998 resultados para Tiililä, Ulla: Tekstit viraston työssä : tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista
Resumo:
Tmn tutkimuksen kohde on suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus. Tutkimuksen trkein pmr on selvitt, kuinka ahkerasti erilaisia suomen kielen suomia mahdollisuuksia kytetn uusien yhdyssanojen muodostuksessa. Kytnnllist produktiivisuutta kartoittava tutkimus tydent kielioppien ja sanastonkuvausten antamaa kuvaa kielestä. Tutkimuksen kohteena oleva kielimuoto on kaikille kielenkyttjille yhteinen kirjoitettu yleiskieli. Tutkimusaineisto koostuu 28 091 uudesta yhdyssanasta, jotka on kertty painetun median kielestä vuosina 20002009. Aineiston pohjana on Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanastotietokanta, johon poimitaan uusia ja uudella tavalla kytettyj sanoja ensisijaisesti sanakirjatyn ja kielenhuollon tarpeisiin. Tutkimusaihetta lhestytn useiden yhdyssanan osien muotoa, sanaluokkaa, mr ja pituutta koskevien alakysymysten kautta. Tutkimus etenee yksittisten muut-tujien ksittelyst muuttujien keskinisi suhteita tarkasteleviin malleihin. Tutkimuksessa kytetn kaksivaiheista metodia: Metodin ensimminen askel on uudessa sanastossa havaittujen rakenteiden tyyppifrekvenssin tilastollinen analyysi. Toinen askel on varsinkin matalafrekvenssisten tai tilastollisessa analyysissa muuten poikkeavaksi osoittautuneiden rakenteiden kvalitatiivinen tarkastelu. Metodi on kehitetty tt tutkimusta varten, sill aiemmin produktiivisuuden mittaamisessa kytetyt menetelmt eivt sellaisenaan sovi suomen kielen yhdyssanarakenteiden tutkimukseen. Tutkimusmetodien kehittminen on tutkimuksen keskeinen tavoite. Tutkimus osoittaa, ett suomen kielen uudet yhdyssanat ovat rakenteeltaan homogeenisempi, kuin aiempia kielenkuvauksia lukemalla voisi olettaa. Uusi suomen kielen yhdyssana on todennkisimmin kahdesta substantiivista yhdistmll muodostettu substantiivi, jonka alkuosa on nominatiivissa eik kongruoi jlkiosan kanssa. Ennakko-oletusta huomattavasti yleisempi ovat mys prefiksinkaltaisella alkuosalla alkavat yhdyssanat. Genetiivialkuiset yhdyssanat puolestaan ovat ennakko-oletusta harvinaisempia. Kaikki kieliopillisesti mahdolliset yhdyssanarakenteet eivt ole lainkaan produktiivisia kielenkytn tasolla. Tutkimus on luonteeltaan kielen rakennetta kartoittavaa perustutkimusta. Tutkimustulosten trkeimmt sovellusalat ovat kieliteknologia ja sananmuodostuksen opetus. Tutkimus avaa useita nkkulmia jatkotutkimukselle.
Resumo:
Product assurance is an essential part of product development process if developers want to ensure that final product is safe and reliable. Product assurance can be supported with risk management and with different failure analysis methods. Product assurance is emphasized in system development process of mission critical systems. The product assurance process in systems of this kind requires extra attention. In this thesis, mission critical systems are space systems and the product assurance process of these systems is presented with help of space standards. The product assurance process can be supported with agile development because agile emphasizes transparency of the process and fast response to changes. Even if the development process of space systems is highly standardized and reminds waterfall model, it is still possible to adapt agile development in space systems development. This thesis aims to support the product assurance process of space systems with agile development so that the final product would be as safe and reliable as possible. The main purpose of this thesis is to examine how well product assurance is performed in Finnish space organizations and how product assurance tasks and activities can be supported with agile development. The research part of this thesis is performed in survey form.
