Länsimaisen oikeuden vallankumoukset

Kirjallisuusarvostelu

Partikkeli fennistiikassa : näkökulma tradition muotoutumiseen

Summary

"Tradition" ansa

Kirja-arvio

”The music the world makes has no words”: Musiikillisen tradition funktiot ja merkitys Toni Morrisonin romaanissa Jazz

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen niitä merkityksiä, joita afrikkalaisamerikkalainen musiikillinen esitystraditio saa Nobel-kirjailija Toni Morrisonin romaanissa Jazz (1992).Morrison on toistuvasti löytänyt vertailukohdan omalle kirjoittamiselleen mustasta musiikkitraditiosta. Kuvaillessaan Jazz-romaanin luomisprosessia hän on kertonut pyrkineensä rakentamaan teoksen improvisatorisen jazz-performanssin muotoon. Tutkielmassa kysyn, millä tavalla tämä jazz-improvisatorinen kerrontamuoto ilmenee Jazz-romaanissa ja miksi musiikki ja kerronnan musiikillisuus on saanut niin merkittävän roolin afrikkalaisamerikkalaisen kirjallisuuden traditiossa. Keskeiselle sijalle tutkielmassani nousee ajatus improvisatorisesta jazz-performanssista sekä romaania ohjaavana kerronnallisena periaatteena että mustan diasporisen kulttuurin ja identiteetin rakentamisen välineenä. Tukeutumalla muun muassa Ralph Ellisonin, James Baldwinin, Albert Murrayn, Henry Louis Gates Jr:n, Houston A. Baker Jr:n, Paul Gilroyn, Kimberly W. Benstonin ja Nathaniel Mackeyn kirjoituksiin mustasta esitystraditiosta tarkastelen, mitä eri merkityksiä jazz- ja blues-musiikille on annettu afrikkalaisamerikkalaisessa kirjallisuudessa. Jazzissa musiikki toimii ensisijaisesti keinona työstää menneisyyttä: musiikillinen improvisaatio avaa tien ihmisen henkilökohtaisten muistojen ja menneisyyden konfliktien tarkastelulle. Kyse on identiteettiprosessista, joka ohjaa toistuvasti määrittelemään uudelleen ne rakenteet, joissa ihmisen minuus kehittyy. Samalla musiikillisuuden taustalta voidaan löytää pyrkimys vapauttaa teos kertovuudesta ja kohdistaa lukijan huomio tekstin tuottamaan liikkeeseen, romaaniin performanssina. Tämä ohjaa kirjallisuuden kohti rituaalista: musiikillisuuden funktiona on tuoda tarina voimakkaammin osaksi lukijan kokemuksellista nykyhetkeä. Morrisonin romaanikirjoittamista ohjaa halu kehittää jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ymmärtää ja lähestyä menneisyyttä sekä rakentaa kriittinen suhde afrikkalaisamerikkalaista kulttuuria määrittäneisiin historiallisiin narratiiveihin. Jazzromaanin tapahtumat sijoittuvat keskelle afrikkalaisamerikkalaisen urbaanin kulttuurin ja amerikkalaisen modernismin kehityksen keskeisintä vuosikymmentä, 1920-lukua. Romaanin sisällön analyysissa tarkastelen muun muassa romaanin kaupunkitilan kuvausta ja sen kiinnittymistä urbaanin kulutuskulttuurin tuottamaan visuaaliseen spektaakkeliin. Jazzissa Morrisonin voidaan nähdä työstävän suhdetta tiettyyn historialliseen aikakauteen, joka on merkittävällä tavalla muokannut sekä afrikkalaisamerikkalaista kulttuurista yhteisöllisyyttä että tiettyjä ”mustan” tai ”mustuuden” representaatioita osana amerikkalaista urbaania ympäristöä.

Foodstuffs and medicines as legal categories in the EU and China. Functional foods as a borderline case

