ANALYSE DISCURSIVE DE L’IDENTITE ET DU VOILE ISLAMIQUE. Étude de cas des étudiantes musulmanes de Montréal

Tässä pro gradu -tutkielmassa keskitytään Montrealissa asuvien muslimiopiskelijoiden identiteetin tutkimiseen islamilaisen hunnun kautta. Montrealin suurkaupunkia on vuosien varrella rikastuttanut ja muokannut suuret maahanmuuttajien virrat. Kulttuurien kohdatessa länsimaalaisten nuorten keskuudessa ilmenee usein uusia uskonnollisuuden muotoja. Siksi on olennaista perehtyä nuorten asenteisiin itseä sekä toiseutta kohtaan monikulttuurisessa ympäristössä. Työssä tutkitaankin muslimiopiskelijoiden omakuvan sekä identiteetin rakentumista kielen kautta suhteessa toiseuteen ja jumalaan. Työn teoreettisena lähtökohtana toimii näkökulma identiteetin syntymisestä kielessä sekä vastavuoroisuuden kontekstissa. Tämän diskursiivisen näkökulman mukaan identiteetti ei ole olemassa ihmisessä itsessään, vaan se on kontekstisidonnainen ilmiö, joka muodostuu diskurssissa sekä suhteessa toiseuteen. Lisäksi tutkimuksessa käytetään psykokognitiivista teoriaa representaatioista, sillä se korostaa uskonnollisten representaatioiden erityispiirteitä muihin representaaitoihin nähden. Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto koostuu viidestä hunnuttautuvan naispuolisen muslimiopiskelijan haastattelusta. Analyysimetodina työssä käytetään diskurssianalyysia, jonka puitteessa identiteetin muodostumista analysoidaan kielen subjektiivisten elementtien sekä muslimiopiskelijoiden diskurssiin tuomien toiseuden ja jumalan äänen kautta. Tutkielman tulokset osoittavat kuinka länsimaalaiset individualistiset arvot, islamin usko sekä jumalan auktoriteettinen asema esiintyvät toisiaan täydentävinä, ei ristiriitaisina ilmiöinä muslimiopiskelijoiden diskurssissa. Auktoriteettinen jumala antaa jokaiselle yksilölle vapaan tahdon päättää ja toimia haluamallaan tavalla. Siksi huivin käytön taustalta löytyy usein henkilökohtaisia motiiveja, joita vahvistamaan haastateltavat lainaavat niin muiden ihmisten kuin jumalan puhetta. Huivin käyttöönottoa on edeltänyt pitkä itsetutkiskeluprosessi – uskon intellektualisointi. Täten korkeakoulussa opiskelevien musliminaisten usko eroaa pitkälti ”automaattisesta” uskosta, sillä se sisältää kyseenalaistamista, harkintaa sekä voimakkaita tunteellisia kokemuksia. Työn tulokset edesauttavat ymmärtämään kulttuurien välistä kommunikaatiota ja toiseutta. Mielekästä olisikin tutkia tarkemmin huivin käytön taustalta löytyviä motivaatioita sekä eihunnuttautuvien musliminaisten asenteita islamilaista huivia kohtaan tietyssä ympäristössä, kuten työpaikoilla tai yliopistolla.

Linea omnes dati generis determinato sub angulo secans in spatio trium dimensionum investigans

Dedikaatio: Fredrika Wilhelmina Stjernvall född Charpentier [ruots.].

”Ich bin alles anderes als ein Freund von Prostitution.” Eine linguistische Analyse über Selbst- und Fremddefinition in einem Diskussionsforum

Tämä sivuainetutkielma tarkastelee, miten keskustelufoorumin käyttäjät tunnistavat ja määrittelevät erilaisia sosiaalisia viiteryhmiä erimielisyystilanteissa. Työ pohjautuu sosiaalipsykologisiin käsitteisiin omasta ja vieraista viiteryhmistä, jotka voidaan ilmaista eksplisiittisesti tai implisiittisesti. Viiteryhmiin viittausta analysoitiin keskustelunanalyyttisen konseptin jäsenkategoria avulla. Tarkasteltavana oli saksalaisen naistenlehden Brigitte Community -keskustelupalstalta löytyvän keskusteluketjun 50 ensimmäistä viestiä. Keskustelunaiheena oli vastakkainasettelu kumppaninen salaisen rakastajan ja kumppanin salaisen bordellissa käymisen välillä. Tämän sivuaineen tutkielman taustalla vaikuttavat useammat teoreettiset lähtökohdat, jotka yhdistettiin ja joita muokattiin aineistoon sopivaksi. Jotta eri viiteryhmien määritelmiä pystyttiin analysoimaan keskustelunanalyyttisin keinoin, piti huomioida sellaiset perinteiset käsitteet, kuin vuoroparit ja keskustelun rakenne. Vuoropareja käsiteltiin näkökulmasta, jonka mukaan asynkronisessa tietokonevälitteisessä viestinnässä vallitsee illuusio vuoropareista. Keskustelun katsottiin koostuvan kokonaisuutena lomittaisista ja toisiinsa nivoutuneista keskustelukentistä. Analyysiin sisällytettiin kenttiä, jotka koostuivat vähintään kolmesta vuorosta ja muodostivat selkeän erimielisyyden. Erimielisyyden määrittely pohjautuu Muntiglin ja Turnbullin (1998) malliin. Tulokset osoittivat, että asynkronisen median käyttäjillä on monimuotoisia keinoja määritellä sekä oma että vieras viiteryhmä. Oman viiteryhmän määrittelyssä ilmeni ainoastaan harvoja esimerkkejä monitahoisemmista rakenteista, mutta vieraiden viiteryhmien määrittelyssä mahdollisuudet olivat moninaisemmat. Tulokset vihjaavat, että toisinaan erimielisyydet saattavat johtua vieraiden viiteryhmien eriävistä määritelmistä eriävien omien viiteryhmien sijaan.