Resumo:
Tutkielmassa tarkastellaan sopimussotilaiden kytettvyytt Rajavartiolaitoksen perusyksikss yksikn johtamisen nkkulmasta. Sopimussotilaiden ammattitaidon kehittymiselle luodaan pohja varusmiespalveluksen aikana. Tehokas ja optimaalinen kasvu uuteen asemaan ja sen mukanaan tuomien tehtvien sisistminen ovat trke tyn jouhevuuden kannalta. Tutkielmassa selvitetn, ovatko sopimussotilaat yksikss kytettvyydeltn positiivinen voimavara ja resurssi, ja mitk tekijt vaikuttavat tmn resurssin kasvamiseen tysuhteen aikana. Tutkimus on laadullinen johtamisen tutkimus, ja tutkimusmenetelmn toimii laadullinen sisllnanalyysi. Tutkimus nojautuu henkilstjohtamisen teoriaan, jossa osaamisen kehittmist pidetn yhten trkeimmist tykaluista. Tutkimuksen aineiston muodostavat henkilstjohtamisen teoriaa ksittelev kirjallisuus, Puolustusvoimien sek Rajavartiolaitoksen pysyvisasiakirjat ja oppaat sek Rajavartiolaitoksen varusmiesyksikiden johto-osille ja Raja- ja merivartiokoulun valitulle henkilstlle suoritetut haastattelut. Tutkimuksessa ky ilmi, ett sopimussotilaiden kytettvyyteen vaikuttaa kaikista eniten oikeuksien puuttuminen. Muuten kytettvyys vastaa hyvin pitklti peruskoulutettua upseeria. Sopimussotilaan kehittminen vaatii perehdyttmist, perehtymist, tyn ohjausta ja työssä oppimista. Oikein koulutettu ja hyvin perehdytetty sopimussotilas pystyy toimimaan tehokkaasti kouluttajana oikeudelliset rajoitteet huomioon ottaen. Sopimussotilaiden asema henkilkunnan ja varusmiesten vlisell harmaalla alueella helpottaa tiedon ja epkohtien kulkemista muiden kouluttajien ja pllikn tietoisuuteen. Kouluttajan tehtviss palvelevat sopimussotilaat ovat mys rekrytoinnin kannalta erittin trke kohderyhm. Tutkimuksessa kytettvn henkilstjohtamisen nelikentn avulla saadaan selville, ett sopimussotilaiden kytettvyys on yksikn johtamisen kannalta enemmn positiivinen kuin negatiivinen asia.
Resumo:
Aliupseeristo Puolustusvoimien henkilstryhmn uudistettiin vuosien 20042007 vlill. Aliupseeristolla oli tarkoitus korvata lakkautettavan opistoupseereiden henkilstryhmn jttm vaje varusmieskoulutuksen krkiosaajista. Jotta aliupseereiden ammatillinen osaaminen saataisiin riittvlle tasolle, on Puolustusvoimissa laadittu monia työssä oppimista ohjaavia normeja, joilla tm tehtv saataisiin suoritettua. Tutkimuksessa tutkimusongelmana on selvitt miss tilassa työssä oppiminen ja aliupseereiden osaamisen kehittminen ovat Kaartin Jkrirykmentiss. Kolmen tutkimuskysymyksen avulla on tarkoitus selvitt vastaukset tutkimusongelmaan: 1. Miten aliupseereiden työssä oppiminen ja sen ohjaus toteutuu Kaartin Jkrirykmentin perusyksikiss? 2. Miten aliupseerit kokevat osaamisen ja työssä oppimisen kehittmisen Kaartin Jkrirykmentin perusyksikiss? 3. Mit ongelmakohtia aliupseerit ovat huomanneet osaamisen ja työssä oppimisen kehittmiseen liittyen Kaartin Jkrirykmentin perusyksikiss? Tutkimusongelmaa lhestyttiin Kaartin Jkrirykmentiss tyskentelevien aliupseereiden avulla, teettmll avoin kysely kuudelle aliupseerille. Vastaajat valittiin mahdollisimman kattavan otannan saamiseksi koko aliupseerien henkilstryhmst Kaartin Jkrirykmentiss. Aineisto analysoitiin laadullisella sisllnanalyysill. Yksi trkeimmist havainnoista on, ett Kaartin Jkrirykmentiss työssä oppiminen ei toteudu ollenkaan työssä oppimisen normien mrittmll tavalla. Aliupseerit pitivt van-hempien kouluttajien antamaa tukea ja oppijan oma-aloitteisuutta trkein elementtein osaamisen kehittmisen kannalta. Työssä oppimisen onnistumisen kannalta ongelmakohtina pidettiin kiireist aikataulua typaikalla ja esimiesten suhtautumista aliupseereihin. Kyselyn pohjalta voidaan kuitenkin tulkita, ett vaikka tuntemusta työssä oppimisen kokonaisuudesta aliupseereilla ei ollutkaan, tapahtui Kaartin Jkrirykmentiss työssä oppimi-sen periaatteiden mukaisia asioita. Koulutussektorin tai esikunnissa tyskentelevien työssä oppimisen ohjaajien tulisi ottaa suurempi vastuu perusyksikiden työssä oppimisen toteuttamisesta opastamisen ja ohjaamisen osalta. Typaikkaohjaajat tulisi mritt selkemmin, jotta kaikilla perusyksikss toimivilla olisi selke kenen puoleen knty työssä oppimiseen liittyviss asioissa.
