Sähköinen suusanallinen viestintä koulutuksen markkinoinnissa – Yliopistokeskuksen opiskelijoiden sosiaalisessa mediassa opiskelustaan jakamat kokemukset

Yliopistot käyvät yhä kovempaa kilpailua opiskelijoiden saamiseksi. Koulutuksen markkinoinnin mallit ovat kehittyneet merkittävästi, ja korkeakouluissa on kiinnostuttu myös sosiaalisen median hyödyntämisestä tässä. Sosiaalisessa mediassa käytävästä vuorovaikutuksesta voidaan käyttää nimitystä sähköinen suusanallinen viestintä (electronic word-of-mouth, EWOM). EWOM voi olla merkittävä kanava koulutuksen markkinoinnin näkökulmasta. Työn tutkimusongelmana on: Mitkä tekijät edesauttavat tai voisivat edesauttaa opiskeluun liittyvän EWOMin tuottamista? Tutkimuksen alakysymyksinä kysytään, miksi ja miten paljon opiskelijat tuottavat opintoihin liittyvää EWOMia, sekä millaista tämä EWOM on. Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus, ja tutkittavia tapauksia on yksi. Tutkimus selvittää, miten EWOM ilmenee yhdellä paikkakunnalla toimivan yliopistokeskuksen opiskelijoiden parissa. Tutkimuksen varsinainen tulosaineisto kerätään lomakekyselyllä, jonka vastaanottajina on jokainen yliopistokeskuksen tutkinto-opiskelija. Lomakekyselyssä on avokysymyksiä sekä muun muassa teoreettista viitekehystä testaavia väittämiä. Tutkimus on asetelmaltaan kuvaileva. Lomakekyselyssä oli 88 vastaajaa, vastausprosentti oli 6,8 %. 75 % vastaajista ilmoitti jakavansa kokemuksia tai mielipiteitä sosiaalisessa mediassa yleisesti vähän. 53 % vastaajista oli täysin eri mieltä väitteen "jaan usein mielipiteitäni ja kokemuksiani opiskelusta sosiaalisessa mediassa" kanssa, vaikka samalla EWOMin nähtiin vaikuttavan niin opiskelupaikan valintaan (60 % vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä) kuin yliopiston maineeseen (81 % vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä). Altruismi ja muiden auttaminen (73 % vastaajista täysin tai jokseenkin samaa mieltä) oli EWOMia edesauttavista syistä merkittävin. Muita merkittäviä syitä EWOMin jakamiselle olivat opiskelijajärjestön toiminnassa mukana oleminen, yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen ja ylläpitäminen sekä valmis kanava EWOMin tuottamiselle. Oleellista on WOM-perustan rakentaminen eli se, että opiskelijoille mahdollistetaan opiskelua koskevan EWOMin tuottaminen entistä helpommin. EWOM-kanavaan sekä esimerkiksi opiskelijoiden yhteisöllisyyteen panostaminen ovat tärkeitä ensimmäisiä askeleita haluttaessa hyödyntää EWOMia osana koulutuksen markkinointia. Tutkimus osoittaa alustavasti, että sosiaalisen median kanavissa jaetuilla kokemuksilla ja mielipiteillä opiskelusta on vaikutusta niin opiskelupaikan valintaan kuin yliopiston maineeseen. EWOMin kaltainen epämuodollinen viestintä on lisäksi erityisen luotettava markkinointikanava.

Tasavallan Presidentin vastauspuhe Maailman rauhanneuvoston edustajille Joliot Curie -mitalin luovutustilaisuudessa 2.8.1975

Puhe

Tohtori Johannes Virolainen 8/7 1970

Kirje 8.7.1970

Kantatie 75 Lastukosken kohdan aluevaraussuunnitelma

Aluevaraussuunnitelma koskee Lastukosken kohtaa Siilinjärven - Nurmeksen kantatiellä 75, missä tie ylittää Vuotjärven - Syvärin välisen vesireitin. Lastukosken alueella on kaksi kapeahkoa siltaa, jyrkkä mutka, jossa on maantieliittymä, tienvarsiasutusta ja muita toimintoja, minkä vuoksi Lastukoski on poikkeuksellinen kohta kantatiellä. Nopeusrajoituksesta 60 km/h ja suppeammasta 40 km/h -nopeussuosituksesta huolimatta alue on onnettomuusaltis. UPM-Kymmene Oy on laatimassa Lastuvirran alueella ranta-asemakaavaa. Kaavaa varten on suunniteltu aluevaraus uudelle sillalle ja siihen liittyville tiejärjestelyille. Suunnitelmassa esitetään uutta Lastuvirran siltaa noin 500 metriä nykyisten siltojen pohjoispuolelle, johon on suunniteltu alikulkukorkeudeltaan vaihtoehtoisesti 8 metrin tai 4,3 metrin silta. Nykyinen kantatiesilta rajaa vesireittiä käyttävien alusten korkeuden 4,3 metriin, kun se muutoin voisi olla 8 metriä. Päätös sillan korkeudesta tehdään myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Kantatie 75 tulee uudelle linjalle 1,4 km matkalla. Uudelle osuudelle tulee 80 km/h -nopeusrajoitus. Syrjään jäävä nykyinen kantatie muutetaan Lastuvirran itäpuoliselta osuudelta osaksi Säyneiseen johtavaa maantietä 5701. Lastukosken länsipuolella syrjään jäävä kantatieosuus muutetaan kevyen liikenteen väyläksi, jonka kautta hoidetaan tienvarsiasutuksen ajoyhteydet. Lastukosken nykyiset sillat jäävät pelkästään kevyen liikenteen käyttöön. Korkeamman 8 metrin sillan vaihtoehdossa kantatien kanavasillan paikalle rakennetaan uusi 8 metrin alikulun mahdollistava kevyen liikenteen silta. Hankkeen kustannusarvio on 4,6 milj. € (8 m silta) tai 3,3 milj. € (4,3 m silta). Uuden tielinjan lähipiirissä ei ole asuintaloja. Meluhaitat vähenevät liikenteen siirtyessä kauemmas asutuksesta. Henkilövahinko-onnettomuuksien arvioidaan vähenevän 14 %. Lastuvirran itäpuolella tie on linjattu siten, että siitä ei ole haittaa havaitulle liito-oravareviirille. Esisuunnitelmalla ei ole suoranaisia oikeusvaikutuksia, vaan ne syntyvät tekeillä olevan ranta-asemakaavan myötä. Hanke ei sisällyELY-keskuksen toimenpideohjelmiin eikä sen toteuttamiseen ole lähivuosina rahoitusmahdollisuuksia.