä toiminnasta, lihastyötavoista, niskaa ja selkää kuormittavista tekijöistä näyttöpäätteen äärellä työskennellessä, työpisteen säätelystä ja optimaalisesta istuma-asennosta, sekä vinkkejä kuormituksen keventämiseen mm. tauottamisen avulla. Testasimme CD-Rom:n sisältöä yhdellä Omnia ammattikoulun media-assistenttiopiskelijaryhmällä järjestämällä ergonomiaohjauksen. Palautteen pohjalta kehittelimme työn lopulliseen muotoonsa. Opinnäytetyömme tuotosta käytetään Omnia ammattikoulun media-assistenttiopiskelijoiden ergonomiaohjauksen välineenä. Työmme soveltuu myös muiden näyttöpäätteen äärellä työskentelevien henkilöiden ja ryhmien ergonomiaohjauksen välineeksi. "Kevennä kuormitusta näyttöpäätteen äärellä" - CD-Romia voivat hyödyntää fysioterapeutit, muut ergonomiaohjauksia antavat toimihenkilöt sekä Kunto-Stadia.

Compaction of growth media based on Sphagnum peat during one-year culturing of container seedlings

Tiivistelmä: Turvepohjaisten kasvualustojen tiivistyminen yksivuotisessa paakkutaimikasvatuksessa