Resumo:
Tss tutkimuksessa ohjauksella ymmrretn ammatillisen auttamisen menetelm, ohjaajan ja ohjattavan avointa sokraattista ja kommunikatiivista dialogia, jonka filosofinen perusta on heideggerilis-gadamerilaisessa eksistentialismissa. Gadamerilaisittain ymmrrn ohjauksen pelin ja merkityshorisonttien fuusioitumisena. Se on seurausta kntymisest traditioon. Siin negatiivisuus on produktiivista avaten uusia nkkulmia. Toimintana ohjausta ei pidet kriittisen teoriaan viitaten neutraalina, koska sit tehdn aina jostakin nkkulmasta, johon niin politiikalla kuin vallalla on vaikutusta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata vitskirjaprosessia, sen ohjausta ja kehittmist sellaisena, kuin sen tekijt ovat ne kokeneet. Juuri fenomenologisessa tutkimuksessa korostuu vitskirjantekijiden oma elmismaailma, oleminen ja siit tehdyt tulkinnat. Menetelmltn tutkimus on laadullinen ja empiirinen sek teorialtaan abduktiivinen monitapaustutkimus, jossa tutkimusaineisto on hankittu teemahaastattelun avulla. Kaikki haastateltavat edustavat ihmistieteit. Haastatteluteemojen ja niiden kysymysten laadintaa on ohjannut tutkimuskirjallisuuden perusteella laadittu teoreettinen viitekehys, jossa ohjaus ymmrretn kokemusten fuusioistumisena. Tutkimuksen johtoptkset tydentvt ja vahvistavat aikaisemman tutkimuksen tuloksia. Kaikki vitskirjantekijt korostivat yhtlt tekijn omaa henkilkohtaista vastuuta vitskirjan tekemisess. Kuitenkin ohjauksessa on trkeint ohjaajalta ohjauskeskustelussa annettu henkilkohtainen ohjaus, arviointi ja saatu palaute. Ohjauksessa arvostetaan eniten ohjaajan tieteellist kompetenssia. Mys positiivisen, vlittvn, mutta rakentavan kriittisen palautteen saaminen koetaan trkeksi. Sen sijaan vain negatiivista palautetta sisltv ohjausta pidetn huonona. Kiteytetysti: kuitenkaan muulla ohjauksella ei ole merkityst, jos ohjaajan tieteellinen osaaminen ei ole hyv. Vitskirjan tekijiden nkemyksess tulee esille huoli vitskirjantekijiden polarisoitumisesta monen kerroksen vkeen. Erityisesti yliopiston ulkopuolelta tulevat ja sivutynn vitskirjaa tekevt jatko-opiskelijat kokevat olevansa yksin, tiedeyhteisn ulkokehll. Siell tieteellinen infrastruktuuri on tohtorikoulutettaviin nhden heikompi ja juuri tmn tilanteen korjaamiseen tulisi tiedeyhteisn panostaa. Toiseksi kehittmisehdotuksissa nousi selkesti esille, ett nykyisi ohjausrakenteita tulisi uudistaa. Vaikka henkilkohtainen ohjaus koetaan trkeimmksi ohjausmuodoksi, niin vertaisohjaus ja sen kehittmist tukevat kytnnt tulisi saada huomattavasti paremmin hydyttmn vitskirjantekoa. Tarvitaan uusia ohjauskytntj, kuten professoreiden ohjausvastuun jakamista esimerkiksi dosenttitasoisille lehtoreille. Tarvitaan enemmn pienryhmohjausta sek verkostoihin tukeutuvan ohjauspotentiaaliin hydyntmist vitskirjaohjauksessa. Kolmas parannusehdotus, joka tutkimuksesta nousee esille, on henkilkohtaisten opintosuunnitelmien tuominen tohtorikoulutuksen osaksi. Pelkkien tutkimussuunnitelmien varassa etenev vitskirjan tekeminen nhdn liian strukturoimattomaksi. Hopsit voisivat parantaa niin ohjausta kuin auttaa vitskirjantekij suunnistaman selkemmin vitskirjaprosessin monissa eri vaiheissa.
Resumo:
Suomalainen yhteninen peruskoulujrjestelm on koulun sisll jakautunut pitkn kahdeksi rinnakkaisjrjestelmksi, yleis- ja erityisopetuksesksi. Uuden perusopetuslain (2010) myt erityisopetusnimikkeest luovuttiin ja erityisluokat yhdistettiin nimellisesti yleisopetuksen kouluihin. Mys erityisoppilaita alettiin kutsua joko tehostetun- tai erityist tukea tarvitseviksi oppilaiksi. Vuosikymmenten aikana tm rinnakkaiskoulujrjestelm on taannut sen, ett yleisopetus on voinut valikoida oppilaansa tietojen, taitojen tai sopeutumattomuutensa mukaan. Viimeisten kymmenien vuosien aikana niin meill kuin maailmalla, on kyty keskustelua yh enenevss mrin jokaisen lapsen oikeudesta osallistua yleisopetukseen ja lhikouluun. Tmn tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt, ovatko ison yhteniskoulun erityist tukea tarvitsevat ala- ja ylkoulun oppilaat integroituneet koko kouluun. Tutkimushetkell oppilaat olivat viidennell ja kahdeksannella luokalla. Aineisto kerttiin haastattelemalla nelj oppilasta sek heidn vanhempiaan. Oppilailta kysyttiin koulun opetusmenetelmist- ja tavoista, opettajista, tuen tarpeista sek kouluviihtyvyydest. Vanhemmilta vastaavasti kysyttiin koulunkynnin tuesta- ja resursseita, koulun ilmapiirist- ja opettajista sek kodin- ja koulun vlisest yhteistyst. Tutkimus on laadullinen ja menetelmin kytettiin teemahaastattelua ja teemoittelua. Tutkimustulokseksi saatiin, ett oppilaat ovat ja eivt ole integroituneet koko kouluun, integraatioprosessi on iknkuin viel kesken Positiivista koulussa on myteinen suhtautuminen erityist tukea tarvitsevia oppilaita kohtaan sek koulun avoin ilmapiiri. Koulussa on halua ja tahtoa kehitt opetusta integroivaan suuntaan, mutta asenneilmapiiri opetuksen jrjestmist kohtaan on viel perinteinen. Koulun tavassa tuottaa opetuspalveluja on sek integroivia ett segrekoivia piirteit, mutta inklusiivisesta koulusta ei voida viel puhua.
