Victor ja muiden tiivisteiden erikoisluettelo 1935-1936

kuv., 21 x 27 cm

Muutoksen toteuttaminen suuressa teollisuusyrityksessä - Case Hartwall Lahti

Muutos on kiinteä osa tämän päivän organisaatioiden toimintaa. Tämä asettaa haasteita niin muutoksen johtamiselle kuin esimiesten osaamiselle. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, kuinka suuressa teollisessa tuotanto-organisaatiossa toteutettuun toimintatapamuutokseen vaikutetaan johtamisen keinoin ja miten eri henkilöstöryhmät kokevat muutoksen. Näiden pohjalta tunnistettiin ne johtamisen osa-alueet ja muut tekijät, joita tulee kehittää seuraavassa muutosprosessissa ja sen suunnittelussa. Työssä tutkitaan toteutettua muutosta viiden eri näkökulman kautta suorittamalla teemahaastattelut johdon, esimiesten ja työntekijöiden edustajille. Teemat, joihin tämä tutkimus pureutui olivat; uuden toimintamallin merkittävin sisältö, muutoksen välttämättömyys, muutosviestintä, muutoksen toteuttaminen ja muutoksen seuranta. Työn johtopäätöksinä ja yhteenvetona voidaan todeta, että muutoksen suunnitteluun kannattaa panostaa runsaasti ajallisia resursseja ja sitouttaa henkilöitä eri organisaatiotasoilta. Muutosviestintä on oleellinen osa muutoksen onnistumisessa ja sen osaamista tulisi kehittää, sekä luoda ymmärrystä viestinnän tärkeydestä muutoksessa. Keskijohto sekä työntekijöiden suorat esimiehet ovat ne ryhmät, joiden ymmärrys toteutettavasta muutoksesta on kriittinen tekijä ja joille täytyy erityisesti varmistaa riittävä muutosjohtamisen osaaminen.

Taikoja ja uskomuksia 1800-luvulta

Kirjallisuusarvostelu

Erakkovaltakunnasta Jumalan valtakunnaksi. Amerikkalaisten lähetystyöntekijöiden kuva Koreasta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa

Korea ilmestyi länsimaailman tietoisuuteen erakkovaltakuntana 1800-luvun lopulla. Tässä tutkimuksessa tutkin Korean kuvan muotoutumista 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun eli ajanjaksoa, jolloin Kiinan tribuuttijärjestelmä purkautui ja Korea tuli sopimuksien myötä kansainvälisen järjestelmän piiriin. Itsenäisyys loppui lyhyeen, kun Japani ilman merkittävää väkivaltaa valloitti Korean siirtomaakseen. Samalla ajanjaksolla Koreaan saapui paljon länsimaalaisia ja Korean modernisaatio alkoi. Yksi merkittävimmistä ulkomaalaisryhmistä olivat amerikkalaiset protestanttisen kirkon lähetys-työntekijät, joita alkoi saapua maahan Yhdysvaltojen solmittua ensimmäisenä länsimaana Korean kanssa kahdenvälisen sopimuksen vuonna 1882. Tutkimuksen pääkysymyksenä on, mihin näiden amerikkalaisten lähetystyöntekijöiden näkemykset modernista Koreassa perustuivat. Tarkastelen modernia suhteessa siihen, miten se määrittyy perinteen kautta sekä sitä, miten useat käsitykset modernista kohtasivat Koreassa. Lähdeaineistoni muodostavat yhdentoista lähetystyöntekijän Koreasta kirjoittamat matkakertomukset, jotka on julkaistu vuosien 1892–1919 välillä. Tutkimusongelmaa lähestytään historiallisen kuvatutkimusmetodin avulla. Kuvatutkimus on apuväline mielikuvien kartoittamiseen. Kuvaa tutkittaessa on kysyttävä mm. millainen kuva on, mitä tarpeita kuva palvelee ja mitä kuva kertoo kuvan luojasta. Matkakirjallisuus soveltuu hyvin kuvatutkimuksen lähteeksi, koska sen tarkoitus on ollut levittää tietoa vieraista kansoista ja kulttuureista ihmisille kotona. Tutkitulla ajanjaksolla Korean kuva kehittyi syrjäisestä erakkovaltakunnasta moderniin elämään kiinni päässeen maan kuvaksi. Lähetystyöntekijät uskoivat Koreasta tulevan Jumalan valtakunnan osan, mutta kristillistämistehtävä oli vielä kesken. Korean joutuminen Japanin siirtomaaksi aiheutti ristiriitaisia tunteita lähetystyöntekijöissä. Koska Yhdysvallat oli menettänyt valtiotason kiinnostuksensa Koreaa kohtaan, useimmat lähetystyöntekijät hyväksyivät Japanin modernin malliksi Korealle. Lähetystyöntekijöiden kotimaa säilyi kuitenkin koko ajan ihanteellisena modernina, sillä toisin kuin Japani, Yhdysvallat oli kristitty maa. Huolimatta lähetystyöntekijöiden osallisuudesta modernin Korean rakentamiseen lähetystyön tärkeimpänä sisältönä säilyi kristinuskon levittäminen. He uskoivat, että kristinuskon myötä muutkin modernit ilmiöt toteutuvat Koreassa. Tutkimustulosten valossa länsimaalaista käsitystä modernista on problematisoitava enemmän. Lähetystyöntekijöiden Koreasta välittämä kuva oli melko ehdoton ja orientalistinen.

Suomi-kuvaa 1800-luvun alusta

Kirjallisuusarvostelu

Aatelisnaisten vaikutusmahdollisuudet 1800-luvulla

Kirjallisuusarvostelu

Kotivarkaita ja muita 1800-luvun maalaisnaisia

Kirjallisuusarvostelu