Harrison special lämmityslaite

kuv., 14 x 20 cm

Uskonnollinen Israel-ystävyys suurvaltapolitiikassa

Kirjallisuusarvostelu

Bland åsnor och elefanter : en utvärdering av USA:s presidenter

Arbetet går ut på en systematisering rörande bedömningen av USA:s presidenter. Detta sker genom att utarbeta fyra värderingskriterier. Dessa kriterier benämns \"problem\" (= vilken typ av utmaningar presidenten har ställts inför samt på vilket sätt presidenten har löst dessa utmaningar), \"ämbete\" (= på vilket sätt presidentämbetets tyngd har påverkats av ämbetsinnehavaren), \"popularitet\" (= på vilket sätt presidenten har fått gehör för sina åtgärder hos allmänhet och de politiska eliterna) samt \"USA\" (= på vilket sätt presidenten har påverkat USA:s styrka som nation rent generellt). Tidigare utvärderingar av USA:s presidenter har tenderat att vara något jippo-betonade, även i de fall där akademiker ligger bakom. Vanligen har man haft en expertpanel bestående av allt från några dussin bedömare till närmare 1.000. Antingen har man inte haft några värderingskriterier alls att gå efter eller så har de varit något oklart formulerade - för att inte tala om de fall där de har varit så pass många att de har överlappat varandra. Vidare finns en tradition där en del forskare förkastar hela tanken på att kunna bedöma presidenter från olika tidsperioder. Strävan har varit att råda bot på tidigare missförhållanden i den diskussion som har förts på området. Eftersom samtliga presidenter dessutom har verkat under samma konstitution bör en jämförelse/utvärdering vara fullt möjlig att genomföra. De som klarar sig bäst i min utvärdering är Washington, Lincoln och F. Roosevelt. Vidare klarar sig t.ex. McKinley och Reagan bättre än de vanligen klarar sig i motsvarande bedömningar. Till de som klarar sig sämre hör t.ex. L. Johnson och J. Madison. Allra sämst klarar sig de presidenter som verkade strax före Lincoln (Pierce och Buchanan) alternativt strax efter (A. Johnson). Den sittande presidenten (Obama) samt de två mest kortvariga presidenterna (Garfield och W.H. Harrison) har lämnats bort från arbetet. Själva tyngdpunkten i arbetet ligger dock i själva systematiseringen av värderingskriterierna även om arbetet rent volymmässigt domineras av då kriterierna appliceras på de enskilda presidenterna.

Tilan esittämisen problematiikka kaikessa monimutkaisuudessaan

Kirjallisuusarvostelu

Säädyn ja sukupuolen mukainen. Uuden ajan alun englantilainen aateliskasvatus ja naisena olemisen rajat

Tämän tutkielma tarkastelee uuden ajan alun käsityksiä naiseudesta ja sitä, miten ajan aateliskasvatus ja koulutus kuvastivat näitä käsityksiä. Miten määriteltiin koulutettu nainen? Miten suhtauduttiin niin sanottuihin oppineisiin naisiin? Ja ennen kaikkea, mitä nämä seikat kertovat naiseuden määrittämisestä uuden ajan alussa? Koulutus ymmärretään tässä tutkielmassa laajasti tarkoittaen sekä kirjallista sivistystä että niitä käytännön taitoja, joita naiset tarvitsivat toimiakseen yhteiskunnassa ja perheensä jäseninä. Tähän jälkimmäiseen viitataan tutkielmassa kasvatuksen-käsitteellä. Tutkimus rajoittuu maantieteellisesti Englantiin. Uuden ajan alulla käsitetään väljästi ajanjakso 1500-luvulta 1700-luvun loppuun. Tutkimuksen fokuksessa on neljä englantilaista aatelisnaista 1600- ja 1700-luvuilta. Nämä naiset ovat lady Anne Clifford (1590–1676), lady Rachel Russell (1636–1723), lady Sarah Lennox (1745–1826) ja lady Mary Wortley Montagu (1689–1762). Alkuperäisaineistona käytetään kolmelta viimeksi mainitulta julkaistua kirjeenvaihtokokoelmaa ja ensin mainitulta julkaistua päiväkirjaa. Tutkielma sijoittuu tieteellisessä kentässä sukupuolihistorian alaan. Sukupuolta tarkastellaan historiallisesti muuttuvana käsitteenä. Vaikka biologisilla seikoilla oli uuden ajan alussa merkittävä rooli sukupuolten välisten erojen määrittelyssä, sukupuoli ymmärretään tässä tutkielmassa ennen kaikkea sosiaaliseksi rakenteeksi. Sukupuoli on lisäksi performatiivinen. Sukupuolta uusinnetaan teoilla, sanoilla ja ulkoisella olemuksella. Vaikka sukupuolella oli suuri merkitys uuden ajan alun aateliskasvatuksessa, se ei yksinään määrittänyt naisten koulutuksen sisältöä. Myös säädyllä oli tässä tapauksessa suuri merkitys. Aatelisnainen edusti monessa suhteessa myös säätyään. Tämä tutkielma painottaa myös äitien suurta roolia lasten ja erityisesti tyttärien kasvatuksessa ja koulutuksessa. Sukupuoli asetti säädyn ohella ne reunaehdot, joiden sisällä yksilö saattoi toimia. Tutkielman esimerkkinaiset lisäksi itse määrittivät naisena olemisen rajoja muun muassa puuttumalla ja kommentoimalla aikalaistovereidensa käytöstä sekä arvioimalla omaansa.