Resumo:
Tutkielma keskittyy työssä tapahtuneiden kuolemantapausten normistoon ja oikeuskytntn sek Suomessa ett Isossa-Britanniassa. Tutkimus on oikeusvertaileva, ja siin on mys kytetty empiirist tutkimusmetodia. Erityisesti mielenkiinto kohdistuu oikeushenkiliden rankaisemiseen. Suomessa tyturvallisuusrikoksesta on voitu tuomita oikeushenkillle yhteissakko vuodesta 2005 lhtien, ja Isossa-Britanniassa tuli vuonna 2008 voimaan laki, jonka pohjalta oikeushenkil voidaan rangaista henkiln kuoleman aiheuttamisesta rikoksen tekijn. Oikeudellisen deskription kautta kydn lpi kummankin maan normistot, joiden pohjalta tykuolemaa oikeuskytnnss on mahdollista arvioida. Suomen normeista mukana ovat tyturvallisuusrikos, kuolemantuottamus ja yhteissakko. Ison-Britannian normeista ksitelln Health and Safety at Work etc. act 1974, gross negligence manslaughter ja Corporate Manslaughter and Corporate Homicide Act 2007, eli yhteistappo. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu vertailtavista valtioista kootuista oikeustapauksista. Ison-Britannian tapauksista mukana ovat kaikki yhteistapon nojalla tuomitut tapaukset lain voimaantulosta aina tmn tutkielman kirjoittamiseen asti (6.4.200831.8.2015). Suomen tapauksista mukana ovat kaikki tt tutkimusta kirjoitettaessa lainvoimaiset krj- ja hovioikeuden tuomiot aikavlilt 20102014, joissa henkil on kuollut työssä sattuneessa killisess tapahtumassa ja oikeushenkillle on tmn seurauksena tuomittu rangaistuksena yhteissakkoa. Jotta rangaistusten tasosta saisi paremman kuvan, tuomitut sakkosummat on suhteutettu prosentuaalisesti oikeushenkiln taloudellisiin lukuihin. Maiden normistojen ja vertailun pohjalta tutkimuksessa arvioidaan rangaistusten tasoa valtioissa, ja pohditaan voisiko oikeusjrjestelmill olla jotain opittavaa toisiltaan tykuolemantapausten rankaisemisessa. Tutkielma osoittaa, ett oikeushenkiljen rankaiseminen tykuolemissa on molemmissa valtioissa ollut jokseenkin ongelmallista. Rangaistusten tasot ovat jneet alle odotetun, eik myskn oikeushenkiliden edustajien vastuun voida katsoa tysin aina toteutuneen.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on selvitt, miten mielenterveysperusteinen tykyvyttmyys vaikuttaa nuoren aikuisen identiteettiin, itsenistymiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Lisksi tutkimuksessa tarkastellaan nuorten kokemuksia palvelujrjestelmst. Tutkimuksessa pyritn tuomaan kuuluviin nuorten aikuisten oma ni ja ymmrtmn, mit tykyvyttmyyselkkeelle joutuminen merkitsee nuorelle aikuiselle. Tutkimus on empiirinen ja sen metodologinen viitekehys on fenomenologia, jolloin tutkimuksen tehtvn on kuvata ja ymmrt tutkittavien kokemuksia ja heidn kokemuksilleen antamia merkityksi. Tutkimuksen aineisto kerttiin haastattelemalla kahdeksaa mielenterveydellisist syist kuntoutustuella ollutta 2329-vuotiasta nuorta aikuista avoimella haastattelulla. Aineisto analysoitiin fenomenologisen metodologian mukaisesti tutkimusta varten muokatun analyysimenetelmn avulla. Tutkimustulosten mukaan nuoret olivat hyvksyneet sairauden osaksi identiteettin ja pllimminen tunne, joka diagnoosin saamisesta oli jnyt heille mieleen, oli helpotus. Nuoret kuitenkin korostivat, ett he ovat muutakin kuin sairautensa, eivtk he halunneet tulla mritellyiksi vain sen mukaan. Nuoret eivt hyvksyneet sairauden mukanaan tuomaa leimaa ja ympristss vallitsevia ennakkoksityksi, vaan he pyrkivt kyseenalaistamaan niit. Monet nuorista kokivat sosiaalisten suhteidensa olevan sairauden vuoksi niukkoja. Vertaistuki oli kuitenkin heille trke. Itsenistyminen merkitsi lhes kaikille sit, ett he olivat joutuneet itsenistymn pakosti jo nuorena erilaisten vaikeiden elmnkokemustensa vuoksi. Sairauden vaikutus