The role of knowledge management and renewal in building innovation performance

Tämän työn tavoitteena oli selvittää tietojohtamisen eri käytäntöjen vaikutusta oppimiseen, uudistumiseen sekä yrityksen innovaatiokyvykkyyteen. Työssä on keskitytty erityisesti sellaisiin tietojohtamisen käytäntöihin, jotka edistävät oppimista ja uusiutumista yrityksissä. Työssä on käytetty tilastollisia menetelmiä, muun muassa faktorianalyysia, korrelaatioanalyysia sekä regressiota, analysoitaessa 259 suomalaisesta yrityksestä kerättyä kyselydataa niiden tietojohtamisen käytöntöihin ja aineettomaan pääomaan liittyen. Analyysi osoittaa, että useat tietojohtamisen käytännöt vaikuttavat positiivisesti yrityksen uudistumiseen ja sitä kautta innovaatiokyvykkyyteen. Henkilöstön kouluttaminen sekä parhaiden käytäntöjen kerääminen ja soveltaminen yrityksessä ovat positiivisesti yhteydessä innovaatiokyvykkyyteen. Henkilöstön kouluttamisella on merkittävin suora vaikutus innovaatiokyvykkyyteen ja tässä työssä on esitetty, että koulutuksen tarjoamisen suurin vaikutus on oppimismyönteisen kulttuurin kehittyminen yrityksiin sen sijaan, että koulutuksella pyrittäisiin vain parantamaan tehtäväkenttään liittyviä taitoja ja tietoja. Henkilöstön kouluttaminen, parhaat käytännöt sekä sosialisaatiossa tapahtuva tiedon vaihto ja suhteiden solmiminen vaikuttavat positiivisesti uudistumispääomaan. Työn tulosten perusteella uudistumispääomalla on merkittävä rooli innovaatioiden syntymisessä yrityksissä. Uudistumispääoma medioi koulutuksen, parhaiden käytäntöjen ja mahdollisesti myös sosialisaation vaikutusta innovaatiokyvykkyyteen ja on näin merkittävä osa innovaatioiden syntyä yrityksissä. Innovaatiokyvykkyyden osatekijöiden ymmärtäminen voi auttaa johtajia ja esimiehiä keskittämään huomionsa tiettyihin tietojohtamisen käytäntöihin edistääkseen innovaatioiden syntymistä yrityksessä sen sijaan, että he pyrkisivät vain vaikuttamaan innovaatioprosessiin.

The analysis of knowledge retention mechanisms for leaving experts

The goal of this thesis is studying knowledge retention mechanisms used in cases of single experts’ leaving in the case company, analyzing the reason for the mechanisms choice and successfulness of knowledge retention process depending of that choice. The theoretical part discusses the origins of knowledge retention processes in the theoretical studies, the existing knowledge retention mechanisms and practical issues of their implementation. The empirical part of the study is designed as employees’ interview with later discussion of the findings. The empirical findings indicate the following reasons for knowledge retention mechanisms choice: type of knowledge retained, specialty of leaving experts and time and distance issues of a particular case. The following factors influenced the success of a retention process: choice of knowledge retention mechanisms, usage of combination of mechanisms and creation of knowledge retention plans. The results might be useful for those interested in factors influencing knowledge retention processes in cases of experts’ departure.

Effect of the Knowledge Representation Form on the Efficiency of Knowledge Sharing

The goal of this thesis is to estimate the effect of the form of knowledge representation on the efficiency of knowledge sharing. The objectives include the design of an experimental framework which would allow to establish this effect, data collection, and statistical analysis of the collected data. The study follows the experimental quantitative design. The experimental questionnaire features three sample forms of knowledge: text, mind maps, concept maps. In the interview, these forms are presented to an interviewee, afterwards the knowledge sharing time and knowledge sharing quality are measured. According to the statistical analysis of 76 interviews, text performs worse in both knowledge sharing time and quality compared to visualized forms of knowledge representation. However, mind maps and concept maps do not differ in knowledge sharing time and quality, since this difference is not statistically significant. Since visualized structured forms of knowledge perform better than unstructured text in knowledge sharing, it is advised for companies to foster the usage of these forms in knowledge sharing processes inside the company. Aside of performance in knowledge sharing, the visualized structured forms are preferable due the possibility of their usage in the system of ontological knowledge management within an enterprise.

Development of project management procedures for customer project business

Objective of the thesis is to develop project management procedure for chilled beam projects. In organization is recognized that project management techniques could help in large and complex projects. Information sharing have been challenging in projects, so improvement of information sharing is one key topic of the thesis. Academic researches and literature are used to find suitable project management theories and methods. Main theories are related to phases of the project and project management tools. Practical knowledge of project management is collected from two project business oriented companies. Project management tools are chosen and modified to fulfill needs of the beam projects. Result of the thesis is proposed project management procedure, which includes phases of the chilled beam projects and project milestones. Project management procedure helps to recognize the most critical phases of the project and tools help to manage information of the project. Procedure increases knowledge of the project management techniques and tools. It also forms coherent project management working method among the chilled beam project group.