987 resultados para Maahanmuuttajanaiset : kotoutuminen, perhe ja työ
Resumo:
Tss pro gradu -tutkimuksessa tarkastellaan vitskirjatutkijoiden elettyj kokemuksia tutkimustyöst uusliberaalissa yliopistossa. Suomalaisessa yliopistoa on viime vuosikymmenin uudistettu, tavoitteena markkinasuuntautuneisuuden lisminen sek tuottavuuden ja tutkimusten sovellettavuuden parantaminen. Akateemiselle kapitalismille ominainen mrn korostuminen laadun kustannuksella on merkinnyt siirtymist hyvinvointivaltion laajennuskauden sivistyst painottavasta yliopistosta kohti uusliberaalia yliopistoa. Tutkimus osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun suomalaisesta korkeakoulupolitiikasta tuottamalla tietoa siit, millaisena yliopistollinen tutkimustyö ja yliopiston rakenteelliset uudistukset nyttytyvt vitskirjatutkijoiden arjessa sek kokemuksissa ja valottaa sit, mit luokkaan ja sukupuoleen liittyvi merkityksi nihin kokemuksiin nivoutuu. Tutkimuksen pkysymyksen on: mit lupauksia ja toiveita vitskirjatutkijat liittvt tutkimustyöhn ja mit ristiriitoja nihin sisltyy. Tutkimuksessa kysytn lisksi, miten nuoret tutkijat neuvottelevat kysymyst mielekkyydest ja sitoutumisesta epvarmuuden ja kilpailun mrittelemss tilanteessa. Tutkimuksen aineisto koostuu 12 suomalaisen vitskirjatutkijan haastattelusta ja sit on tulkittu työn prekarisaation ja itsen hallintaa ksittelevien keskustelujen kautta. Tutkimus lis tietoa siit, miten nuoret tutkijat neuvottelevat sivistysyliopiston ja uusliberaalin yliopiston ristiriitaisia ihanteita. Tutkimus tuo nkkulmia nuorten vitskirjatutkijoiden elettyihin kokemuksiin prekaarista työst, ylikuormituksesta sek yliopistollisen työn mielekkyydest ja vetovoimasta. Yksilllisten keinojen ja itsen hallinnan tekniikoiden korostuminen vitskirjatutkijoiden toiminnan tapoina puolestaan osoittavat akuutin tarpeen työkaluille, joilla jsent ja kritisoida työn rakenteellisia ehtoja ja puhua vallasta sek eriarvoisuudesta yliopistollisessa työss.
Resumo:
Referee-artikkeli
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella miten uusliberalistisia kuluttajasubjekteja rakennetaan kaunokirjallisessa kerronnassa. Lhestyn aihetta tarkastelemalla aineistossani esiintyv talousdiskurssia: rahan merkityst toiminnan mahdollistavana vlineen, uuden työn rakenteita, jotka mrittelevt kuluttajasubjektin toiminta-aluetta sek kulutusvalintoja, joilla subjekti haluaa ilmaista kuuluvansa johonkin sosiaaliseen ryhmn tai erottautuvansa siit. Aineistona on kolme romaania, jotka kritisoivat ja parodioivat ironian keinoin kapitalistisen yhteiskunnan arvoja ja toimintamalleja. Miika Nousiaisen Metsjtti (2011) ksittelee palkkatyölisyyden ja yhteiskulttuurin muutosta jlkiteollisen työn globaaleille työmarkkinoille, joilla prjvt ne, jotka onnistuvat haalimaan eniten resursseja: koulutusta, verkostoja, rahaa. Tuomas Kyrn Kerjlisess ja jniksess (2011) romanikerjlinen matkustaa ihmissalakuljettajan avulla Suomeen tavoittelemaan parempaa tulevaisuutta ja psy lnsimaiseen kulutuskulttuuriin. Venla Hiidensalon Mediahuora (2012) kertoo pakkopienyrittjyydest, jossa tekstityölisell, vapaalla toimittajalla, ei ole oikeutta tai mahdollisuutta sosiaaliturvaan tai moraaliin, mikli haluaa pysy työn syrjss kiinni ja ruokkia jlkikasvunsa. Tutkimusta ohjaavina ksittein kytetn kuluttajasubjektia, talousdiskurssia, yhteiskuntaluokkaa ja identiteetti. Teoriani rakentuu yhdistmll kirjallisuudentutkimusta, kulttuurintutkimusta sek sosiologista tutkimusta. Kytn Pierre Bourdieun poma-mallia, Beverley Skeggsin yhteiskuntaluokkatutkimusta, Jussi Ojajrven tutkimuksia kaunokirjallisuuden uusliberalistisesta knteest, Stuart Hallin identiteetti- ja subjektiteoria sek Raija Julkusen uuden työn tutkimusta. Tutkimukseni osoittaa, ett huumorin keinoja kyttv kaunokirjallisuus toimii kritiikkin luonnollistunutta valtaideologiaa sek puhetapoja kohtaan ja tekee uusliberalismin ongelmia nkyvksi, samalla kerrontatapa uusintaa uusliberalistista menestystarinaa, kun se nytt, ett kuluttajasubjektit ptyvt sattumanvaraisesti haluamiinsa yhteiskuntaluokkiin ja kuluttajaryhmiin.
