Arkistoluettelo 731: Teuvo Laine

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Teuvo Laineen arkiston sisällöstä

Vuorineuvos Uolevi Raade 4/7 1972

Kirje 4.7.1972

Vastuu toimitusvahingoista polttonesteen toimituksissa, case oy Shell ab

Tutkimustyön tavoitteena oli selvittää polttonesteiden toimituksiin osallistuvien tahojen, eli myyjän, itsenäisen rahdinkuljettajan ja ostajan vastuun jakautuminen.. Lähtökohtaisesti myyjällä on viivästystilanteissa sekä kuluttaja-, että yritysasiakkaita kohtaan kontrollivastuu välittömistä ja tuottamusperusteinen vastuu välillisistä vahingoista, mutta korvausvelvollisuudesta voidaan vapautua tietyt tunnusmerkit täyttävän esteen perusteella. Virhevastuukin perustuu samanlaiselle kaksinkertaiselle vahinkolajikohtaiselle vastuuperuste-erottelulle, mutta myyjän on aina korvattava kuluttajalle aiheutuneet välittömät vahingot aiheuttamisvastuun perusteella. Lisäksi hän voi joutua hyvittämään kaikki mahdolliset menetyksen annetun erityisen sitoumuksen nojalla. Maksuviivästystilanteissa ostajan molempia vahinkolajeja koskeva vastuuperuste sijoittuu puhtaan aiheuttamis- ja kontrollivastuun väliin. Lainmukaisen myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönnin aiheuttamat vahingot korvataan noudattamalla myyjän viivästysvastuusäännöksiä, mutta tavaran vastaanottamisen tai noutamisen osalta vastuun toteutuminen edellytetään vielä sitä, että kaupankohteen pois toimittamisella on ollut myyjäpuolelle erityistä merkitystä. Kuluttaja-asiakkaalla ei kuitenkaan ole edellä mainittua vastuuta. Rahdinkuljettajalla on tavara- ja viivästysvahingoista ankara vastuu tietyn force majeure poikkeuksin. Tavallisesti korvausvelvollisuus rajoittuu tavaravahinkojen osalta 20 euroon painokiloa kohti ja viivästysvahingot on korvattava rahtia vastaavaan rahamäärään saakka. Kyseinen taho voi myös vapautua vastuusta kokonaan laissa mainittujen vastuuvapausperusteiden nojalla, mutta tahallinen tai törkeän huolimaton toiminta aiheuttaa täyden vahingonkorvausvastuun.

Mielipiteitä LTY: n kirjastosta - Kyselyraportti

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kirjastossa suoritettiin maaliskuussa 2003 asiakaskysely, jonka tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden mielipiteitä kirjastosta, sen palveluista ja mahdollisista kehittämiskohteista. Kysely lähetettiin 731 työntekijälle ja 576 opiskelijalle. Vastausprosentiksi saatiin 16%. Vastausten perusteella kirjastossa käytiin keskimäärin muutaman kerran kuukaudessa. Yleisimmin kirjastossakäytiin lainaamassa kirjastomateriaalia, etsimässä tietoa tai lukemassa lehtiä.Kirjaston tiloihin oltiin suurelta osin tyytyväisiä. Suurimmaksi tilaa koskevaksi ongelmaksi vastaajat kokivat hyllyjärjestyksen epäselvyyden sekä opiskeluun tarkoitetun tilan puutteen. Kirjaston tarjoamista palveluista ja aineistoista käytettiin eniten kirjojen lainausta (92%), lehtikiertoa (henkilökunnalle suunnattupalvelu, 73%), tiedonhakua kirjaston lehdistä ja kirjoista (70%) sekä käsikirjastoa (67%). Vastaajista 1% ei ollut käyttänyt kirjaston aineistoja ja palveluita. Kirjojen lainaus, kirjaston oma Wilma- tietokanta, verkkotietokannat ja kirjojen varaus koettiin tärkeimmiksi kirjaston palvelumuodoiksi. Wilma- tietokanta osoittautui myös hyödyllisimmäksi tietolähteeksi vastausten perusteella. Mielikuvakirjastosta oli vastaajien mielestä yleisesti myönteinen tai melko myönteinen. Tietoa hakevat vastaajat olivat useimmiten saaneet hakemansa tiedon LTY: n kirjastosta. Kyselyssä vastaajille annettiin myös mahdollisuus esittää toiveita, minkälaisia palveluita he kaipaavat, sekä minkälaisia ongelmia he kokevat liittyen kirjaston palveluihin.

