Tutkimuksen elinvoima löytyy idean sisällöstä

Artikkelissa haastatellaan professori Yrjö Engeströmiä

Mitä mieltä, professorit?

25 vuoden ikään ehtinyt Aikuiskasvatus-lehti kysyi aikuiskasvatuksen professoreilta heidän näkemyksiään neljässä asiassa

Näönhuollon toimintamallin kehittäminen lyhytaikaishoitoon

Tarkoitus: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää näönhuollon toimintamalli ikääntyneiden lyhytaikaishoitoon. Toimintamallin tavoitteena oli parantaa toiminnallista näköä arjessa selviytymisen tueksi. Lähtökohtana oli havaitsemattomien näönheikkouksien löytäminen ja erityistä huomiota kiinnitettiin asiakaslähtöisyyteen sekä kokonaisvaltaiseen näönhuollon tarpeen arviointiin. Mallia kehiteltiin optometristien ja hoitajien yhteistyönä, sovellettiin käytäntöön ja arvioitiin sen aikaansaamia vaikutuksia. Tutkimuksen kohderyhmä ja toimintaympäristö: Kohderyhmänä olivat lyhytaikaishoitoon saapuvat ikääntyneet asiakkaat. Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan lyhytaikaista kuntouttavaa hoitojaksoa, jonka jälkeen ikääntynyt palaa kotiin. Menetelmä: Kehittämistutkimuksen lähestymistapana oli kehittävä työntutkimus. Lähtötilanteen aineisto kerättiin haastattelemalla hoitajia (n=6), jonka lisäksi käytettiin valmiita dokumentteja. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä ja tulokset olivat lähtökohtana toimintamallin suunnittelulle. Näönhuollon ristiriitoihin kehitettiin toimintatapoja ja välineitä, joita toteutettiin ja analysoitiin. Lopputuloksena oli hoitajien ja optometristien yhteistyönä toteutettava näönhuollon toimintamalli, jota pilotoitiin neljän viikon ajan. Pilotointijakson aineisto kerättiin dokumentoimalla asiakastapaukset ja alkuhaastattelut, jotka analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset: Lähtötilanteessa lyhytaikaishoidon asiakkaiden näönarviointi perustui haastatteluun ja hoitajan havaintoihin ja näön ongelmat asiakas hoiti hoitojakson jälkeen. Kehitetyn mallin jälkeen hoitajat selvittivät ikääntyneiden toiminnallista näköä mittaamalla ja strukturoidulla haastattelulla. Pilotointijakson aikana optometristi teki tarvittaessa näön tutkimuksen (n=17). Näistä asiakkaista kolme kokivat toiminnallisen näön parantuneen näönkäytön ohjeistuksen jälkeen ja yhden näkömukavuus parani. Neljä asiakasta varasi silmälääkärinajan, joista yksi sai lähetteen kaihileikkaukseen. Optometristi ohjeisti näköön liittyvissä asioissa ja teki apuvälineiden huollon tarvittaessa. Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet: Tämä tutkimus tuotti näönhuollon toimintamallin optometristien ja hoitajien väliseen yhteistyöhön. Malli vaikutti hoitamattomiin näönheikkouksiin vähentävästi ja toimintakykyä lisäävästi. Yhteiskehittely ja -toiminta terveyden edistämiseksi näön osalta lisäsivät hoitajien ja optometristien asiantuntemusta gerontologisessa näönhuollossa. Toimintamallin laajentaminen pitkäaikaishoitoon ja yhteistyöhön silmälääkärin kanssa vahvistaisivat ikääntyneen palvelutarpeeseen vastaamista.

Työelämän kehittämisprojektien seuraamusten jäljillä : uusi näkökulma arviointitutkimukseen

Arvioinnin teemanumero 2008.

Oppimisen uudet opit

Kirjallisuusarvostelu

Hamina-luokan ohjusveneen taistelunjohtojärjestelmäsimulaattori : sen hyödyntämismahdollisuudet kantahenkilökunnan koulutuksessa ja oppimisympäristössä - esimerkkinä ilmailualan simulaatiokoulutus

Simulaattoreiden käyttö opetusvälineinä on muuttanut eri alojen opetusta. Simulaattoreiden avulla harjoittelu on riskitöntä ja taloudellista. Sotilaskoulutuksessa harjoittelu simulaattoreiden avulla on auttanut joukkoja selviytymään ensimmäisestä taistelusta pienemmillä tappioilla kuin perinteisillä harjoitusmenetelmillä. Keväällä 2011 aloitettiin Suomenlahden Meripuolustusalueen 7. Ohjuslaivueessa taistelunjohtojärjestelmäsimulaattorin hyödyntäminen taistelukeskushenkilöstön koulutuksessa. Tämän tutkimustyön tarkoituksena ja tavoitteena on tuottaa simulaattorikoulutukseen pedagoginen malli. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkielmaan haettiin pitkäaikaisia kokemuksia ilmailualalta. Tutkimuksen kohteeksi ilmailualalta valittiin Finnair Flight Academyn ja Ilmavoimien Hawk-simulaattorikoulutus. Tutkimustyössä lukijalle tuodaan esille vuosien simulaat-torikoulutuksen kokemukset ilmailualalta ja miten lentäjien simulaattorikoulutus rakentuu sekä mitkä asiat vaikuttavat koulutuksen kehittämisessä niin sotilasilmailun kuin myös siviili-ilmailun parissa. Tutkimustyö on luonteeltaan laadullinen ja työn tutkimusmenetelminä on käytetty asiakirjatutkimusta ja teemahaastatteluja. Tutkimustyön runko on rakennettu kehittävä työntutkimus-asetelman ympärille. Asetelmaa hyödynnettiin myös teemahaastatteluja laadittaessa. Kehittävä työntutkimuksen asetelma auttaa tutkimustyössä hahmottamaan toimintakokonaisuuden. Teemahaastattelujen avulla tutkimustyössä tarkasteltiin Hamina-luokan ohjusveneen taistelukeskushenkilöstön koulutusta. Haastattelun tavoitteena oli tuoda esille kuinka taistelujärjestelmäkoulutus on toteutettu, mitä hyödyntämismahdollisuuksia simulaattoriopetus luo taistelukeskuskoulutukselle ja henkilöstön näkemyksiä, kuinka simulaattorikoulutusta tulisi kehittää. Tutkimustulosten perusteella tutkimuksessa esitellään analyysiperusteisen simulaatio-opetuksen malli taistelukeskushenkilöstön simulaatiokoulutukseen.

Professori Yrjö Blomstedt 12/2 1969

Kirje 12.2.1969