itsenistymiseen ja itsemrmisoikeuteen tuli esiin, kun nuoret kertoivat sairauden mukanaan tuomista rajoitteista. Viimeinen sana heidn taloudellisissa asioissaan ja kuntoutuksessaan oli aina ulkopuolisilla. Kaikki olivat sairauden pahimmissa vaiheissa olleet riippuvaisia lheisistn. Sairauden vuoksi nuorten tulevaisuutta leimasi epvarmuus. Osa nuorista oli siirtynyt mielenterveyspotilaan identiteetist mielenterveyskuntoutujan identiteettiin. He olivat kuntoutumisessa huomattavasti muita pidemmll. Vaikka asenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat viime vuosina tiedon lisntymisen myt parantuneet, nuoret kokivat yh joutuvansa leimatuiksi sairautensa vuoksi. Nuoret olivat passiivisia toimenpiteiden kohteita, eik heidn mielipiteitn heit itsen koskevassa asiassa kuultu. Asenteissa on siis yh paljon parannettavaa ja jatkossa kuntoutujia tulisi ottaa aktiivisesti mukaan oman hoitonsa suunnitteluun.
Resumo:
Suomen valtio-organisaatioon kuuluvat virastot ja laitokset ovat 1990-luvulta lhtien siirtyneet uuteen palkkausjrjestelmn, jossa virkamiehen henkilkohtainen palkka perustuu tyn vaativuuteen, osaamiseen ja tysuoritukseen. Uuden jrjestelmn yhten tavoitteena on tukea ministerin ja viraston vlisess tulossopimuksessa sovittujen tulostavoitteiden saavuttamista. Organisaatiot voivat ohjata tyntekijit mittaamalla tysuorituksia. Mikli tyntekij arvostaa tysuorituksesta mynnetty palkkiota, on hn motivoitunut ponnistelemaan kohti organisaation tavoitteita. Palkitsemiskeinoina voidaan kytt sek taloudellisia ett aineettomia palkkioita. Tss tutkielmassa tutkitaan, miten aineettomat ja taloudelliset palkitsemiskeinot sek toiminnan ohjauskeinot vaikuttavat asiantuntijoiden motivaatioon. Tutkielmassa keskitytn sisiseen motivaatioon ja aineettomaan palkitsemiseen. Pro gradu -tutkielma on toiminta-analyyttinen tapaustutkimus. Tutkielman kohdeorganisaationa oli sisasiainministerin tulosohjaama turvallisuusalan asiantuntijaorganisaatio. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksess analysoidaan motivaatiota, palkitsemista ja toiminnan ohjausta kognitiivisen arviointiteorian, kokonaispalkitsemisen ja johdon ohjausjrjestelmien kautta. Pro gradu -tutkielman empiirisess osiossa kuvataan case-organisaation kolmen toimintayksikn kokonaispalkitseminen apulaispllikilt kerttyjen faktatietojen perusteella. Tyntekijiden kokemukset palkitsemisesta ja toiminnan ohjauksesta analysoitiin teemoittelemalla. Turva-alan asiantuntijoiden mielest taloudellinen palkitseminen on omassa työssä trkein palkitsemiskeino, mutta mys aineeton palkitseminen motivoi. Henkisesti kuormittavassa työssä hyv palkka, terveyteen ja liikuntaan liittyvt edut sek samanhenkiset tykaverit ovat trkeit. Mys tyn palkitsevuus ja tysuorituksesta saatu palaute on trke. Asiakkaiden epasiallinen kyttytyminen, rajattu mahdollisuus vaikuttaa omaa tyt kokeviin asioihin, suoritusarvioinnin subjektiivisuus ja palautteen fokusoituminen virheisiin herttivt haastatelluissa kielteisi tuntemuksia. Mikli asiantuntija ei koe tarvitsevansa, ei kyt, ei tied tai tiet, mutta kokee jonkin muun asian palkkiota tai ohjauskeinoa trkemmksi, ei palkkio tai toiminnan rajoite vaikuta asiantuntijan motivaatioon. Tutkielmassa havaittiin, ett palkitseminen ja toiminnan ohjaus voivat joko vahvistaa, heikent tai niill on neutraali vaikutus asiantuntijoiden sisiseen motivaatioon. Asiantuntijat kokivat, ett nopeuden lisksi mys tysuorituksen laadun arviointi on trke. Korjaava kielteinen palaute edist osaamisen kehittymist, mutta mys snnllisesti annettu mynteinen palaute on trke. Tutkielmassa havaittiin mys, ett auttamisketjun jokainen lenkki, mys asiantuntija itse, vaikuttaa operatiivisen tyn sisiseen palkitsevuuteen.