Venäläisvetoinen yrittäjyys Suomessa

Venäjän maantieteellinen läheisyys ja kasvavat markkinat ovat yhä edelleen tärkeimpiä syitä suomalaisyritysten Venäjä-toiminnoille. Vuorovaikutus rajan yli ei kuitenkaan ole yksipuolista, vaan maantieteellisen läheisyyden vuoksi myös venäläisyritysten voisi olettaa pitävän Suomea luonnollisena vaihtoehtona kansainvälistymiselleen. Suomessa toimivissa venäläisyrityksissä on havaittavissa ominaispiirteitä, jotka erottavat ne kotimaisesta yritystoiminnasta. Samalla kuitenkin venäläisyritysten piirteet eivät ole yhteneviä muualla maailmassa havaittujen etnisten yritysten ominaisuuksien kanssa. Toisin kuin etniset yritykset yleensä, venäläiset yritykset eivät ole syntyneet julkisen tuen avustuksella, eivätkä ne toimi matalan kannattavuuden aloilla. Venäläisen yritystoiminnan rooli on merkittävä Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa, ja samalla se tuo lisämausteensa suomalaiseen pienyrityskenttään.

Arietta

Soitinnus: piano.

Arktisen meriteknologian ennakointi : Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta

Uudellamaalla voi olla johtava rooli Suomessa ja maailmassa arktisessa meriteknologiassa myös jatkossa. Tämä edellyttää muun muassa koulutuksen, tutkimuksen ja muun toiminnan suuntaamista palvelemaan arktisen meriteknologian kysyntää. Hankkeessa pyrittiin määrittämään arktisen meriteknologian sisältöä ja käsitettä, tarkastelemaan mahdollisuuksia etenkin Uudenmaan ja muun Suomen pk-yritysten näkökulmasta, tunnistamaan ”miniklustereita” muun muassa kansainvälistymisinstrumenttien soveltamiseksi, tunnistamaan koulutustarpeita ja löytämään suosituksia valtakunnantason politiikalle. Ennakoinnin ydinmenetelmänä oli Delfoi-prosessi, jota täydensi tulevaisuusverstas ja viestintäympäristön käyttö Internetissä osoitteessa www.amtuusimaa.net. Toimintaympäristön muutoksia arvioitiin vuoteen 2030 ja tarvittavia kehittämistoimia viiden vuoden aikajänteellä. Tulosten perusteella ”Arktinen meriteknologia on mereen liittyvää teknologiaa merellä, ilmassa, meren alla tai maalla. Teknologia liittyy etenkin kaasun- ja öljyntuotantoon ja kaivostoimintaan. Teknologia toimii arktisissa olosuhteissa ja se on etenkin 1) kylmän, lumen ja jään kestävää, 2) luontoa vähän rasittavaa, 3) teknologia toimii pitkien etäisyyksien toimintaympäristössä. Hankkeessa testattiin noin 50 asiantuntijoiden kehittämää hankealoitetta. Alustavasti esitetään toteutettavaksi seuraavat hankkeet, jotka pääasiassa perustuvat Delfoi-paneelin 2. haastattelukierroksen perusteella tehtyyn arvottamiseen. ”Hard / kovat kärjet” – vaatii päätöksiä laajalla rintamalla ja ”isännän otetta” (muun muassa valtion) ja investointeja: Offshore-koulutuksen kehittäminen, Öljyntorjuntalaboratorion perustaminen ja siihen tukeutuvan koulutus- ja kehittämistoiminnan edistäminen, Materiaalien kylmässäkäyttäytymisen tutkimusohjelma ja testiolosuhteiden luominen, AMT-teknologian esille tuominen viestinnässä, Yhteistyömahdollisuudet tuotannossa suomalaisten ja venäläisten toimijoiden kanssa -selvitys ja valtion ja suuryhtiöiden strategioiden tarkistus ja liittoutuminen relevanttien toimijoiden kanssa. ”Medium-hankkeissa” muun muassa projektirahoituksen oikealla ja ohjelmallisella suuntaamisella saadaan merkittäviä tuloksia aikaan - korostavat ELY:n, oppilaitosten/kuntien/maakuntien ja yliopiston roolia: Telakoiden tuottavuuden nosto (edellyttää tilauskuormaa, aloite kuuluu myös ”hard” ryhmään), Projektiosaamisen vahvistaminen, Arktisen meriteknologian jäämallilaboratorio suureksi ja kansainväliseksi, Jäämanagement toiminnan koulutus ja simulaattori, Työnjohtotason koulutus ja Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi. ”Soft–hankkeet” korostavat muun muassa kehittämisorganisaatioiden, yritysten ja yhdistysten roolia: Kronstadin telakkayhteistyöhön ja teollisuuspuistokonseptiin varautuminen, Alan keksintöjen ja keksijöiden esille nostaminen, Meri- ja kaivosteollisuuden yhteisten mahdollisuuksien etsiminen ja Viestintä / ennakointiraportin tulosten toimeenpano viestinnän keinoin. Kiistanalaisista merkittäviä mahdollisuuksia sisältävistä teemoista voidaan nostaa muun muassa seuraavat: Arktisen meriteknologian klusterin laajentaminen Ouluun ja Pietariin, Arktiset risteilyalukset ja Arktisen sisävesiliikenteen laivat ja järjestelmät.

