Suomen NH90-helikoptereiden aseistus ja sen kehitysmahdollisuudet tulevaisuudessa

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen NH90-kuljetushelikoptereiden sekä niihin hankitun asejärjestelmän suorituskykyä vertailemalla, millainen on niiden taso osana nykyaikaista länsimaista helikopteritekniikkaa. Lisäksi tutkimuksessa suoritetaan pohdintaa, onko NH90:n asejärjestelmää tietyiltä osin mahdollista kehittää tutkimuksen tuottamien havaintojen perusteella. Vertailukohteina tutkimuksessa toimivat UH-60 Black Hawk- ja AH-64 Apache -helikopterit asejärjestelmineen. Tutkielman pääkysymys on: ”Millainen on Suomen NH90-helikoptereiden nykyinen aseistus ja millaiset ovat asejärjestelmien kehitysmahdollisuudet tulevaisuudessa?” Tutkimuksen alakysymyksinä toimivat: ”Millainen on NH90:n tekninen suorituskyky ja millainen aseistus helikoptereissa on nykyään käytössä Suomessa?”, ”Millaiset ovat UH-60 Black Hawk- sekä AH-64 Apache -helikoptereiden suorituskyvyt, ja millaiset asejärjestelmät helikoptereihin on saatavilla?” sekä ”Kuinka NH90:n sekä sen asejärjestelmän suorituskyvyt sijoittuvat vertailussa Black Hawk- ja Apache -helikoptereiden rinnalla?” Tutkimustulokset saadaan helikoptereiden sekä niiden asejärjestelmien teknisten suoritusarvojen vertailun kautta. Tutkimusmenetelmä on kirjalähteisiin perustuva kvalitatiivinen tutkimus. Lähdeaineisto koostuu pääasiassa helikoptereita käsittelevästä kirjallisuudesta, Helikopteripataljoonan lentoteknisistä materiaaleista sekä laitevalmistajien verkkosivuista. Lähdeaineistoa on täydennetty Maanpuolustuskorkeakoulun opinnäytetöillä sekä Helikopteripataljoonan henkilöstön haastatteluilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että NH90:n tekninen suorituskyky vastaa hyvin nykyaikaisen kuljetushelikopterin vaatimuksia. Myös Suomen helikoptereiden asejärjestelmänä toimiva M134D-H-ovikonekivääri vakuuttaa suoritusarvoillaan ja tulinopeudellaan. NH90:n asejärjestelmänä on maailmalla olemassa jo tiettyjä konekiväärimalleja eri tehtävätyyppeihin soveltuen. Helikopteriin on kehitetty myös ensimmäinen ulkoinen ripustin, jossa voidaan kuljettaa ulkoisena kuormana muun muassa lisäpolttoainesäiliöitä. Monimutkaisten ja kehittyneiden asejärjestelmien operointikyvyn suhteen NH90-helikopterin kehitys on kuitenkin vasta alussa.

Higher education and national identity : Polish student activism in Russia 1832-1863

Doctoral dissertation, University of Helsinki

A Sparrow-Hawk proud

Recorded at the concert, May 14, 1953, Sprague Memorial Hall, Yale University.

War Requiem op. 66

Digitoitu 5. 1. 2009

Gasification of Black Liquor as a Way to Increase Power Production at Kraft Pulp Mills

The study is focused on the opportunity to improve the power performance from black liquor at Kraft pulp mills. The first part of the paper includes an overview of a traditional recovery system, its development and indication of the integral drawbacks which provoke the search for more efficient methods of black liquor treatment. The second part is devoted to the investigation of black liquor gasification as a technology able to increase electric energy generation at pulp mills. In addition, a description of two most promising gasification processes and their comparison to each other are presented. The paper is based on a literature review and interviews of specialists in this field. The findings showed that while the modern recovery system meets demands of the pulp mills, pressurized oxygen-blown black liquor gasification has good potential to be used as an alternative technology, increasing the power output from black liquor.

[Old black Joe]

Soitinnus: orkesteri.

Es war ein alter König

Myös Gramophone GC-2-42786.

Exiles and Constituents: Baltic Refugees and American Cold War Politics, 1948- 1960

This dissertation explores the complicated relations between Estonian, Latvian, and Lithuanian postwar refugees and American foreign policymakers between 1948 and 1960. There were seemingly shared interests between the parties during the first decade of the Cold War. Generally, Eastern European refugees refused to recognize Soviet hegemony in their homelands, and American policy towards the Soviet bloc during the Truman and Eisenhower administrations sought to undermine the Kremlin’s standing in the region. More specifically, Baltic refugees and State Department officials sought to preserve the 1940 non-recognition policy towards the Soviet annexation of the Baltic States. I propose that despite the seemingly natural convergence of interests, the American experiment of constructing a State-Private network revolving around fostering relations with exile groups was fraught with difficulties. These difficulties ultimately undermined any ability that the United States might have had to liberate the Baltic States from the Soviet Union. As this dissertation demonstrates, Baltic exiles were primarily concerned with preserving a high level of political continuity to the interwar republics under the assumption that they would be able to regain their positions in liberated, democratic societies. American policymakers, however, were primarily concerned with maintaining the non-recognition policy, the framework in which all policy considerations were analyzed. I argue that these two motivating factors created unnecessary tensions in American policy towards the Baltic republics in the spheres of psychological warfare as well as exile unity in the United States and Europe. Despite these shortcomings, I argue that out of the exiles’ failings was born a generation of Baltic constituents that blurred the political legitimacy line between exiles who sought to return home and ethnic Americans who were loyal to the United States. These Baltic constituents played an important role in garnering the support of the United States Congress, starting in the 1950s, but became increasingly influential after the 1956 Hungarian Revolution, despite the seemingly less important role Eastern Europe played in the Cold War. The actions of the Baltic constituents not only prevented the Baltic question from being forever lost in the memory hole of history, but actually created enough political pressure on the State Department that it was impossible to alter the long-standing policy of not recognizing the Soviet annexation of the Baltic States.