Resumo:
Tss tutkielmassa selvitn, mit kielitietoisuus kytnnss tarkoittaa ja miten sit voidaan rakentaa kielen avulla. Aineistonani kytn kahdessa varsinaissuomalaisessa koulussa teettmini kirjoitelmia sek opetusryhmiss seuraamillani tunneilla kirjoitettuja kenttmuistiinpanoja. Analysoin kirjoitelmia sisllnanalyyttisesti sek dialogisen ja poststrukturalistisen analyysin avulla. Lhtkohtana tutkimukselleni ovat uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka otetaan kyttn porrastetusti elokuusta 2016 lhtien. Uudessa opetussuunnitelmassa huomioidaan erityisesti kielitietoisuus, eli kouluista pyritn tekemn kielitietoisia yhteisj, joissa kielist puhutaan avoimesti ja kielten merkitys tunnustetaan aiempaa laajemmin. Tutkimukseni teoriataustana kytn Lev Vygotskin sosiokulttuurista nkemyst kielestä ja tietoisuudesta ja Mihail Bahtinin dialogista kieliksityst. Vygotskin ja Bahtinin mukaan merkitykset rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ihmisen tietoisuus ei ole yksi ja pysyv kokonaisuus, vaan se on monininen ja jatkuvasti muuttuva. Moninisyydell Bahtin tarkoittaa sit, ett tietoisuus muodostuu erilaisten nten vlisest dialogista. Yksiln tietoisuuteen vaikuttavat siis tilannekohtaisten muuttujien lisksi kaikki aiemmat vuorovaikutustilanteet. Tutkimusaineistoani analysoimalla selvitin, ett oppilaiden kielitietoisuus on hyvin monininen, sill siihen vaikuttavat niin koulu, media, koti kuin kaveritkin. Oppilaiden tietoisuuksissa kuuluu monia autoritaarisia ni, jotka vaikuttavat oppilaiden ksityksiin ja asettavat oppilaiden kielenkytlle erilaisia rajoituksia. Oppilaiden kielitietoisuus on mys hyvin monikielinen, sill oppilaat kuulevat ja kyttvt pivittin monia kieli sek kavereiden ja perheen kesken ett medioiden parissa. Tietoisuus ympristn moni-kielisyydest nytti kirjoitelmien perusteella rakentuvan kirjoittamisen edetess. Dialogista ja poststrukturalistista analyysia on aiemmin sovellettu lhinn toisen kielen oppimisen konteksteissa ja kieli-identiteetin tutkimuksessa. Ne sopivat kuitenkin hyvin mys nuorten kielitietoisuuden tutkimiseen laajemmassa kielenkytn kontekstissa, ja rinnakkain sovellettuna analyysimetodit tukivat hyvin toisiaan. Tutkimuksellani pyrin tarjoamaan konkreettisia vlineit kielitietoisuuden edistmiseksi kouluissa. Kirjoitelmien tehtvnannon tyyppinen kirjoitustehtv auttoi hyvin oppilaita erittelemn kielellist ympristn ja omia ksityksin kielist. Jatkossa voisi tutkia, miten uusi opetussuunnitelma on vaikuttanut koulujen ilmapiiriin ja ovatko myhemmt ikluokat taitavampia erittelemn kielenkyttn ja kieli koskevia ksityksin.
Resumo:
Tmn tutkielman tarkoituksena on selvitt, minklaisia kokemuksia lapsilla on kouluvaareista. Lisksi tutkitaan, eroavatko maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kuvaukset muiden oppilaiden kuvauksista. Kyseisest aiheesta on aiemmin tehty vain yksi tutkimus kouluvaarien nkkulmasta. Kaikkea tst tutkimuksesta saatua tietoa voidaan siis pit trken. Kouluvaaritoiminnalla tarkoitetaan Kouluvaarit ry, Farfar i skolan -yhdistyksen toimintaa. Tutkimus on laadullinen ja tutkimusaineiston analyysi on aineistolhtist. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksess tarkastellaan koulun yhteisllisyytt, hyvinvointia, yhteisllist isovanhemmuutta, kohtaamisten merkityksi ja maahanmuuttotaustaisiin oppilaisiin liittyvi erityiskysymyksi. Tutkimusotanta on yhteens 107 lasta, vuosiluokilta 1-6. Tutkimusaineistona ovat lasten piirustukset ja tekstit, joiden aiheena oli Min ja kouluvaari. Tutkimusaineisto kerttiin Varsinais-Suomessa joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016. Tutkimustulokset analysoitiin sisllnanalyysin ja erittelyn avulla. Ne luokiteltiin neljn eri pluokkaan, jotka nousivat selkesti sek piirustuksista ett kirjoituksista. Pluokat ovat: 1) Kouluvaari auttaa oppilaita koulun arjessa 2) Kouluvaari opettaa lapsille erilaisia asioita 3) Kouluvaari on mukana toiminnassa 4) Oppilaiden kuvauksia kouluvaareista. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden piirustuksia ja tekstej ksitelln omassa alaluvussaan. Tutkimustulosten mukaan kouluvaarit ovat trkeit lapsille. He auttavat koulutyössä ja opettavat erilaisia asioita. Sen lisksi he ovat mukana erilaisissa tapahtumissa ja koulun retkill. Lasten kuvaukset kouluvaareista olivat mynteisi, heit kuvailtiin mukaviksi, hyvntuulisiksi ja hymyilevisiksi. Vain kahden oppilaan kokemukset kouluvaareista eivt olleet niin hyvi, vaan kouluvaari oli jnyt etiseksi. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kuvaukset olivat samassa linjassa muiden oppilaiden kanssa. Voidaan siis todeta, ett kouluvaarit ovat trke moniammatillinen lis koulun kiireisess arjessa.