Social media and public libraries : exploring information activities of library professionals and users

Social media has become a part of many people’s everyday lives. In the library field the adoption of social media has been widespread and discussions of the development of “Library 2.0” began at an early stage. The aim with this thesis is to study the interface between public libraries, social media, and users, focusing on information activities. The main research question is: How is the interface between public libraries and social media perceived and acted upon by its main stakeholders (library professionals and users)? The background of Library 2.0 is strongly associated with the development of the Web and social media, as well as with the public libraries and their user-centered and information technological development. The theoretical framework builds on the research within the area of Library and Information Science concerning information behavior, information practice, and information activities. Earlier research on social media and public libraries is also highlighted in this thesis. The methods survey and content analysis were applied to map the interface between social media and public libraries. A questionnaire was handed out to the users and another questionnaire was sent out to the library professionals. The results were statistically analyzed. In the content analysis public library Facebook pages were studied. All the empirical investigations were conducted in the area of Finland Proper. An integrated analysis of the results deepens the understanding of the key elements of the social media and public library context. These elements are interactivity, information activities, perceptions, and stakeholders. In this context seven information activities were distinguished: reading, seeking, creating, communicating, informing, mediating, and contributing. This thesis contributes to develop the research concerning information activities and draws a realistic picture of the challenges and opportunities in the social media and public library context. It also contributes with knowledge on library professionals and library users, and the existing differences in their perceptions of the interface between libraries and social media.

