Luottamuksen lähteet. Vertaileva tutkimus yleistynyttä luottamusta synnyttävistä mekanismeista

Tutkimuksen aiheena on yleistynyt luottamus. Väitöskirjassa tutkitaan mistä tuntemattomien kansalaisten toisiinsa kohdistama luottamus kumpuaa ja haetaan vastauksia tähän kysymykseen sekä maakohtaisen että vertailevan tutkimuksen avulla. Tutkimus koostuu yhteenvedon lisäksi viidestä tutkimusartikkelista, joissa luottamuksen syntyä tarkastellaan sekä yksilöiden mikrotason vuorovaikutuksen että maiden välisten eroavaisuuksien näkökulmasta. Yleistyneen luottamuksen synnystä on esitetty useita eri teorioita. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan näistä kahta keskeisintä. Osa tutkijoista korostaa kansalaisyhteiskunnan ja ruohonjuuritason verkostojen roolia yleistyneen luottamuksen synnyn taustalla. Tämän hypoteesin mukaan kansalaiset, jotka viettävät aikaansa yhdistyksissä tai muissa sosiaalisissa verkostoissa, oppivat muita helpommin luottamaan paitsi täysin tuntemattomiin ihmisiin myös yhteiskunnallisiin instituutioihin (kansalaisyhteiskuntakeskeinen hypoteesi). Toiset taas painottavat yhteiskunnan julkisten instituutioiden merkitystä. Tämä hypoteesi korostaa instituutioiden reiluutta ja oikeudenmukaisuutta (instituutiokeskeinen hypoteesi). Ihmiset pystyvät luottamaan toisiinsa ja ratkaisemaan kollektiivisia ongelmiaan yhdessä silloin kun esimerkiksi poliittiset ja lainsäädännölliset instituutiot pystyvät luomaan tähän tarvittavan toimintaympäristön. Aineistoina käytetään kansallisia (Hyvinvointi- ja palvelut) sekä kansainvälisiä vertailevia kyselytutkimuksia (European Social Survey ja ISSP). Yksilö- ja makrotason analyyseja yhdistämällä selvitetään yleistynyttä luottamusta selittäviä tekijöitä sekä mekanismeja joiden kautta yleistynyt luottamus muodostuu. Väitöskirjan tulokset tukevat suurimmaksi osaksi instituutiokeskeiseen suuntaukseen sisältyviä hypoteeseja yleistyneen luottamuksen kasautumisesta. Kuitenkin myös esimerkiksi yhdistystoiminnalla havaittiin olevan joitakin yhdistysjäsenien ulkopuolelle ulottuvia myönteisiä vaikutuksia kansalaisten luottamukseen, mikä taas tukee kansalaisyhteiskuntakeskeistä hypoteesia. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että kaiken kaikkiaan luottamus näyttäisi kukoistavan maissa, joissa kansalaiset kokevat julkiset instituutiot oikeudenmukaisina sekä reiluina, kansalaisyhteiskunnan roolin luottamuksen synnyttämisessä ollessa tälle alisteinen. Syyksi tähän on oletettu, että näissä maissa (erityisesti pohjoismaiset hyvinvointivaltiot) harjoitettu universaali hyvinvointipolitiikka ja palvelut ovat keskeisiä korkeaa yleistynyttä luottamusta selittäviä tekijöitä. Toisaalta maavertailuissa tätä yhteyttä on selitetty myös sillä, että näissä yhteiskunnassa ei ole paikannettavissa selkeää kulttuurisesti erottuvaa alaluokkaa. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat enemmän universaalin hyvinvointivaltion oikeudenmukaisuuteen liittyviä ominaisuuksia alaluokkaistumishypoteesin sijaan. Toisaalta mikrotasolla tarkasteltuna yleistyneen luottamuksen ja hyvinvointipalvelujen välinen yhteys liittyy enemmän palveluiden riittävyyteen kuin niiden universaalisuuden asteeseen. Niin ikään maavertailuissa esimerkiksi verotuksen oikeudenmukaisena kokeminen näyttäisi olevan palvelujen saatavuutta tai niihin liittyviä oikeudenmukaisuuden kokemuksia tärkeämpi seikka yleistyneen luottamuksen kannalta.

Eriarvoisuuden syitä koskevat uskomukset teollistuneissa länsimaissa

Tutkielmassa selvitetään, mitkä tekijät selittävät kansalaisten eriarvoisuuden syitä kos-kevia uskomuksia ja niiden vaihtelua maittain. Tutkielman lähtökohtana on tarkastella ja testata teoriaa, jonka mukaan yhteiskunnassa vallitsevat normatiiviset käsitykset oi-keudenmukaisuudesta ja oikeudenmukaisesta ansainnasta muotoilevat kansalaisten eriarvoisuutta koskevia käsityksiä. Teorian mukaan yksilön eriarvoisuutta koskevat kä-sitykset eivät ainoastaan muotoudu yksilön omien intressien, kokemusten tai tiedon pohjalta, vaan niiden muotoutumiseen vaikuttavat myös yhteiskunnassa vallitsevat ja jaetut käsitykset eriarvoisuudesta. Tutkielman empiirisenä aineistona käytetään International Social Survey Programmen eli ISSP:n neljännen aallon eriarvoisuus -aineistoa vuodelta 2009. Aineisto kattaa 23 teollistunutta länsimaata. Lisäksi tutkielmassa käytetään OECD:n ja Maailmanpankin tilastoaineistoja vuosilta 2008 ja 2009. Asenteita tutkitaan elämässä menestymistä kos-kevan kysymyspatteriston avulla. Eriarvoisuuden syitä koskevat uskomukset tiivistettiin tutkielmassa kolmeen eri ryhmään: individuaalisiin, sosiaalisiin ja rakenteellisiin teki-jöihin. Tavoitteena on tarkastella sitä, millä eri tekijöillä taloudellinen eriarvoisuus pe-rustellaan. Tutkielman empiirisenä analyysimenetelmänä käytetään monitasomallitusta. Tutkielman tulokset osoittavat, että individuaaliset tekijät koetaan tärkeimmäksi eriar-voisuutta selittäväksi tekijäksi kaikissa 23 maassa. Maaryhmistä ainoastaan Itä-Euroopan maat muodostavat selkeästi oman ryhmänsä kaikissa kolmessa eri muuttujassa. Tutkielmassa maiden välisiä, eriarvoisuutta koskevia uskomuseroja selittävät maiden talouden rakenteen erot, korruptio sekä vallitseva sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoi-suus. Yksilön omat arvot ja asenteet taas heijastuvat erityisesti individuaalisia tekijöitä kuvaavassa muuttujassa. Kansalaisten uskomuksissa heijastuu selkeä dualismi: yksilöt rakentavat omat eriarvoi-suutta koskevat käsityksensä omien kokemustensa, tiedon ja ideologian pohjalta. Käsi-tykset eivät ainoastaan heijasta yhteiskunnan todellista eriarvoisuutta vaan myös ihmis-ten omia uskomuksia ja arvomaailmaa. Tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että yhteis-kunnassa yleisesti vallitsevat käsitykset eriarvoisuudesta vaikuttavat yksilöiden usko-muksiin.