Resumo:
Tss tutkielmassa selvitn, mit kielitietoisuus kytnnss tarkoittaa ja miten sit voidaan rakentaa kielen avulla. Aineistonani kytn kahdessa varsinaissuomalaisessa koulussa teettmini kirjoitelmia sek opetusryhmiss seuraamillani tunneilla kirjoitettuja kenttmuistiinpanoja. Analysoin kirjoitelmia sisllnanalyyttisesti sek dialogisen ja poststrukturalistisen analyysin avulla. Lhtkohtana tutkimukselleni ovat uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka otetaan kyttn porrastetusti elokuusta 2016 lhtien. Uudessa opetus-suunnitelmassa huomioidaan erityisesti kielitietoisuus, eli kouluista pyritn tekemn kielitietoisia yhteisj, joissa kielist puhutaan avoimesti ja kielten merkitys tunnustetaan aiempaa laajemmin. Tutkimukseni teoriataustana kytn Lev Vygotskin sosiokulttuurista nkemyst kielestä ja tietoisuudesta ja Mihail Bahtinin dialogista kieliksityst. Vygotskin ja Bahtinin mukaan merkitykset rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ihmisen tietoisuus ei ole yksi ja pysyv kokonaisuus, vaan se on monininen ja jatkuvasti muuttuva. Moninisyydell Bahtin tarkoittaa sit, ett tietoisuus muodostuu erilaisten nten vlisest dialogista. Yksiln tietoisuuteen vaikuttavat siis tilannekohtaisten muuttujien lisksi kaikki aiemmat vuorovaikutustilanteet. Tutkimusaineistoani analysoimalla selvitin, ett oppilaiden kielitietoisuus on hyvin monininen, sill siihen vaikuttavat niin koulu, media, koti kuin kaveritkin. Oppilaiden tietoisuuksissa kuuluu monia autoritaarisia ni, jotka vaikuttavat oppilaiden ksityksiin ja asettavat oppilaiden kielenkytlle erilaisia rajoituksia. Oppilaiden kielitietoisuus on mys hyvin monikielinen, sill oppilaat kuulevat ja kyttvt pivittin monia kieli sek kavereiden ja perheen kesken ett medioiden parissa. Tietoisuus ympristn moni-kielisyydest nytti kirjoitelmien perusteella rakentuvan kirjoittamisen edetess. Dialogista ja poststrukturalistista analyysia on aiemmin sovellettu lhinn toisen kielen oppimisen konteksteissa ja kieli-identiteetin tutkimuksessa. Ne sopivat kuitenkin hyvin mys nuorten kielitietoisuuden tutkimiseen laajemmassa kielenkytn kontekstissa, ja rinnakkain sovellettuna analyysimetodit tukivat hyvin toisiaan. Tutkimuksellani pyrin tarjoamaan konkreettisia vlineit kielitietoisuuden edistmiseksi kouluissa. Kirjoitelmien tehtvnannon tyyppinen kirjoitustehtv auttoi hyvin oppilaita erittelemn kielellist ympristn ja omia ksityksin kielist. Jatkossa voisi tutkia, miten uusi opetussuunnitelma on vaikuttanut koulujen ilmapiiriin ja ovatko myhemmt ikluokat taitavampia erittelemn kielenkyttn ja kieli koskevia ksityksin.