Vallaton rajamies : rajavartiomiehen toimivalta ja sen menettäminen

Rajavartiomiehen toimivallan peruuttaminen on erityinen rajavartiomieheen kohdistuva hallinnon sisäinen toimenpide. Toimivallan peruuttamista on käytetty silloin, kun julkisen intressin tai muun syyn takia on katsottu tarpeelliseksi, että virkamies ei sillä hetkellä ole sopiva käyttämään rajavartiomiehelle kuuluvia toimivaltuuksia virkatehtäviensä hoitamiseen. Määräyksen peruuttaminen ei kuitenkaan estä virkamiestä toimimasta muissa tehtävissä. Tämän lainopillisen tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten rajavartiomies-määräyksen peruuttamista voidaan käyttää. Tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä ovat keskeinen virkamieslainsäädäntö ja lainvalmisteluaineistot sekä hallintoyksiköiden päälliköiden tekemät rajavartiomiesmääräyksen peruuttamiset. Rajavartiomies-määräyksen peruuttamista voidaan käyttää virantoimituksesta pidättämisen kaltaisena väliaikaisena astetta lievempänä turvaamistoimenpiteenä. Kysymykseen voivat tulla tilanteet, joissa virkamieheen kohdistuu rikosepäily, poliisi on aloittanut virkamieheen kohdistuvan ampuma-aselupaharkinnan tai virkamiehen työkykyä selvitetään. Rajavartiomies-määräystä peruutettaessa rajavartiomiestä on pidettävä asianosaisena, koska peruutus kohdistuu virkamieheen henkilökohtaisesti ja muuttaa hänen oikeusasemaansa. Menettelyyn liittyvää käytäntöä olisi kehitettävä turvaamaan paremmin myös virkamiehelle kuuluvat Suomen perustuslain (731/1999) takaamat perusoikeudet. Vaihtoehtoina voisivat olla hallintolain (434/2003) soveltaminen peruuttamisen yhteydessä tai rajavartiolaitoksen hallinnosta annettua lain (577/2005) kehittäminen säädöksenä. Lakitekstissä tulisi selkeästi säätää mahdollisuudesta peruuttaa rajavartiomies-määräys ja, että annettuun päätökseen olisi mahdollisuus hakea muutosta tuomioistuimessa. Vaihtoehto lainsäädännön kehittämiselle olisi myös luopua rajavartiomies-määräyksen antamisesta kokonaan ja siirtyä samankaltaiseen sääntelyyn toimivallan määräytymisen osalta kuin poliisissa.

Family ownership – a source of sustainable success in listed companies

Extant research on exchange-listed firms has acknowledged that the concentration of ownership and the identity of owners make a difference. In addition, studies indicate that firms with a dominant owner outperform firms with dispersed ownership. During the last few years, scholars have identified one group of owners, in particular, whose ownership stake in publicly listed firm is positively related to performance: the business family. While acknowledging that family firms represent a unique organizational form, scholars have identified various concepts and theories in order to understand how the family influences organizational processes and firm performance. Despite multitude of research, scholars have not been able to present clear results on how firm performance is actually impacted by the family. In other words, studies comparing the performance of listed family and other types of firms have remained descriptive in nature since they lack empirical data and confirmation from the family business representatives. What seems to be missing is a convincing theory that links the involvement and behavioral consequences. Accordingly, scholars have not yet come to a mutual understanding of what precisely constitutes a family business. The variety of different definitions and theories has made comparability of different results difficult for instance. These two issues have hampered the development of a rigorous theory of family business. The overall objective of this study is to describe and understand how the family as a dominant owner can enhance firm performance, and can act a source of sustainable success in listed companies. In more detail, in order to develop understanding of the unique factors that can act as competitive advantages for listed family firms, this study is based on a qualitative approach and aims at theory development, not theory verification. The data in this study consist of 16 thematic interviews with CEOs, members of the board, supervisory board chairs, and founders of Finnish listed-family firms. The study consists of two parts. The first part introduces the research topic, research paradigm, methods, and publications, and also discusses the overall outcomes and contributions of the publications. The second part consists of four publications that address the research questions from different viewpoints. The analyses of this study indicate that family ownership in listed companies represents a structure that differs from the traditional views of agency and stewardship, as well as from resource-based and stakeholder views. As opposed to these theories and shareholder capitalism which consider humans as individualistic, opportunistic, and self-serving, and assume that the behaviors of an investor are based on the incentives and motivations to maximize private profits, the family owners form a collective social unit that is motivated to act together toward their mutual purpose or benefit. In addition, socio-emotional and psychological elements of ownership define the family members as owners, rather than the legal and financial dimensions of ownership. That is, collective psychological ownership of family over the business (F-CPO) can be seen as a construct that comprehensively captures the fusion between the family and the business. Moreover, it captures the realized, rather than merely potential, family influence on and interaction with the business, and thereby brings more theoretical clarity of the nature of the fusion between the family and the business, and offers a solution to the problem of family business definition. This doctoral dissertation provides academics, policy-makers, family business practitioners, and the society at large with many implications considering family and business relationships.