Das Verhältnis zwischen Faktizität und Emotionalität in der öffentlichen Berichterstattung zu Skandalen : eine Analyse zum Pferdefleischskandal 2013.

I denna avhandling analyserades fenomenet hästköttskandal och hur den behandlades i tysk media. Analysen utfördes på material ur veckotidningen „Die Zeit“. Den s.k. hästköttskandalen bröt ut år 2013 och drabbade flera länder i Europa i och med att det hittades olovligt hästkött i matprodukter som endast skulle innehålla nötkött. I detta arbete analyserades attityderna bland journalisterna och därmed läsarna med att försöka tolka dem ur rapportertingen om händelsen. Fokusen ligger på hur rapporteringen beskrev händelsen, om huruvida den färgades av känslor eller om den baserade sig endast på fakta. Analysen utfördes som en kvalitativ innehållsanalys, vilket innebär att materialet delades i smalare temaenliga enheter som analyserades. Ur analysen kom slutligen fram tre huvudteman som tyder på vilka teman som var av största intresse i nyhetsrapporteringen. Dessa tre teman var konsumentskydd, förhållandet till livsmedel och fakta om själva händelsen. Av dessa huvudteman kunde man förstå att konsumentskydd är ett tema som berör alla konsumenter och är viktig att ha under kontroll, andra huvudtemat behandlade det invecklade förhållandet som mänskorna har till livsmedel, mat och livsmedelproduktion. I sista temat hittades ett försök att reda ut händelsen och komma på lösningar för att hindra framtida liknande skandaler. Som resultat av analysen kann konstateras att medierna har möjligheten att pointera valda aspekter och framhäva något för att få ihop en intressantare nyhet. Det märktes i detta fall speciellt i samband med valet att rapportera om hästkött istället för att informera jämt om fyndet av spår från både häst och svin.

Analyse de l'emploi de cependant

Ordet cependant översätts till ‘emellertid’ eller ‘dock’ på svenska. Men vad betyder ordet och hur används det? Denna fråga utgör den viktigaste forskningsfrågan för pro gradu-avhandlingen. De franska ordböckerna Le Petit Robert (2015), Larousse (2015) och Le Trésor de la langue francaise (2015) definierar att cependant uttrycker motsättning. Studier av ordets historiska utveckling visar ändå att cependant har använts i forn- och medelfranskan för att uttrycka två processers samtidighet (Marchello-Nizia 2007). Den här föråldrade betydelsen kan ännu hittas i litterära sammanhang. I avhandlingen analyseras cependant med hjälp av en korpus bestående av 150 textavsnitt som har samlats från tre olika källor i september och oktober 2014: 50 avsnitt från textdatabasen Frantext, 50 från dagstidningen Le Monde och 50 från Europaparlamentets förhandlingsreferat. I alla avsnitt används cependant. Textavsnitten studeras i samband med teorier som behandlar ordets betydelse: ordets kategoriseringar samt dess roll i skapandet av koncessivitet och polyfoni. Ytterligare studeras ordets placering i texten. Cependant kategoriseras som adverb, konnektiv och diskursmarkör. Alla dessa benämningar beskriver ordet från olika synvinklar: adverb anger ordets grammatiska ordklass, konnektiv beskriver ordets funktion som ett förbindande element mellan ord och meningar, och diskursmarkör betecknar ordets roll i interaktionell analys. I avhandlingen studeras på vilket sätt cependant uttrycker koncessivitet med hjälp av Morels (1996) definitioner och koncessivitetstyper. Analysen visar att koncessivitet egentligen inte kan delas in i olika typer. Istället är dess mest grundläggande egenskap den latenta relationen där två kontroversiella processer samordnas för att antyda den naturliga relationen mellan de ickekontroversiella processerna. Ordets sätt att uttrycka polyfoni studeras med hjälp av olika polyfoniteorier. Genom att göra en kvalitativ analys på min korpus kom jag fram till att det mest passande sättet att studera cependant ur ett polyfoniskt perspektiv är att analysera de olika synpunkter som uttrycks i en text (ett sätt som beskrivs i Nølke et al. 2004). Studien visar att cependant används på olika sätt i olika textgenrer och att ordet uttrycker både koncessivitet och polyfoni. Dessutom indikerar analysen att koncessivitet kan uppfattas som ett polyfoniskt fenomen.