The thesis discusses the regulation of foodstuffs and medicines, and particularly the regulation of functional foods. Legal systems investigated are the EU and China. Both are members of the WTO and Codex Alimentarius, which binds European and Chinese rules together. The study uses three Chinese berries as case examples of how product development faces regulation in practice. The berries have traditional uses as herbal medicines. Europe and China have similar nutrition problems to be resolved, such as obesity, cardiovascular disease, and diabetes. The three berries might be suitable raw materials for functional foods. Consumer products with health-enhancing functions, such as lowering blood pressure, might legally be classifi ed either as foodstuffs or medicines. The classifi cation will depend on functions and presentation of the product. In our opinion, food and medicine regulation should come closer together so the classifi cation issue would no longer be an issue. Safety of both foodstuffs and medicines is strictly regulated. With medicines, safety is a more relative concept, where benefi ts of the product are compared to side-effects in thorough scientifi c tests and trials. Foods, on the other hand, are not allowed to have side-effects. Hygiene rules and rules on the use of chemicals apply. In China, food safety is currently at focus as China has had several severe food scandals. Newly developed foods are called novel foods, and are specifi cally regulated. The current European novel food regulation from 1997 treats traditional third country products as novel. The Chinese regulation of 2007 also defi nes novel foods as something unfamiliar to a Chinese consumer. The concepts of novel food thus serve a protectionist purpose. As regards marketing, foods are allowed to bear health claims, whereas medicines bear medicinal claims. The separation is legally strict: foods are not to be presented as having medicinal functions. European nutrition and health claim regulation exists since 2006. China also has its regulation on health foods, listing the permitted claims and how to substantiate them. Health claims are allowed only on health foods. The European rules on medicines include separate categories for herbal medicines, traditional herbal medicines, and homeopathic medicines, where there are differing requirements for scientifi c substantiation. The scientifi c and political grounds for the separate categories provoke criticism. At surface, the Chinese legal system seems similar to the European one. To facilitate trade, China has enacted modern laws. Laws are needed as the country moves from planned economy to market economy: ‘rule of law’ needs to replace ‘rule of man’. Instead of being citizens, Chinese people long were subordinates to the Emperor. Confucius himself advised to avoid confl ict. Still, Chinese people do not and cannot always trust the legal system, as laws are enforced in an inconsistent manner, and courts are weak. In China, there have been problems with confl icting national and local laws. In Europe, the competence of the EU vs. the competence of the Member States is still not resolved, even though the European Commission often states that free trade requires harmonisation. Food and medicine regulation is created by international organisations, food and medicine control agencies, standards agencies, companies and their organisations. Regulation can be divided in ‘hard law’ and ‘soft law’. One might claim that hard law is in crisis, as soft law is gaining importance. If law is out of fashion, regulation certainly isn’t. In the future, ‘law’ might mean a process where rules and incentives are created by states, NGOs, companies, consumers, and other stakeholders. ‘Law’ might thus refer to a constant negotiation between public and private actors. Legal principles such as transparency, equal treatment, and the right to be heard would still be important.

Jordbrukaren mellan tradition och förnyelse : en studie av syd- och västfinländska jordbrukare i EU-Finland

Syftet med denna avhandling var att undersöka hur förändringarna i det agrara samhället påverkar den enskilda jordbrukarens livskoncept. Teorin som ligger till grund för förståelsen anknyter till moderniseringen, som framtvingat nya metoder och ett jordbruk med stark förankring i marknaden. Europeiska unionen har för jordbrukarna betytt nya rutiner och tvång att uppfylla bestämda regelverk. Den empiriska analysen berör frågor jordbrukarna tvingas tänka igenom på det personliga planet. Därtill behandlas viktiga strategier som är betydelsefulla för framtiden med dithörande ökad ekonomisk risk. Nyckelbegreppet kallar jag livskoncept. Livskonceptet består av känslan av sammanhang enligt Aaron Antonovskys defi nition, i förening med livspolitiken så som Anthony Giddens beskriver den. Livskonceptet är en kombination av meningsfullhet, begriplighet och hanterbarhet, jämte livskontroll, självbestämmande, förtroende, emancipation och identitet. Dessa är element som jordbrukaren tvingas leva med i beslutsprocessen och som utgör grund för livskvalitet. Avhandling är baserad på intervjuer med 46 jordbrukare i olika ålder från Österbotten, Åboland och Nyland. Jordbrukarna i undersökningen var noga utvalda och representerar jordbrukets olika inriktningar. Under intervjuerna behandlades olika teman, som förutom rena jordbruksproblem också tangerade sociala angelägenheter som ensamhet, stress och jämbördighet med andra yrkesgrupper. Därtill återspeglas jordbrukets situation i andra länder genom diskussioner som förts med olika utländska experter och jordbrukare. Känslan av identitet och stolthet var stark hos samtliga intervjuade. Jordbrukare i åldern 39–52 år visade sig ha det starkaste livskonceptet och de äldre i intervallet 53–69 år det svagaste ett resultat av den snabba förändringen i det agrara samhället. De yngsta under 38 år håller fortfarande på att söka sin plats och att besluta om i vilken riktning de önskar utvidga sin verksamhet och har därför inte hunnit utforma sitt livskoncept. Ett genomgående pro b lem är att man inte känner sig jämställd med andra yrkesgrupper. De centrala begreppen är: det agrara samhället, modernisering, globalisering, jordbrukartyp, risker, expertsystem och livskoncept.