De aëre (1648)

Invokaatio: Cum Deo.

De motu projectilium in aëre

Dedikaatio: Augustinus Ehrensvärd.

De aëre discursus physiologicus, in thesi & antithesi adornatus

Dedikaatio: Christiernus Karplan, Matthias Iser, Bernhardus Ricardi, Nicolaus Alanus, Johannes Miltopaeus, Johannes Kanckel, Henricus Tålpo.

De aëre (1748)

Invokaatio: D.A.

[hepreaa] seu domus discalceati

Invocatio: Q.F.S.F.Q.

Corporate responsibility guaranteed by dialogue? Examining the relationship between nongovernmental organizations and business

The main objective of this doctoral dissertation is to examine the relationship between non-governmental organizations and business in the context of academic discourse, corporate responsibility discourse, and stakeholder dialogue. More specifically, motivated by the increasing emphasis on stakeholder dialogue as a tool for corporate responsibility and accountability, the aim is to critically assess the role of stakeholder dialogue as a self-regulatory mechanism, in particular from the perspective of foreign direct investments. The study comprises two parts; an introductory essay containing the research objectives, theoretical foundations and methodological choices, and four research articles that address one sub-objective: 1) to review the literature on NGO-business relations in business and society, management, and international business journals from 1998–2007; 2) to critically analyze the academic discourse on NGO-business relations; 3) to analyze the problematic aspects of sustainable foreign direct investments as a conceptual construct; and 4) to analyze the problematic aspects of stakeholder dialogue in connection with a foreign direct investment. The ontological and epistemological foundations of this dissertation build on the social constructionist view of reality. The dialogue in this study is viewed as a legitimacy bargaining process that is actively shaped by societal parties in discourse. Similarly, articulations of ‘partnership’ and ‘adversarial’ in NGO-business relations in academic business and society discourse are viewed as competing hegemonic interventions in the field. More specifically, the methods applied in the articles are literature review (Article 1), discourse theory (Article 2), conceptual analysis (Article 3), and case study with document analysis (Article 4). This dissertation has three main arguments and contributions. First, it is argued that the potential of stakeholder dialogue as a tool for corporate responsibility and accountability is inherently limited in both contexts. Second, the study shows the power implications of privileging partnership oriented NGO-business relations over adversarial ones, and of placing business at the centre of governance discourse. The third contribution is methodological: a new way to analyze academic discourse is presented by focusing on the problem setting of an article.

Earnings management in the process of preparing corporate financial reports

Earnings management (EM) literature examines managers’ use of judgment in financial reporting and in structuring transactions to alter financial reports for a specific reason. Mainstream EM literature strongly concentrates on statistical research methodologies and it is driven by positive accounting theory. Although EM occurs in the process of preparing corporate financial reports, that process has so far largely remained a “black box” in prior literature. The purpose of this study is to analyze what EM is, how and why it unfolds and how it is intertwined in the process of preparing corporate financial reports. In order to meet the needs of the study, a qualitative case study method will be used. The contribution of this study is threefold. First, it indicates that the concept of EM is not as unam-biguous as the prior literature has assumed. I find that EM is socially constructed and more open to interpretation than absolutely dichotomous conception given by previous studies. Second, this study contributes to our knowledge of the role and the importance of actors involved in conducting EM, indicating that EM is much more actor-dependent than the prior literature has assumed. Third, this study broadens our knowledge base with regard to the processes and potential for EM in academic research.

Työura ja parisuhde - erilliset yhdessä? Työn ja muun elämän yhteensovittaminen kahden uran pariskunnilla

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on useimpia ihmisiä koskettava aihe. Suomessa kahden uran pariskunnat, joiden molemmilla puolisoilla on vaativa työura, ovat suhteellisen yleisiä. Tutkimusongelmanani olen tarkastellut, millaista on kahden uran pariskuntien työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Ensimmäinen alatutkimusongelmani käsittelee sitä, millaisia ovat muun elämän – kotitöiden, hoivan ja vapaa-ajan jaot – ja sukupuolen merkitys niille. Toinen alatutkimusongelmani on, miten kahden uran parit sovittavat uriaan yhteen sekä mikä on puolison merkitys ja tuki työuralle. Kolmantena alatutkimusongelmana pohdin, miten työtä ja muuta elämää pidetään yhtäältä erillisinä ja toisaalta yhdistyneinä. Teoreettisessa viitekehyksessä muun elämän jakojen suhteen tärkein on kotitöiden jaon symbolisiin merkityksiin ja lopputuloksen arviointiin kiinnittyvä teoriaperinne. Tärkeä teoreettinen käsite ja menetelmällinen työkalu on ambivalenssi, joka viittaa samanaikaisiin myönteisiin ja kielteisiin tunteisiin, esimerkiksi hoivan antamista kohtaan. Kahden uran yhteensovittamisen tarkastelussa erityisen tärkeä on puolison merkitystä ja tukea työuralle tarkasteleva tutkimus. Työn ja muun elämän erillään pitämistä ja yhteen kietoutumista koskeva kirjallisuus on kolmannen tutkimuskysymyksen kannalta merkityksellisin. Tutkimuksen kohderyhmänä on 10 pariskuntaa, joita on haastateltu yhdessä ja erikseen. Tutkimusaineiston muodostavat siis 20 yksilö- ja 10 parihaastattelua eli yhteensä 30 haastattelua. Haastattelut ovat olleet puolistrukturoituja / teemoiteltuja. Menetelmällinen lähestymistapa tutkimuksessa on ollut konstruktionistinen. Tällä tarkoitetaan, että sosiaalista todellisuutta rakennetaan kielen kautta. Aineistoa on analysoitu ensinnäkin sisällöllisten teemojen kautta diskursiivisen lähiluvun menetelmällä. Toiseksi on analysoitu haastattelutilanteessa syntyvää vuorovaikutusta. Kotitöiden, hoivan ja vapaa-ajan jakojen teemasta aineistosta on tunnistettavissa tasa-arvoistavia ja sukupuolittuneita puhetapoja sekä näiden kahden keskinäisen ristiriidan ja samanaikaisen läsnäolon synnyttämää ambivalenssia. Urien yhteensovittamispuheessa korostuu ristiriidattomuus kotityöpuheeseen verrattuna. Työ ja muu elämä rakentuvat puheessa yhtäältä erillisinä, toisaalta yhdistyneinä. Ansiotyön ensisijaisuus muihin elämänalueisiin nähden korostuu, mutta myös aikaa parisuhteelle priorisoidaan. Tasa-arvoisuus ei puheessa tarkoita välttämättä tasajakoa vaan suhteellisen tasa-arvoista työnjakoa muihin pariskuntiin verrattuna. Sukupuoli toisinaan näyttäytyy, toisinaan piiloutuu puheessa. Naispuolison aktiivisuus pariskunnan sosiaalisten aktiviteettien suhteen korostuu. Työn ja muun elämän tasapaino on yhteydessä puolisoiden väliseen emotionaaliseen siteeseen. Erillisyyden ja yhteisyyden tasapaino puolisoiden välillä limittyy puolisoiden väliseen koheesioon.