Fremdsprachenunterricht in der Natur. Analyse einer Umfrage bei finnischen DeutschlehrerInnen

Diese Pro-Gradu-Arbeit behandelt das Thema Fremdsprachenunterricht in der Natur. Es wird untersucht, ob der Fremdsprachenunterricht in der Natur nützlich ist, und welche Vor- und Nachteile er hat. Dazu wird erklärt, wie die Fremdsprachen in der Natur unterrichtet werden können und welche Aspekte der Sprache in dieser Umgebung beigebracht werden. Zum Schluss werden auch neue Ideen für den Fremdsprachenunterricht gegeben. Das Material dieser Arbeit besteht aus einer Umfrage, die elektronisch durchgeführt wurde. Folglich ist die Methode dieser Arbeit die Analyse dieser Umfrage, die größtenteils aus offenen Fragen aufgebaut wurde. Diese Umfrage wurde zu den DeutschlehrerInnen in Finnland gesendet. Es wurde beispielsweise gefragt, ob die DeutschlehrerInnen fremde Sprachen in der Natur gelehrt haben, und wie sie den Schülern diese in der Natur beigebracht haben. Die meisten TeilnehmerInnen der Umfrage hatten schon Fremdsprachenunterricht in der Natur probiert. Auch von den TeilnehmerInnen, die diese Pädagogik noch nicht probiert hatten, waren die meisten an den Unterricht in der Natur interessiert. Viele Antworten, die die TeilnehmerInnen der Umfrage gegeben haben, sind übereinstimmend mit der Sekundärliteratur gewesen. Viele TeilnehmerInnen haben zum Beispiel berichtet, dass sie es nützlich finden, in der Natur zu unterrichten, und dass sie bemerkt haben, dass die SchülerInnen mehr Motivation haben, wenn sie draußen statt des Klassenraums lernen dürfen. Viele LehrerInnen haben gesagt, dass sie mehr Ideen für den Fremdsprachenunterricht in der Natur brauchen würden. In der Natur können eigentlich alle Aspekte der Sprache unterrichtet werden, aber es gibt noch nicht sehr viele Beispiele dafür, wie die Aufgaben sein könnten. Die Zusammenarbeit mit den anderen LehrerInnen ist bedeutend, weil es allein schwierig sein kann, die ganze Klasse zu kontrollieren und neue Ideen für den Unterricht zu finden. In der Natur können zum Beispiel Picknicks oder unterschiedliche Spiele organisiert werden.

Fremdsprachenunterricht in der Natur. Analyse einer Umfrage bei finnischen DeutschlehrerInnen

Diese Pro-Gradu-Arbeit behandelt das Thema Fremdsprachenunterricht in der Natur. Es wird untersucht, ob der Fremdsprachenunterricht in der Natur nützlich ist, und welche Vor- und Nachteile er hat. Dazu wird erklärt, wie die Fremdsprachen in der Natur unterrichtet werden können und welche Aspekte der Sprache in dieser Umgebung beigebracht werden. Zum Schluss werden auch neue Ideen für den Fremdsprachenunterricht gegeben. Das Material dieser Arbeit besteht aus einer Umfrage, die elektronisch durchgeführt wurde. Folglich ist die Methode dieser Arbeit die Analyse dieser Umfrage, die größtenteils aus offenen Fragen aufgebaut wurde. Diese Umfrage wurde zu den DeutschlehrerInnen in Finnland gesendet. Es wurde beispielsweise gefragt, ob die DeutschlehrerInnen fremde Sprachen in der Natur gelehrt haben, und wie sie den Schülern diese in der Natur beigebracht haben. Die meisten TeilnehmerInnen der Umfrage hatten schon Fremdsprachenunterricht in der Natur probiert. Auch von den TeilnehmerInnen, die diese Pädagogik noch nicht probiert hatten, waren die meisten an den Unterricht in der Natur interessiert. Viele Antworten, die die TeilnehmerInnen der Umfrage gegeben haben, sind übereinstimmend mit der Sekundärliteratur gewesen. Viele TeilnehmerInnen haben zum Beispiel berichtet, dass sie es nützlich finden, in der Natur zu unterrichten, und dass sie bemerkt haben, dass die SchülerInnen mehr Motivation haben, wenn sie draußen statt des Klassenraums lernen dürfen. Viele LehrerInnen haben gesagt, dass sie mehr Ideen für den Fremdsprachenunterricht in der Natur brauchen würden. In der Natur können eigentlich alle Aspekte der Sprache unterrichtet werden, aber es gibt noch nicht sehr viele Beispiele dafür, wie die Aufgaben sein könnten. Die Zusammenarbeit mit den anderen LehrerInnen ist bedeutend, weil es allein schwierig sein kann, die ganze Klasse zu kontrollieren und neue Ideen für den Unterricht zu finden. In der Natur können zum Beispiel Picknicks oder unterschiedliche Spiele organisiert werden.