Resumo:
Tm insinrity tehtiin ABB Oy, Drivesin Product AC -tulosyksikn tuotekehitysosastolle Helsingiss. Työssä kehitettiin taajuusmuuttajien suorituskyvyn automaattinen testausymprist. ABB:n taajuusmuuttajien suorituskykytestej ei ole aikaisemmin automatisoitu. Testit on tehty ksin ja niiden suorittamiseen ja tulosten ksittelyyn on kulunut paljon aikaa. Automaattisella testauksella pyrittiin testien suorittamiseen ja tulosten ksittelyyn kuluvan ajan huomattavaan pienentymiseen. Työssä ei ollut tarkoituksena tehd suorituskykytestej vaan kehitt automaattinen testausymprist eli suorituskykytestipenkki, jossa suorituskykytestit on mahdollista suorittaa. Työssä keskityttiin taajuusmuuttajan nopeus- ja momenttistjien suorituskykyyn. Ty toteutettiin suunnittelu- ja ohjelmointityn. Testausympristn laitteisto perustuu ABB:n tuotekehityslaboratorioiden olemassaoleviin testipaikkoihin. Testausympristss kytetn taajuusmuuttajien lisksi pasiassa kolmivaiheisia oikosulkumoottoreita. Lisksi laitteistoon kuuluu ACS800-sarjan taajuusmuuttaja kuormakyttn, momenttianturi ja takometri eli kierrosnopeusmittari. Ohjelmointi tehtiin National Instrumentsin LabVIEW-ohjelmointiympristn versiolla 8.0. Testausympristn kyttliittymn toimii saman yrityksen TestStand-testausohjelmiston versio 3.5. Testattavien taajuusmuuttajien ohjausta ja momenttianturin lukemista varten ohjelmoitiin virtuaali-instrumentteja. Virtuaali-instrumentteja kutsutaan TestStand-testisekvensseist. Testisekvenssit luodaan TestStandin sekvenssieditorilla ja suoritetaan sekvenssieditorissa tai operaattorin kyttliittymss. Tyn tuloksena syntyi taajuusmuuttajien suorituskyvyn automaattinen testausymprist. Testausymprist voidaan hydynt sek nykyisen ett seuraavan sukupolven taajuusmuuttajien testauksessa. Sill on mahdollista suorittaa yleisimmt taajuusmuuttajien suorituskykytestit, kuten nopeus- ja momenttistjen staattinen ja dynaaminen tarkkuus, hyvin kattavasti. Testit voidaan automaattisesti suorittaa koko testikytn sallimalla pyrimisnopeus- ja kuormitusalueella. Nytteenottotaajuus voi olla enintn 1 kHz luettaessa pyrimisnopeutta ACS800-sarjan taajuusmuuttajan kautta ja momenttianturia samanaikaisesti. Virtuaali-instrumenteista koostuvia testisekvenssej voidaan vapaasti muokata ja kehitt testej edelleen tai luoda kokonaan uusia testej. Testausymprist perustuu teollisuudessa yleisesti kytettyihin ohjelmistoihin ja tarjoaa hyvt mahdollisuudet jatkokehitykselle.
Resumo:
The final project deals with the question of female comedy and the comedy made by women. Comedy has traditionally been made by men and the woman has been the one who laughs. A funny woman has been a rare phenomenon. Although times have changed and gender roles have become more flexible, female comedians still remain in a minority compared to their male colleagues. The essay reviews the social and historical structures that influence the position of women in general and on the field of comedy in particular. The teoretical basis to this is feminist theory. Female comedy and humour have features of their own, that are being examined in the essay. It also makes a difference between feminine comedy and feminist comedy. Largely the project handles stand up comedy. The popularity of stand up comedy has changed the field of professional entertainment and brought a number of widely gifted comedians to a common knowledge. Stand up has an opportunity to be a political tool, which is essential for marginal comedians, which also includes female comedians. One of the fundamental subjects of the project is the political character of comedy. The essay also portrays the historical roots of stand up comedy in the Finnish and in the American tradition. It reflects on the fore mothers of the modern female comedian. The reasons that make a woman become a comedian are under consideration, as well as the strategies that help her to get her voice and message delivered. Since a woman is still held in the marginal, it gives female comedy a feature of its own. This way comedy can become a tool for a feminist battle.
Resumo:
Tm insinrity on tehty ABB OY:n Pitjnmen tehtaalle ja ksittelee HX-roottorivalmistuksen uuden layoutin suunnittelua. Työssä tarkastellaan lpimenoajan lyhentmist ja kapasiteetin nostoa sek varastointia ja materiaalivirtauksia. Tyn ppaino on kuitenkin uuden tuotanto-layoutin suunnittelussa. Suunnittelu aloitettiin projektin tunnusluvuista. Lisksi ratkaisuista keskusteltiin osaston tyntekijiden kanssa. Tyn tuloksena syntyi kolme layout-vaihtoehtoa. Layout-suunnitelmassa keskenerinen tuotanto pyritn saamaan mahdollisimman pieneksi ja karsimaan takaisinpin suuntautuvaa tyskentely. Just-in-time-periaatteen mukainen ohjaus parantaa osastolla tarvittavien materiaalien hallintaa. Lisksi tavaroiden setittminen vhent hyllytilan tarvetta ja helpottaa siisteyden yllpitoa. Asetettuihin tavoitteisiin pseminen edellytt uusia konehankintoja.
