Förteckning över den 1/3 1949 ikraftvarande och i författningssamlingen publicerade stadganden rörande folkförsörjningen

20 x 29 cm

Elevers läs- och skrivförmåga över tid : en longitudinell kohortstudie av läsförståelse och stavning i årskurs 1-6 i en finlandssvensk skola

Reports have shown that a growing number of students are leaving school without adequate reading and writing skills. At the same time, finnish children have improved in reading lit-eracy over the past decade. The school´s primary mission is to support student´s reading and writing development and follow it over time. Not only individual students´development has to be followd over time, as seen in this study, to be able to plan interventions. The purpose of this licentiate thesis is to study how the results in grades 1–6 exhibit in reading compre-hension and spelling over time in a school for the Swedish-speaking minority in Finland. Even gender differences in reading comprehension and spelling are being examined, as well as students with low performance. The data collection has been done during a period of twelwe years, 1997–2009, where data from practically every two years has been used for this study. Results are reported for the years 1997, 2000, 2001, 2003, 2007 and 2009. The measuring instruments are standardized and normative tests in reading comprehension and spelling. The same instruments were used all of the years. The number of students was 1 037 and when possible, students partici-pated more than once. There was a minimal loss of data. The groups of students mostly came from urban districts, and a smaller number came from rural districts. Students with special needs were included in the group, but none of the students in special units participat-ed. The results show that the skills in reading comprehension and spelling haven´t changed appreciably over time. The trend shows slightly positive or unchanged direction except in spelling in grade 1 and reading comprehension in grade 5 where the trend is slightly nega-tive. The most obvious change can be noticed over time in reading comprehension in grade 2, where performance has improved significantly. Significant differences between boys´and girls´performances occur some years and in favor of the girls, but more often in spelling than in reading comprehension. In grade 4, there are no differences in results between boys and girls in any year, neither in reading comprehension nor in spelling, nor in grade 2 in reading comprehension. When the results shows gender differences, there are always differ-ences in both reading comprehension and spelling. Poor performances are also analyzed over time. Isolated reading comprehension difficulties were common for those who was performing poorly. In grade 2, as the only grade, most common was a double deficit in both reading comprehension and spelling, and in grade 4, most students who performed poorly had isolated difficulties in spelling. The amount of poor results varies over time, and no particular trend can be discerned. In grade 2, however, the poor results decreased over time, especially for the boys. Even in reading comprehension for grade 6 the amount of poor results, especially for the boys (10th percentile), has decreased over time, at least in the later years, while the poor results in-creased in spelling generally. In grade 4 the amount of poor results in spelling (10th perc.) seems to be reduced for the girls.

Sångrepertoaren i den finlandssvenska skolans årskurs 1-6

Syftet med avhandlingen var att analysera och kartlägga sångrepertoaren i den finlandssvenska skolans årskurs 1-6 i början av 2000-talet. Läroplansreformen 1994 gav skolorna valmöjligheter i samband med utformandet av skolvisa läroplaner. Härmed undersöktes hur denna reform inverkat på repertoarvalet och sångtraditionen. Utgående från mitt syfte ställdes två övergripande forskningsfrågor. Vilka sånger tillhör enligt lärare repertoaren i den finlandssvenska skolan? Vilka faktorer bidrar till att gestalta repertoaren? Undersökningsansatsen var kvalitativ och avhandlingen fick en deskriptiv karaktär. Tre teman - det utvecklingspsykologiska, läroplansteoretiska och social-psykologiska vägledde teoridelen. Lärarna uppskattar valfriheten samtidigt som en klar majoritet ställer sig positivt till en bestämd repertoar. När repertoaren ses ur ett lärarperspektiv visar det sig att traditionella finlandssvenska sånger placerar sig i toppen. Psalmer, sånger från Sverige och nya finlandssvenska tillskott har likaså en naturlig plats i repertoaren. Därtill finns utrymme för en varierande internationell repertoar och populärmusik. Sångerna som väljs har olika funktioner. De stöder elevens kännedom om den egna kulturen och andra kulturers uttryckssätt, stärker identiteten, utvecklar elevens musikaliska förmåga och blir en del av allmänbildningen. Lärarens personliga kompetens, självmedvetenhet och speciellt samarbetsförmåga är viktiga faktorer inför valsituationer. Läroplanen och läromedel är grundläggande styrmedel. Utöver dessa tillkommermassmediernas inflytande och möjligheten till fortbildning. Sångrepertoaren är omfattande och lärarens roll betydelsefull. Det traditionella i repertoaren lever kvar men utrymme ges också åt nya tillskott och multikulturella inslag. Idealet är en balans mellan det traditionella och moderna. En delvis bestämd repertoar kunde underlätta valsituationen och skapa en mer enhetlig finlandssvensk grundskola. Här framställs en förkortad, beskrivande version av avhandlingen inom ramen för studieprogrammet i pop och jazz vid yrkeshögskolan Stadia.