Resumo:
Tss tutkielmassa tarkastellaan TSL:n, KvhL:n ja VirkamL:n sntelem oikeasuhtaisen seuraamuksen valintaa moitittavan sananvapauden kytss oikeuskytnnss muotoutuneiden kriteerien valossa. Tarkasteltavana on, millaisilla arviointiperusteilla huomautuksen ja varoituksen antamiskynnys sek palvelussuhteen pttmiskynnys tyttyvt moitittavan sananvapauden kytss työ- ja virkasuhteissa. Menetelmn kytetn lainoppia tarkastelemalla TSL:n, KvhL:n ja VirkamL:n sanamuodosta tehtvi tulkintoja hydynten lain esitit ja oikeuskirjallisuutta sek oikeuskytnt. Valtion virkamiehen, kunnallisen viranhaltijan sek työntekijn sananvapaus on turvattu PL 12 :ss ja EIS 10 art.:ssa. Sananvapaus ei oikeuta loukkaamaan muiden oikeuksia, ja työnantajalla on oikeus reagoida sananvapauden kyttn, mikli sill esimerkiksi loukataan yrityksen tai viranomaisen oikeuksia taikka muiden työntekijiden tai ulkopuolisten asiakkaiden oikeuksia. Sananvapauden rajoittamisen oikeusperustana on työsuhteessa TSL 3:1 mukainen lojaliteettivelvoite ja virkasuhteissa asiallisuusvaatimus (KvhL 17 , VirkamL 14 ). Keskeist seuraamusharkinnassa on työntekijn, viranhaltijan, valtion virkamiehen sananvapauden kytn moitittavuuden aste. Seuraamuskynnyst nostaa ja madaltaa oikeuskytnnss muotonsa saaneet vertailuperusteet, joita tutkielmassa tarkastellaan. Mit moitittavampaa sananvapauden kytt on, sen todennkisemmin seuraamuskynnys ylittyy. Arviointi tehdn kokonaisarviona in casu. Kaikkiin tapauksiin soveltuvaa yleissnt ei ole mahdollista asettaa lakien joustavien sananmuotojen vuoksi.
Resumo:
Tss insinrityöss selvitettiin mahdollisuuksia parantaa Tapiola-ryhmn Yhtikokousjrjestelm-ohjelmiston ominaisuuksia ja tietoturvallisuutta. Jrjestelm kytetn Tapiola-ryhmn vakuutusyhtiiden yhtikokouksiin osallistuvien osakkaiden kirjaamiseen ja heidn nten laskentaan. Tutkimuksen perusteella tehtiin jrjestelmn mrittely ja suunnittelu, joiden tuloksena syntyivt toiminnallinen ja tekninen mrittelydokumentaatio, jotka toimivat pohjana uuden Yhtikokousjrjestelmn toteutukselle. Työ tehtiin Tapiola-ryhmlle Tieto-Tapiola Oy:n tilauksesta. Työn alussa tutkittiin erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa jrjestelmn ohjelmisto- ja tietokanta-arkkitehtuuri, joiden perusteella mrittely ja suunnittelua alettiin toteuttaa. Tutkimuksen perusteella pdyttiin kyttmn Java SE -arkkitehtuuria sovelluksen toteutukseen ja SQL Server -tietokantaa jrjestelmn tietovarastona. Valittuihin ratkaisuihin pdyttiin niiden hyvien tietoturvallisuus- ja kertakirjausominaisuuksien takia. Toiminnallisessa mrittelydokumentissa kydn lpi jrjestelmlle asetettuja vaatimuksia ja kuvataan sen toiminnot, liiketoimintaluokkamalli, kyttliittym ja tulosteet. Lisksi siin otetaan kantaa jrjestelmn kyttympristn, ulkoisiin tietokantaliittymiin, kyttjn tunnistautumiseen ja tietoturvallisuuteen sek kydn lpi sen toiminta kyttjien nkkulmasta. Toiminnallisen mrittelydokumentin pohjalta luotiin tekninen mrittelydokumentti. Siin kuvataan jrjestelmn ymprist ja ohjelmisto- sek tietokanta-arkkitehtuuri yleisell tasolla. Tmn lisksi jrjestelmn arkkitehtuuria kydn mys tarkemmin lpi sek kuvataan moduulit ja toiminnot niin tarkasti, ett niiden perusteella voidaan toteuttaa koko jrjestelm. Työn tuloksena syntyivt kattava toiminnallinen ja tekninen mrittelydokumentaatio, joissa kydn lpi kaikki jrjestelmn toteuttamiseen tarvittavat elementit sill tarkkuudella, ett jrjestelmn toteuttaminen voidaan aloittaa.
