Land use response to agricultural policy and market movements on Finnish dairy-farms

Selostus: Tuki- ja hintamuutosten vaikutus maitotilojen pellon käyttöön

Reading Development During Elementary School Years. Evidence from Eye Movements

The present dissertation examined reading development during elementary school years by means of eye movement tracking. Three different but related issues in this field were assessed. First of all, the development of parafoveal processing skills in reading was investigated. Second, it was assessed whether and to what extent sublexical units such as syllables and morphemes are used in processing Finnish words and whether the use of these sublexical units changes as a function of reading proficiency. Finally, the developmental trend in the speed of visual information extraction during reading was examined. With regard to parafoveal processing skills, it was shown that 2nd graders extract letter identity information approx. 5 characters to the right of fixation, 4th graders approx. 7 characters to the right of fixation, and 6th graders and adults approx. 9 characters to the right of fixation. Furthermore, it was shown that all age groups extract more parafoveal information within compound words than across adjectivenoun pairs of similar length. In compounds, parafoveal word information can be extracted in parallel with foveal word information, if the compound in question is of high frequency. With regard to the use of sublexical units in Finnish word processing, it was shown that less proficient 2nd graders use both syllables and morphemes in the course of lexical access. More proficient 2nd graders as well as older readers seem to process words more holistically. Finally, it was shown that 60 ms is enough for 4th graders and adults to extract visual information from both 4-letter and 8-letter words, whereas 2nd graders clearly needed more than 60 ms to extract all information from 8- letter words for processing to proceed smoothly. The present dissertation demonstrates that Finnish 2nd graders develop their reading skills rapidly and are already at an adult level in some aspects of reading. This is not to say that there are no differences between less proficient (e.g., 2nd graders) and more proficient readers (e.g., adults) but in some respects it seems that the visual system used in extracting information from the text is matured by the 2nd grade. Furthermore, the present dissertation demonstrates that the allocation of attention in reading depends much on textual properties such as word frequency and whether words are spatially unified (as in compounds) or not. This flexibility of the attentional system naturally needs to be captured in word processing models. Finally, individual differences within age groups are quite substantial but it seems that by the end of the 2nd grade practically all Finnish children have reached a reasonable level of reading proficiency.

Sähkötoimisten käsiproteesien nykyteknologian taso

Työssä selvitettiin sähkötoimisten käsiproteesien nykyteknologian taso. Selvitettäviä asioita olivat keskushermoston ja proteesin välisen hermokytkennän toteutustapa, sähkötoimisten käsiproteesien keskeiset tekniset ominaisuudet sekä käsiproteesin mekaaniset toteutustavat. Tutkimus suoritettiin kirjallisuustutkimuksena. Työhön valittiin esimerkkejä kaupallisesti saatavilla olevista käsiproteeseista jotka löytyivät internetistä hakemalla kaikkein edisty-neintä käsiproteesia. Työstä rajattiin pois proteesin suora kytkeminen keskushermostoon. Liikeinformaation välitys aivoilta proteesille onnistuu mittaamalla lihassähkökäyrä erilaisilla ihon ja lihasten päälle, ihon alle lihaksien yhteyteen tai suoraan hermojen yhteyteen asete-tuilla elektrodeilla. Lihassähkökäyrän mittaamisessa ihon pinnalta on ongelmana sähkömag-neettinen säteily, hiki, joka muuttaa ihon impedanssia ja elektrodien meneminen pois paikal-taan. Ihon alle asetettavat elektrodit kapseloituvat, mikä heikentää niiden toimintaa ja nii-den ihon läpi kulkevat johdot voivat altistaa kohdan infektioille tai takertua johonkin. Her-moihin suorassa kosketuksissa olevat elektrodit aiheuttavat lisäksi hermopinteen. Kohden-netulla uudelleenhermotuksella voidaan hermosyyt johtaa lihaksiin, jolloin lihaksista saa-daan biologiset vahvistimet lihassähkökäyrää varten tai korvaavalle ihoalueelle, johon koh-distuva kosketus tuottaa tuntemuksen käteen kohdistuvasta kosketuksesta. Käden menet-tämisen myötä menetettävät hermo-ohjaustiedot voivat osittain korvautua aivojen mukau-tuvuuden ansiosta, mikä mahdollistaa tekokäden käyttämisen oppimisen samalla tavoin kuin polkupyörällä ajon. Hermotakaisinkytkentä mahdollistaa proteesin paremman hallin-nan. On mahdollista valmistaa keinoihoa johon kohdistuva paine saa aikaan muutoksen sen sähköisissä ominaisuuksissa, mitä voidaan sitten käyttää varsinaisen hermoärsytyksen luo-van laitteen, kuten tynkää ärsyttävän täryttimen, ohjaamisessa. On mahdollista valmistaa keinolihaksia joiden avulla nivelten liike voidaan toteuttaa luonnollisen kaltaisilla rakenteilla ja jotka ovat jopa kymmeniä kertoja voimakkaampia kuin aidot lihakset. Nykyteknologian avulla on mahdollista rakentaa käsiproteesi joka liikeradoiltaan, voimal-taan ja hermotakaisinkytkennän osalta vastaa lähes täydellisesti aitoa ihmiskättä. Haasteena on vielä kokeiluasteella oleva teknologian taso sekä korkea hinta.