Matkailijayhdistyksen Helsingin kiertokatsausten opas 26-28 p:in�� maalisk. 1911 = V��gvisare till Turistf��reningens rundturer i Helsingfors 26-28 Mars 1911 - [Kansi]

Helsinki : [Suomen matkailijayhdistys] 1911

F��rteckning ��fver framlidne cancellie-r��det och riddaren Joh. Fred. Wallenii efterlemnade boksamling, jemte kartor och gravurer, hvilka komma att f��rs��ljas �� Auktionskammaren i Helsingfors den 12 november och f��ljande auktionsdagar 1836

Imprimatur: Carl N. Keckman.

F��rteckning ��fver en del af aflidne lectoren F. A. Meyers efterlemnade boklager, som kommer att genom auction f��rs��ljas i Helsingfors den [20 aprill 1836] - N:o 6

Imprimatur: F. Granbom.

Fr��n l��gerb��let i ��knen

Soitinnus: laulu����ni, piano.

Fr��n l��gerb��let i ��knen

Soitinnus: laulu����ni, piano.

Kampen imod den j��diske Sch��ktning i Finland

19 x 25 cm

Handledning i djurskydd f��r polism��n och andra

10 x 16 cm

���I expect never to be understood while I live��� Ateismi ja ihmisoikeudet Ernestine L. Rosen (1810���1892) ajattelussa

T��ss�� tutkielmassa k��sittelen ateismia ihmisoikeusaktivisti Ernestine L. Rosen (1810���1892) ajattelussa. Ernestine Rose syntyi ja varttui nykyisen Puolan alueella juutalaisghetossa. Varakkaan rabin tytt��ren�� h��n sai juutalaistyt��ksi poikkeuksellisen laajan koulutuksen, mutta jo varhain h��n luopui uskostaan ja my��hemmin julistautui eksplisiittisesti ateistiksi. L��hdetty����n kotimaastaan h��n matkusti ymp��ri valistuksen tuulien muovaamaa Eurooppaa, opiskeli ja p����tyi lopulta Englantiin, jossa h��n tutustui utopistisosialisti Robert Oweniin ja liittyi t��m��n seuraajiin owenisteihin. Englannista h��n muutti vuonna 1836 Yhdysvaltoihin, miss�� h��n teki p����asiallisen uransa universaalien ihmisoikeuksien puolestapuhujana. H��n toimi orjuuden vastaisessa liikkeess�� ja taisteli sek�� naisten oikeuksien ett�� uskonnottomuuden puolesta. L��hestyn tutkimuskysymyst��ni ateismin merkityksest�� p����asiassa Ernestine Rosen julkisten puheiden ja lehtikirjoitusten kautta. Rosen julkista el��m���� lukemalla ja kontekstualisoimalla pyrin ymm��rt��m����n sit��, mit�� ateismi merkitsi Roselle ja h��nen ihmisoikeusajattelulleen. M����rittelen ty��ni uskonnottomuuden kulttuurihistoriaksi. Tarkastelen ateismia elettyn�� kokemuksena, tapana ymm��rt����, j��sent���� ja olla osa ymp��r��iv���� todellisuutta. Keskeisess�� roolissa tutkimuksessani on my��s sukupuoli, joka m����ritti 1800-luvulla Rosen valtaaman julkisen tilan vahvasti maskuliiniseksi tilaksi, kun naisen alueeksi m����rittyi yksityisen piiri, koti. Uskonnon ja uskonnottomuuden suhde osoittautui ty��ss��ni moniulotteiseksi. Erottautumalla sanoin ja teoin juutalaisuudesta Rose rakensi itselleen ateistin identiteetin, mutta h��nen ymm��rryksens�� juutalaisuudesta erosi kuitenkin protestanttitaustaisten vapaa-ajattelijoiden k��sityksest�� ja muovasi h��nen uskontokritiikki����n omaan suuntaansa. Vahvasti antiklerikaaliseen, mutta uskonnolliseen retoriikkaan nojanneissa reformiliikkeiss�� h��nen retoriikkaansa n��ytt��ytyi my��s poikkeuksellisena. Ateismi toi haasteita h��nen uralleen, koska naiseuteen kytkeytyi vahvasti ajatus uskonnollisuudesta: uskonnoton nainen oli luonnonoikku ja uhka yhteiskunnalliselle j��rjestykselle. Samalla ateismista kummunnut n��k��kulma oli Roselle vahvuus, joka loi uudenlaisia ajattelumahdollisuuksia, jotka kuitenkin kytkeytyiv��t vahvasti ajan kulttuuriin ja k��sityksiin.

F��rteckning p�� b��cker och skrifter, som finnas uti G. M. Meyer's l��n- och l��se-bibliothek i Helsingfors

Sivu 3 on virheellisesti sivu 2.

F��rteckning ��fver en del af aflidne lectoren F. A. Meyers efterlemnade boklager, som kommer att genom auction f��rs��ljas i ��bo den [12 n��stk. mars] och f��ljande auctionsdagar - N:o 6

Imprimatur: Axel Gabriel Sj��str��m.

F��rteckning ��fver en del af aflidne lectoren F. A. Meyers efterlemnade boklager, som kommer att genom auction f��rs��ljas i Helsingfors den [15 october 1936] - N:o 7

Imprimatur: Carl N. Keckman.