Resumo:
My final project presents the directing process of my experimental production based on King Lear by William Shakespeare. I describe the process from the first visions of the beginning to the completed performance and finally the feedback from the audience. I concentrate on the special qualities of the production, such as interaction, small and moveable audience, cinematic qualities, polyphonic dramaturgy, and use of the video. The Project is divided into six parts. The first part introduces the project as a whole. The second part concentrates on the process before the beginning of the rehearsals. The third part focuses on the rehearsals and co-operation with the actors, whereas the fourth part deals with the performance and its special qualities. Following this, in the fifth part I study the interaction of the performance with the help of the audience feedback. In the final part conclusions are drawn. The focus of this work is the use of intuition even as a starting point of the theatre directing process. My conclusions drawn from the description of the process suggest that the starting point of the theatre production may be an intuitive vision as well as some conscious subject or message.
Resumo:
This research deals with obstacles and opportunities with respect to creativity. It mainly focuses on the author's most meaningful discoveries as an individual and a professional in the field of theatre during the past two years of her education. The research is a description of that transitional phase in her life. Firstly, the research discusses creativity and presence. Secondly, it describes the author personally and professionally and compares her earlier and current ways of working. It contemplates the obstacles and opportunities considering her self-knowledge and creativity, and disucsses the problems she has faced on the way to freedom and well-being. Following this, the author presents the tools for increasing her creativity, self-knowledge and body awareness in theatre work: the Gestalt Method, Acting with the Inner Partner and the Authentic Movement. She discusses the relativity between overall well-being in life and the quality of theatre work. The final section of the present research discusses the process of directing the play Suurin on rakkaus in 2006. It deals with issues such as self-knowledge in directing, group management, the importance of terror and excitement in directing and ways of enduring both. The conclusion explanes the reasons behind the author's capability of working with small groups, with creative and passionate theatre workers. It also lists the benefits of exploring one's passions, cooperating with enthusiastic and creative artists and the pursuit for balance in art and in everyday life.
Resumo:
Tm insinrityö tehtiin HKR-Rakennuttajan Taloteknisen toimiston Kiinteistjen elinkaaripalvelut- yksiklle. Työ on osa HKR-Rakennuttajan laatujrjestelmn uudistusta ja selkeytyst. Tavoitteena oli selvitt millaisiin asioihin tulisi kiinnitt huomiota kosteusteknisess mieless HKR-Rakennuttajan hankkeissa. Samoin Kiinteistjen elinkaaripalvelut -yksikn asiantuntijapalveluiden kytt rakennuttamisprosessissa ei ollut selvsti dokumentoituna HKR-Rakennuttajan laatujrjestelmn, joten thn pyrittiin saamaan selkeytys. Lisksi kynniss on kuntotutkimustoiminnan uudistus, jossa kosteusteknisten asiantuntijapalvelujen konsulttitoiminnan kytss tapahtuu muutoksia. Omalta osaltaan tm insinrityö pyrki selvittmn konsultin toimia hankkeen eri vaiheissa. Insinrityöss kartoitettiin yksikn omat toimintakuvaukset kosteus- ja sisilmateknisiss asioissa. Tmn jlkeen kydn lpi kaksi eri HKR-Rakennuttajan kohdetta, jossa oli kosteusteknisesti ongelmia. Kohteet valittiin ohjaajien toimesta, sill nin saatiin esille työn kannalta oleellisia puutteita. Lisksi kartoitettiin HKR-Rakennuttajan hankkeiden eri vaiheissa eri osapuolien tehtvt kosteus- ja sisilmatekniselt kannalta. Kartoitusten ja toimintakuvausten perusteella tehtiin ohje, joka liitettiin HKR-Rakennuttajan laatujrjestelmn. Lisksi tehtiin urakkarajaliitteeseen velvoite, jossa mritelln kosteudenhallintasuunnitelman sislt. Tietolhtein tss insinrityöss oli alan kirjallisuus, HKR-Rakennuttajan Taloteknisen toimiston henkilkunnalta saatu suullinen informaatio ja internet.
