Museologia

Museologian kokoelma koostuu n. 1700 niteestä museoalan monografioita. Kokoelma sijaitsee Sturenkadulla kirjaston pääkokoelman yhteydessä ja on lainattavissa. Kokoelma sisältää eniten 1990- ja 2000-luvulla julkaistua museoalan tutkimusta, museolaitoksen historiaa, museoiden kokoelmatyöhön ja yleisötoimintaan liittyvää kirjallisuutta, sekä yleistä kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvää aineistoa. Kotimaisten kielten lisäksi (fin 28%, swe 19%) suuri osa aineistosta on englanninkielistä (eng 33%). Lisäksi kirjastoon hankitaan runsaasti kotimaisia ja ulkomaisia museoalan lehtiä, osa saadaan myös e-versioina.

Vanhan kirjallisuuden kokoelma

Museoviraston vanhan kirjallisuuden kokoelma koostuu n. 4300 ennen vuotta 1850 painetusta kirjasta ja muutamasta käsin kirjoitetusta kirjasta. Vanhimmat kirjat kokoelmassa ovat kolme 1480-1490-luvuilla painettua inkunaabelia. Suurin osa kirjoista on kuitenkin peräisin 1700-1800-luvuilta ja liittyy Museoviraston toimialoihin: historiaan, kansatieteeseen, arkeologiaan ja taidehistoriaan. Kokoelma sijaitsee Sturenkadulla maanalaisissa olosuhdetiloissa josta aineiston voi tilata lukupaikalle. Jotkin näyttelyihin sijoitetut kirjat eivät ole käytettävissä. Vanhan kirjallisuuden kokoelmasta on julkaistu vuonna 1996 kokoelmaluettelo (Libri rari et cari : Museoviraston vanhan kirjallisuuden kokoelmaluettelo = Katalog över Museiverkets samling av gammal litteratur / Johanna Lilja.). Kokoelmaluettelon verkkoversio löytyy kirjaston verkkosivuilta. Kokoelman kartunta luetteloidaan HELKA-tietokantaan.

Taidehistoria

Taidehistorian pääkokoelma sijaitsee kirjaston lainattavassa kokoelmassa. Se koostuu n. 3 400 niteestä monografioita (tiedot marraskuulta 2009). Lisäksi on noin 100 jatkuvaa painettua julkaisua, n. 100 elektronista lehteä ja vanhoja foliokokoisia taidekirjoja noin 8 hm. Taidehistoria ei ole kirjaston ydinaihealue, ja kokoelmaa ei kartuteta aktiivisesti muuten kuin kotimaisen ja pohjoismaisen vanhan taiteen tutkimuksen osalta. Kokoelma on koostunut pääasiassa lahjoituksista. Nykytaidetta ei juurikaan oteta kokoelmiin. Kokoelma on tästä syystä huomattavan vanhaa, 34 % on julkaistu ennen vuotta 1950 (pohjoismaiden ja muiden maiden luokissa 42 %). 2000-luvulla julkaistua aineistoa on koko taidehistorian kokoelmassa vain 7 %. Suomen taidehistoriaa kartutetaan kuitenkin aktiivisemmin, 2000-luvun kirjallisuutta on luokassa 21 %. Vähäisen käytön takia suuri osa muita maita koskevaa yleistä taidehistoriallista kirjallisuutta tullaankin muuton yhteydessä poistamaan kirjaston kokoelmista. Aineisto koostuu yleisestä taidehistoriasta, kuvataiteesta, taiteilijamonografioista ja kirkkotaiteesta. Suomen taidehistoriaa on noin 500 nimekettä, Pohjoismaiden noin 350 nimekettä, Baltian noin 50 nimekettä ja muiden maiden noin 2 200 nimekettä. Kokoelma on monikielistä. Suurimmat kieliryhmät ovat: saksa 36 %, englanti 18 %, suomi 15 %, ruotsi 13 % ja ranska 8 %. Kirjastossa on lisäksi venäläisen taidehistorian kokoelma, jonkun verran taidemuseoiden näyttelyluetteloita sekä taideteollisuuden ja arkkitehtuurin kokoelmat. Ennen vuotta 1900 julkaistu kirjallisuus on siirretty ei lainattavaan kokoelmaan. Kirjaston muuttoon v. 2011 liittyneiden poistojen jälkeen kokoelmissa oli 2 666 nidettä 19.12.2011 (vrt. 3 400 ennen muuttoa). Poistettu oli lähinnä muiden maiden yleistä taidehistoriaa, jota oli nyt 1 750 (vrt. 2 200). Kokoelmissa on lisäksi muutama sata venäläiseen taidehistorian kokoelmaan kuuluvaa kirjaa. Arkkitehtuurin kokoelmassa oli v. 2011 n. 400 Suomen, n. 400 Pohjoismaiden, n. 150 Baltian, n. 140 Venäjän ja n. 630 muiden maiden arkkitehtuuriin ja rakennustaiteen historiaan ja interiööreihin liittyvää teosta, joista mainittakoon kirkkorakennuksiin liittyvä verraten laaja kirjallisuus ja pieni puutarhataiteen kokoelma.

Försök, til en oeconomisk beskrifning, öfwer Satacunda häraders norra del : som innehåller anmärckningar i geographie, antiquiteter, physique, historia naturali, och oeconomie &c. Jemte nödige figurer. : Framgifwit af Pehr Adrian Gadd. Phil. mag.

Dedicated to: Konglige swenska wetenskaps academien.