Inverting ionospheric D-region electron density pro-file from riometer measurement

The aim of this work is to invert the ionospheric electron density profile from Riometer (Relative Ionospheric opacity meter) measurement. The newly Riometer instrument KAIRA (Kilpisjärvi Atmospheric Imaging Receiver Array) is used to measure the cosmic HF radio noise absorption that taking place in the D-region ionosphere between 50 to 90 km. In order to invert the electron density profile synthetic data is used to feed the unknown parameter Neq using spline height method, which works by taking electron density profile at different altitude. Moreover, smoothing prior method also used to sample from the posterior distribution by truncating the prior covariance matrix. The smoothing profile approach makes the problem easier to find the posterior using MCMC (Markov Chain Monte Carlo) method.

Zum Problem der Übersetzung von Gedichten : auch vom Gesichtspunkt des Computers

Abstract

The effect of regular collection of Drosera rotundifolia in natural peatlands in Finland: plant density, yield and regeneration

Tiivistelmä

Variation in soil nutrient concentrations and bulk density within peatland forest sites

Abstract

Microfibril angle and density patterns of fertilized and irrigated Norway spruce

Abstract

Models for vertical wood density of Scots pine, Norway spruce and birch stems, and their application to determine average wood density

Abstract

Modelling variation of needle density of Scots pine at high latitudes

[Abstract]

Effect of compression wood on surface roughness and surface absorption of medium density fiberboard

Abstract

Generating a raster map presentation of a forest resource by solving a transportation problem

Abstract

Peso problem anddevaluation expectations: Evidence from Latin America

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia peso-ongelmaa sekä devalvaatio-odotuksia seuraavissa Latinalaisen Amerikan maissa: Argentiina, Brasilia, Costa Rica, Uruguay ja Venezuela. Lisäksi tutkitaan, onko peso-ongelmalla mahdollista selittää korkojen epäsäännöllistä käyttäytymistä ennen todellisen devalvaation tapahtumista. Jotta näiden tutkiminen olisi mahdollista, lasketaan markkinoiden odotettu devalvaation todennäköisyys tutkittavissa maissa. Odotettu devalvaation todennäköisyys lasketaan aikavälillä tammikuusta 1996 joulukuuhun 2006 käyttäen kahta erilaista mallia. Korkoero-mallin mukaan maiden välisestä korkoerosta on mahdollista laskea markkinoiden devalvaatio-odotukset. Toiseksi, Probit-mallissa käytetään useita makrotaloudellisia tekijöitä selittävinä muuttujina laskettaessa odotettua devalvaation todennäköisyyttä. Lisäksi tutkitaan, miten yksittäisten makrotaloudellisten muuttujien kehitys vaikuttaa odotettuun devalvaation todennäköisyyteen. Empiiriset tulokset osoittavat, että tutkituissa Latinalaisen Amerikan maissa oli peso-ongelma aikavälillä tammikuusta 1996 joulukuuhun 2006. Korkoero-mallin tulosten mukaan peso-ongelma löytyi kaikista muista tutkituista maista lukuun ottamatta Argentiinaa. Vastaavasti Probit-mallin mukaan peso-ongelma löytyi kaikista tutkituista maista. Tulokset osoittavat myös, että korkojen epäsäännöllinen kehitys ennen varsinaista devalvaatiota on mahdollista selittää peso-ongelmalla. Probit-mallin tulokset osoittavat lisäksi, että makrotaloudellisten muuttujien kehityksellä ei ole mitään tiettyä kaavaa liittyen siihen, kuinka ne vaikuttavat markkinoiden devalvaatio-odotuksiin Latinalaisessa Amerikassa. Pikemmin vaikutukset näyttävät olevan maakohtaisia.