Cumulative Costs of Caries Prevention and Treatment in Children - with Special Reference to Work Division and Cohort Effect

Lapsen karieshoidon kustannuskertymän muutokset ja karieshoidon toimintakäytäntöjen yhteys kustannuksiin Tutkimuksen tavoitteena oli mitata terveyskeskuksessa hoidettavien lasten karieshoidon kumulatiivisia kustannuksia ja verrata niitä kahden erilaisen toimintatavan välillä. Lisäksi tarkasteltiin lasten hampaiden terveyttä. Tutkimus tehtiin julkisen palvelutuottajan näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin Kemin ja Tornion terveyskeskusten suun terveydenhuollon potilaskertomuksista. Kemin kohortit 1980, 1983 ja 1986 (n = 600) ja Tornion kohortit 1980 ja 1992 (n = 400) edustivat perinteistä ja Kemin kohortit 1989, 1992 ja 1995 (n = 600) uutta toimintatapaa työnjaon ja ehkäisyn ajoituksen suhteen. Kohortteja ja kaupunkeja verrattiin hampaiden terveyden (dmft/DMFT = 0 ja dmft ja DMFT keskiarvot 5 ja 12 vuoden iässä) ja voimavarojen käytön suhteen. Panoskäyttö johdettiin käyntimäärien avulla laskennallisen työajan kautta. Kustannuskertymät muodostettiin käyttämällä henkilöstömenoista laskettuja suorittajakohtaisia yksikkökustannuksia. Panoskäytön ja yksikkökustannusten kautta muodostettiin kustannuskertymät. Kustannusten ja terveysvaikutusten suhteita arvioitiin kustannus-vaikuttavuusanalyysissä. Suuhygienistien työpanosta hyödyntävällä varhaisen ehkäisyn toimintamallilla saavutettiin vähäisemmin kustannuksin alle kouluiässä parempi ja kouluiässä yhtä hyvä hammasterveys kuin perinteisellä, enemmän hammaslääkärien työpanokseen perustuvalla tavalla. Karieksen hoitoon liittyvien käyntien määrä oli nuorimmissa syntymävuosikohorteissa pienempi kuin vanhimmissa kohorteissa. Käynnit hammaslääkärissä vähenivät eniten. Toimintatavalla oli merkittävä vaikutus lapsen karieshoidon kokonaiskustannuksiin. Herkkyysanalyysin mukaan karieshoidon kustannukset olivat työnjakoa hyödyntämällä kolmanneksen pienemmät, kuin jos hoidon suorittajana olisi ollut ainoastaan hammaslääkäri-hoitaja työpari. Lasten karieshoidon kustannusvaikuttavuus kohentui molemmissa terveyskeskuksissa nuoremmissa kohorteissa vanhempiin verrattuna. Suun terveydenhuollon potilaskertomuksia olisi hyödynnettävä toiminnan kehittämisessä. Varhaisen ehkäisyn avulla voitaisiin kaikkien suun terveydenhuollon ammattihenkilöiden työpanos kohdentaa kustannustehokkaasti.

Effect of emotions on consumer decision-making in a high involvement product adoption context

This thesis was written in order participate in the emergent discussion on the role of emotions in consumer decision-making. The goal of the thesis was to find out which emotions affect consumer decision-making, how these emotions relate to traditional process models of consumer decision-making, and how emotions and other factors affect consumer decision-making. The thesis is placed into a context of high involvement product adoption. The empirical research was conducted according to a qualitative methodology, which combined video diaries and face-to-face or Skype interviews as data collection methods. The case product category was dancing poles, and four women participated in the study. The central results indicate that emotion and cognition walk hand in hand in consumer decision-making, that consumers experience a variety of emotions during a decision-making process, and that emotions have an important effect on consumer decision-making and consumer behavior.

Store experiences and their influence on store performance and brand strength: Case Samsung Experience Store

Experiential marketing is increasingly seen as a new magical key to consumers’ hearts. Brands are turning brick-and-mortar stores into state of the art retail spaces where memorable experiences and strong brand relationships are hoped to be born. Around the globe, several brands have opened up a special format of stores – the experience store. Although many speculations on the positive effects of experiences have been presented, few studies have provided empirical, quantified evidence for the link between store experiences and brand success. In consequence, research was needed to find out whether experience stores truly are so special. The purpose of this thesis was to investigate whether store experiences are capable of building brands and influencing store performance. For this purpose, empirical research was conducted in the Samsung Experience Store Helsinki. As main constructs of the study, store experience, brand equity, store performance, and product class involvement were measured, along with relevant background variables. Data was collected with an electronic survey from actual customers of the store, resulting in a sample of 131 respondents. Partial least squares structural equations modeling (PLS) was used for the analysis of the research model. Also, regression analysis was conducted to account for mediation and moderation effects. The results showed that store experiences do positively influence first, store performance, and second, separate dimensions of brand equity (that is, brand awareness, brand personality, and brand loyalty). Also, the effect of store experiences on store performance was found to be mediated by brand equity. Interestingly, customers’ product class involvement was detected to moderate the effect of store experience on store performance. That is, those who were highly involved with electronics had greater store experiences, and also displayed a stronger linkage between store experience and store performance. The results encourage marketers to continue with efforts to create great experiences for their customers. Experience stores can – and should be seen – as both powerful brand building tools and profitable sales channels. The creation of exceptional experiences can act as an important function of physical stores in the face of severe online competition.

Creating better customer experiences: Service Design effects on customer experience

Pro gradu –tutkielman tavoitteena oli tutkia, kuinka palvelumuotoilua voidaan käyttää parempien asiakaskokemusten luomisessa. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa keskityttiin tutkimaan palvelumuotoilun ja asiakaskokemuksen käsitteitä. Tutkielman empiirinen osuus tehtiin laadullisena tutkimuksena, jossa vertailtiin asiakaskokemuksia kahdessa Espoon kaupungin yhteispalvelupisteessä: Leppävaarassa sijaitseva yhteispalvelupiste oli hiljattain suunniteltu uudelleen käyttäen palvelumuotoilun periaatteita; Matinkylän palvelupiste oli alkuperäisessä muodossaan tutkimuksen aikana. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli myös selvittää, oliko palvelumuotoilun menetelmin tehty muotoiluprojekti Leppävaaran yhteispalvelupisteessä onnistunut, kun sitä arvioitiin asiakaskokemuksen näkökulmasta. Tutkielman aineisto kerättiin suoran havainnoinnin ja haastattelun keinoin. Yhteensä 33 yksittäistä asiakasta havannoitiin ja haastateltiin tutkimusta varten toukokuussa 2015. Vastaajat valikoituivat satunnaisesti havannointipäivien asiakkaista. Heitä havainnoitiin koko asiakaspolun ajan minkä jälkeen heitä haastateltiin. Tutkimuksen tulokset ovat kaksiosaiset. 1) Arvioitaessa asiakkaiden kokemuksia liittyen palvelutilan toimivuuteen ja aineelliseen ympäristöön todettiin, että palvelumuotoilulla saavuttettiin parempi asiakaskokemus, ja täten Leppävaaran muotoiluprojekti oli onnistunut tavoitteissaan. 2) Kun taas tuloksia tarkasteltiin asiakaspalvelutilanteiden näkökulmasta, projekti ei ollut päässyt tavoitteisiin ja palvelumuotoilun menetelmillä ei pystytty parantamaan asiakaskokemuksta. Espoon kaupungin muotoiluprojekti on vielä kesken, tulosten perusteella tutkija ehdotti jatkotoimenpiteenä muun muassa lisäkoulutusta palveluhenkilökunnalle.