Resumo:
Työ aloitettiin perehtymll Metro Ethernet verkon eriosiin kuten Ethernet-verkkoon, MultiProtocol Label Switching verkkoon ja niden verkkojen eriosiin. Työss siis tarkasteltiin lhemmin Ethernet verkon toimintaa sek sen tarjoamia standardeja kaistannopeuteen, kaapeli materiaaleihin ja kehysrakenteeseen. Tarkasteltiin mys MultiProtocol Label Swit-ching verkon rakennetta, pakettien reititys perusteita pohjautuen Ethernet verkon kehysrakenteeseen, Internet Protocol over MultiProtocol Label Switching tekniikkaa sek nihin liittyvi alaksitteit kuten palvelunlaatu, virtuaaliyhteys, MAC-osoite jne. Kun työss oli selvitetty Metro Ethernet verkon taustat ja perusteet voitiin siirty tutkimaan Metro Area Network ja Metro Ethernet Networks verkkojen tarkempaa rakennetta ja niiden mahdollisuuksia. Koska työn aiheena on Metro Ethernet-verkko, tulee mys tutkia Metro Ethernet Forum jrjest jossa ptetn kaikki Metro Ethernet-verkkoon liittyvt asiat ja mm. MEF standardit. MEF standardeja on 16 kappaletta ja ne mrittelevt mm. Metro Ethernet verkon palvelut ja verkon arkkitehtuurin. Viimeisen tutkimusalueena oli kolmen eri verkkolaitteen tutkiminen ja jo valmiina olevien verkkolaitteiden mahdollisuuksien kartoitus. Laitteiden tutkinnassa perehdyttiin Metro Et-hernet-verkko mahdollisuuksiin jokaisen laitevalmistajan tarjoamalla Internet Protocol over MultiProtocol Label Switching tekniikalla. Lopuksi tutkittiin viel verkkosuunnitelman poh-jan luomista sek itse suunnitelmaa, aikaisempien tutkimus tulosten pohjalle. Tutkimuksen tuloksena saatiin Metro Ethernet verkon ja kyttkelpoisten verkkolaitteiden tutkimusraportti ja kyttkelpoinen Metro Ethernet-verkkosuunnitelma jota voi kytt mahdollisesti suoraan pohjana tai ainakin vertailu pohjana kytnnn toteutuksessa.
Resumo:
Tmn opinnytetyön tuotos on kirjallinen opas Viroon, Lnsi-Tallinnan sairaalan alueella asuville dementiaa sairastavien omaishoitajille. Työn lhtkohtana on ollut Lnsi- Tallinnan sairaalan tarve saada omaisille jaettava opas dementoituneen omaisen kotona hoitamisen avuksi. Työ on osa STALT-hanketta, jonka tavoitteena on kehitt Lnsi-Tallinnan sairaalan hoitotyöt. Oppaan tavoitteena on tarjota keinoja kotona prjmisen tueksi. Lisksi opas toimii henkilkunnan antaman suullisen ohjauksen tukena. Dementoitunut henkil ilmaisee avuntarvettaan muuttuneella kytkselln. Jos hnen tarpeitaan ei tunnisteta, johtaa se hnen hyvinvointinsa heikkenemiseen. Omaishoitajalla on suuri vastuu dementoituneen omaisensa hoidosta. Kirjallisten oppaiden avulla voidaan tukea omaishoitajan selviytymist arjesta dementoituneen kanssa.Opinnytetyömme teoriaosuus koostuu kirjallisuuskatsauksesta, joka on koottu aihetta ksittelevist tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Teoriaosuudessa ksittelimme dementiaa työmme kannalta merkityksellisist nkkulmista. Työssmme selvitimme lyhyesti mit dementia on ja tarkastelimme sen taustalla olevia sairauksia. Keskeisin kirjallisuuskatsauksen teoriaosuus koostuu dementiaan liityvist kytsoireista, dementoituneen hoitamisesta kotona ja hyvn potilasohjeen kriteereist. Oppaan teossa on pyritty selkokielisyyteen, jotta maallikon on helppoa ymmrt sislt. Siihen on tiivistetty trkeimmt ja oleellisimmat tiedot. Oppaan alkuun on koottu lyhyesti tietoa siit, mit dementia on. Sen sislt muodostui kirjallisuuskatsauksen pohjalta ja siin otettiin huomioon kotona hoitamisen nkkulma. Opas koostuu kotihoito-ohjeista, jotka koskevat arkipivisi toimintoja kuten ruokailua ja peseytymist sek kodin saneeraamisesta turvalliseksi dementoituneen kannalta. Keskeist on vuorovaikutus dementoituneen kanssa. Oppaan lopussa mietitn keinoja omaiselle oman jaksamisen tukemiseksi.
