Pinning Down Identity in Social Media: Food Cultural Transfer on Pinterest

This research has been conducted within the realm of where today’s digital media society and the timeless concept of cultural identity overlap. The aim of this thesis is to explore the nature of online cultural identity management. By focusing on the social media platform, Pinterest, this study considers the food-pinning behavior of a group of Americans living in Finland and connects their online actions with their cultural identity. Through an examination of Pinterest as a social space, and even a third place, the relative theoretical literature provides and interesting background for a contemporary discussion on the matter. Literature on food as a cultural marker is also brought into consideration. Using the methods of introspection and an adapted version of virtual ethnography, a study was conducted, and ultimately, the analysis of data obtained from the Pinterest boards of ten individuals shows that the vast majority of food-related information in this setting is US-sourced. A questionnaire provides further insight into the individuals’ Pinterest usage. I argue that pinning is an act of online identity management, whether it is a conscious act or a situational effect, and that using Pinterest maintains and even strengthens these individuals’ cultural identity as Americans. This study adds to current discussions pertaining to transnationalism, globalization, and online cultural identity, as well as opens channels for further research on this dynamic topic, which is needed to understand ourselves as cultural beings in the digital age.

Pinning Down Identity in Social Media: Food Cultural Transfer on Pinterest

This research has been conducted within the realm of where today’s digital media society and the timeless concept of cultural identity overlap. The aim of this thesis is to explore the nature of online cultural identity management. By focusing on the social media platform, Pinterest, this study considers the food-pinning behavior of a group of Americans living in Finland and connects their online actions with their cultural identity. Through an examination of Pinterest as a social space, and even a third place, the relative theoretical literature provides and interesting background for a contemporary discussion on the matter. Literature on food as a cultural marker is also brought into consideration. Using the methods of introspection and an adapted version of virtual ethnography, a study was conducted, and ultimately, the analysis of data obtained from the Pinterest boards of ten individuals shows that the vast majority of food-related information in this setting is US-sourced. A questionnaire provides further insight into the individuals’ Pinterest usage. I argue that pinning is an act of online identity management, whether it is a conscious act or a situational effect, and that using Pinterest maintains and even strengthens these individuals’ cultural identity as Americans. This study adds to current discussions pertaining to transnationalism, globalization, and online cultural identity, as well as opens channels for further research on this dynamic topic, which is needed to understand ourselves as cultural beings in the digital age.

Identiteetin- ja käyttöoikeuksien hallinnan kustannus- ja tulosvaikutukset

Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli luoda laskentamalli identiteetin- ja käyttöoikeuksien hallintajärjestelmien kustannus- ja tulosvaikutuksista. Mallin tarkoitus oli toimia järjestelmätoimittajien apuvälineenä, jolla mahdolliset asiakkaat voidaan paremmin vakuuttaa järjestelmän kustannushyödyistä myyntitilanteessa. Vastaavia kustannusvaikutuksia mittaavia malleja on rakennettu hyvin vähän, ja tässä tutkimuksessa rakennettu malli eroaa niistä sekä järjestelmätoimittajan työkustannusten että tietoturvariskien huomioimisen osalta. Laskentamallin toimivuuden todentamiseksi syntynyttä laskentamallia testattiin kahdessa yrityksessä, joiden käytössä on keskitetty identiteetinhallintajärjestelmä. Testaus suoritettiin syöttämällä yrityksen tiedot laskentamalliin ja vertaamalla mallin antamia tuloksia yrityksen havaitsemiin kustannusvaikutuksiin. Sekä kirjallisuuskatsauksen että laskentamallin testaamisen perusteella voidaan todeta, että identiteetinhallintaprosessin merkittävimmät kustannustekijät ovat identiteettien luomiseen ja muutoksiin kuluva työaika sekä näiden toimintojen aiheuttama työntekijän tehokkuuden laskeminen prosessin aikana. Tutkimuksen perusteella keskitettyjen identiteetinhallintajärjestelmien avulla on mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä identiteetinhallintaprosessin toiminnoista, lisenssikustannuksista sekä IT-palvelukustannuksista. Kaikki kustannussäästöt eivät kuitenkaan ole konkreettisia, vaan liittyvät esimerkiksi työtehokkuuden nousemiseen järjestelmän ansiosta. Kustannusvaikutusten lisäksi identiteetinhallintajärjestelmät tarjoavat muita hyötyjä, joiden rahallisen arvon laskeminen on erittäin haastavaa. Laskentamallin käytön haasteina ovatkin konkreettisten ja epäsuorien kustannussäästöjen tunnistaminen ja arvottaminen sekä investoinnin kokonaishyötyjen arvioinnin vaikeus.