Breaking down the boundaries to storing, sharing and publishing research data

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Vapauteen langenneet – Alkoholistisen merkitysjärjestelmän kulttuurinen rakentuminen

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee alkoholinkäyttöä kulttuurisesti merkityksellisenä toimintana. Näkökulma pohjautuu Clifford Geertzin symboli- ja rituaaliteoriaan, jonka mukaan yksilölle ja yhteisölle merkitykselliset symbolit saavat tunnepuolisen ja käytännön merkityksensä järjestystä luovassa, toisteisessa toiminnassa. Nämä merkitykset opitaan alun perin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, mutta ne sisäistetään ja niitä ylläpidetään yksilöllisesti. Kulttuuriset arvot, asenteet ja uskomukset saavat ilmaisunsa yksilössä. Tätä työtä varten kulttuurisia merkitysrakenteita on etsitty kahdeksasta teemahaastattelusta ja yhdestä kyselyvastauksesta. Vastaajat ovat olleet alkoholisteja tai sekakäyttäjiä. Heidän vastauksistaan on etsitty yleisiä käsitekategorioita, jotka liittyvät alkoholinkäytön aloittamisen, ylläpitämisen ja lopettamisen motiiveihin. Aineistossa toistuvat teemat ja kategoriat ovat antaneet mahdollisuuden tarkastella kulttuurisia syy-seuraussuhteita. Aineistosta löytyy kuusi kulttuurista merkitysrakennetta, jotka vaikuttavat alkoholismin kehittymiseen. Ensimmäiseksi runsas humalahakuinen juominen liittyy historiallisesti miehisenä pidettyyn kuluttamisen tapaan, joka on symboloinut miehistä vapautta ja yhteenkuuluvuutta. Toiseksi alkoholinkäyttö on osa vanhempien ja yhteiskunnan kielloista sekä rajoituksista vapautumista. Kolmanneksi alkoholi symboloi vapautumista vakavuudesta, keskittymisestä ja työnteosta. Alkoholinkäyttö on vapaa-ajan symboli. Neljänneksi alkoholinkäyttö riippuu rahasta, jolloin alkoholista saatava vapaus on alisteinen rahalle. Raha on ensisijainen vapauden symboli. Viidenneksi kielteisistä tunteista ja kriittisemmistä mielipiteistä saatetaan vaieta, jolloin alkoholista tulee tärkeä osa tunteidenkäsittelyä ja itseilmaisua. Kuudenneksi alkoholismin taustalla ovat alkoholinkäyttöön liittyvät normit ja luokitukset. Alkoholiongelmasta puhutaan, kun normit ylittyvät ja juominen aiheuttaa kärsimystä tai fysiologista sairastavuutta. Ongelma on kuitenkin ollut olemassa jo ennen sen tiedostamista, osittain sosiaalisissa normeissa, jotka rajoittavat juomista tai tekevät siitä hyväksyttyä. Yhteiskunnallinen alkoholiongelma on seurausta useasta tekijästä. Medikalisoitunua sairautena alkoholismi vaatii hoitoa. Yhteiskunnasta ongelma ei kuitenkaan poistu, jos se suunnataan yksilöille, koska kulttuurissa olevat, alkoholismia tuottavat merkitysrakenteet, kuten sosiaaliset normit ja talouselämän lainalaisuudet jäävät käsittelemättä. Niiden vaikutuksesta yksilöiden elämään ja esimerkiksi addiktiosairauksiin tulisi keskustella esimerkiksi valtion johdossa sekä elinkeinoelämässä.