Wanhain Suomen maan Piijspain, : ja kircon esimiesten latinan kielised laulud

Vuonna 1582 oli ilmestynyt latinankielinen laulukokoelma Piae cantiones, jonka oli koonnut Rostockissa opiskellut Theodoricus Petri Rutha ja toimittanut Jacobus Petri Finno. Laulujen sanat ja sävelmät olivat pääosin keskiaikaista alkuperää, ja kotoisin Manner-Euroopasta sekä Pohjoismaista. Ruthan kokoelmaa pidettiin kuitenkin liian katolishenkisenä julkaistavaksi, ja tästä syystä Finno muokkasi sen uskonpuhdistuksen hengen mukaiseksi. Laulujen sisältöä korjailtiin, ja vanhoja sanoja ja sisältöjä muuteltiin. Tämän kokoelman suomenkielisen käännöksen laati Maskun kirkkoherra Hemmingius Henrik eli Maskun Hemminki. Laulut, joita kaikkiaan on 74, oli tarkoitettu kirkon ja koululaitoksen käyttöön. Laulujen aiheina ovat ihmisen maallisen elämän kurjuus ja katoavuus, raamatun tapahtumat, joulu tai luonnon herääminen kevääseen. Laulukokoelma on tärkeä musiikkihistoriallinen dokumentti, joka todistaa Suomen keskiaikaisesta lauluperinteestä sekä varhain muualta Suomeen tulleesta kulttuuriperinteestä.