Tasavallan presidentin virkaanastujaispuhe (eduskunnassa 1.3.1956)

Puhe

Helsinki 1.3.1932

Kirje

Tasavallan Presidentin virkaanastujaispuhe Eduskunnassa 1.3.1978

Puhe

Kalatalousneuvoja Matti Poropudas 1/3 1968

Kirje 1.3.1968

Tasavallan Presidentin virkaanastujaispuhe Eduskunnassa 1.3.1968

Puhe

Tasavallan presidentin virkaanastujaispuhe (eduskunnassa 1.3.1962)

Puhe

Panhuilunsoiton peruskurssien 1-3 sekä I/D-tason kurssisuoritusvaatimukset sekä ohjelmistoluettelo

Koska panhuilu on vasta "aloitteleva" musiikkioppilaitossoitin, sille ei vielä ole valmiita tasokurssiohjelmistotaulukoita. Panhuilunsoiton opetuksen aloittamisen edellytyksenä on kurssivaatimusten ja ohjelmistoluetteloiden laatiminen myös perusasteelle ja musiikkiopistoasteelle (I/D). Työn tarkoituksena oli siis laatia panhuilulle peruskurssien 1-3 ja I-tason kurssivaatimukset ja tutkinto-ohjelmistoluettelot. Työ sisältää myös tasosuoritusten arviointiohjeet ja osion opettajalle, jossa esitellään tasosuoritukseen sopivia esimerkkisävellyksiä soitinkoulujen, etydivihkojen ja kokoelmavihkojen sisällöistä. Näin opettaja tai itsenäisesti opiskeleva harrastaja pystyy sijoittamaan muitakin teoksia eri suoritustasoille. Aineisto koostuu panhuilulle sävelletyn materiaalin lisäksi oboe-, poikkihuilu-, nokkahuilu-, ja viulukirjallisuudesta, joita olen kerännyt Sibelius-Akatemian, Helsingin Konservatorion sekä Helsingin kaupunginkirjastoista. Nimittäin varsinaisesti panhuilulle sävellettyjä kappaleita on erittäin vähän ja ne ovat vaihtelevan tasoisia. Tasosuoritusten arviointiohjeita käyttäen keräsin kirjastoista tai ostin sopivat nuottimateriaalit ja mapitin kaikki kokoelmavihkot, soitinkoulut ja säestykselliset sävellykset. Tämän jälkeen lajittelin materiaalit omiin kansioihinsa tasokurssien mukaan. Ohjelmistotaulukot ovat eriteltyinä kunkin tasokurssin mukaan. Ne sisältävät seuraavia osa-alueita: soitinkoulut, etydit, kokoelmat, säestykselliset sävellykset, sarjat, konsertot, sonaatit ja kamarimusiikki. Näiden lisäksi jokaiselle tasokurssille on mukana asteikkovaatimukset. Opinnäytetyö on samalla pieni ohjekirja panhuiluopettajalle tai itsenäisesti opiskelevalle oppilaalle: hän saa tietoa panhuilun hengitystekniikasta ja ansatsista verrattuna poikkihuiluun ja oboeen sekä siitä, mitä liikkeitä hänen tulisi varoa soittaessaan panhuilua. Tämän tyyppinen tieto on tärkeää, sillä panhuilu on hyvin fyysinen soitin ja jos sitä "väärinkäyttää", se saattaa aiheuttaa nuorelle oppilaalle pysyviä niskavammoja tms. Osaa aineistosta olen päässyt kokeilemaan eritasoisilla ja -ikäisillä oppilailla Raahessa kesällä 2006 pidetyllä panhuiluleirillä.