Politiikan tuntu, mieli ja merkitys : poliittisen elämän rajat ja mahdollisuudet turvapaikatta jääneiden kokemuksissa

Teksti perustuu 29.6.2012 Tampereen yliopistossa järjestetyn väitöstilaisuuden lectio praecursoria -esitelmään.

Tulta tekemiseen – Mikä liike-elämän seminaarissa motivoi? Case: Nordic Business Forum 2012

Muuttuvassa työelämässä suoriutuminen vaatii yksilöltä jatkuvaa itsensä kehittämistä ja ammatillista pätevöitymistä. Erinäisten koulutusten ja seminaarien rooli niihin osallistuvien yksilöiden työmotivaation lisäämisessä ja energian uudelleensuuntaamisessa voi olla merkittävä. Aidolla tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilalla onkin keskeinen rooli niin yksilön itsensä kuin organisaatioiden menestyksessä. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on kysymys siitä, mikä liike-elämän seminaarin työmotivaatioon sidottu lisäarvo on. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä liike-elämän seminaarista kokonaisuutena ja siitä, mikä siellä mahdollisesti motivoi ja innostaa. Tutkimuksessa kuvataan liike-elämän seminaarin motivoivaa vaikutusta tarkastelemalla case-organisaation järjestämän seminaarin aikana koettuja työmotivaatiota lisääviä tekijöitä. Tämä tutkimus on toimeksianto Nordic Business Forum Oy:ltä. Päätutkimusongelma on asetettu kysymyksen muotoon seuraavasti: ”Mikä vuoden 2012 Nordic Business Forum -seminaarissa motivoi?” Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen case-tutkimus, jossa pyritään kuvailevaan tutkimusotteeseen. Tutkimuksessa keskitytään yksittäiseen tapaukseen ja sitä kuvataan laadullisen tutkimusaineiston pohjalta. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta, case-organisaation, vuoden 2012 seminaariosallistujan teemahaastattelusta. Aineistoa pyritään jäsentelemään teemoittelua käyttäen ja analysoimaan teoriasidonnaisesti. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan tapauksena olevan liike-elämän seminaarin tyypilliseksi osallistujaksi määritellä jatkuvasta itsensä- ja ammattitaitonsa kehittämisestä motivoituvaksi, kokeneeksi ja korkeasti koulutetuksi asiantuntijaksi. Liike-elämän seminaarin motivoiva vaikutus nähdään rakentuvan verkostoitumisen, uuden oppimisen ja kehittymisen, innostavan ja inspiroivan ilmapiirin sekä seminaaripuheenvuorojen kokonaisuuksista. Tapahtumana liike-elämän seminaari motivoi tarjotessaan osallistujille mahdollisuuden muodostaa uusia verkostoja, saavuttaa uutta tietoa ja päivittää osaamista oivaltavan oppimisen kautta. Aktiivinen ajatusten vaihto ja mahdollisuus yhteisölliseen innovointiin sekä uusien ajatus- ja käyttäytymismallien jäsentäminen omaan toimintaan luovat osallistujissa uutta innostusta omaa työssä suoriutumista kohtaan. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan lisäksi todeta seminaariosallistujan proaktiivisen luonteen ja vastuun olevan tärkein edellytys seminaarin aikana saadun, uuden innostuksen ja työmotivaation omaan toimintaan juurruttamisessa.

Addiktiot elämän tarkoituksena

Kirjallisuusarvostelu

Sosiologia sosiaalisen elämän tieteenä

Artikkeli pohjautuu Helsingin yliopistossa 5.12.2012 pidettyyn uuden professorin juhlaluentoon.

"Olis kiva olla molemmissa paikoissa yhtä aikaa" : Äitien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen merkitys työssä jaksamiseen

Työssä käyvät perheenäidit kokevat arjen usein tasapainoiluksi työn- ja perhe-elämän välillä. Se, miten joku toinen kokee tasapainoa, ei välttämättä tarkoita, että joku toinen kokee samalla tavalla. Tasapaino saavutetaan silloin, kun yksilö löytää itselleen sopivimman tavan jakaa aikaa ja energiaa työn ja perheen määrittämien velvollisuuksien välillä. Perhe-elämään liitetään usein kiire ja arjen aikataulujen yhteensovittaminen. Erityisesti äidit kokevat olevansa vastuussa perheen aikataulujen organisoimisesta. Lapsiperheissä on äidin työssä jaksamiseen suuri merkitys sillä, miten työ- ja perhe-elämä saadaan soviteltua yhteen sekä, miten raskaaksi äiti arjen kokee. Organisaatiolla on mahdollisuus tukea äitien ajankäytön hallintaa niin, että työ- ja perhe-elämä olisivat tasapainossa. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa kokonaisvaltainen kuva äitien työn ja perheen yhdistämisen kokemisesta sekä, mikä on sen merkitys äitien työssä jaksamiseen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 25–45-vuotiaat, esimies- tai asiantuntija-asemassa toimivat, alle 10-vuotiaiden lasten äidit. Tutkimuksen pääongelmat olivat: Miten äidit kokevat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen? Mikä merkitys työn ja perheen yhteensovittamisella on äitien työssä jaksamiseen? Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty tekemällä 12 teemahaastattelua kohderyhmänä oleville perheenäideille. Äitien ajankäyttö muodostui työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistämisestä. Perhe ja työ asetettiin etusijalle äidin omaan vapaa-aikaan nähden. Äitien omalla vapaa-ajalla oli kuitenkin yhteys työssä jaksamiseen ja äidit jaksoivatkin työssään paremmin, kun saivat omaa aikaa. Lisäksi tutkimuksesta ilmeni äitien omien harrastusten tärkeys arjessa jaksamiseen. Tutkimuksen äitien todettiin tarvitsevan lisää aikaa itselleen, jotta he jaksaisivat töiden lisäksi kiireistä arkea, joka vaatii tarkkaa suunnittelua ja ajankäytön hallintaa. Äitien ajankäyttöön ja arjessa jaksamiseen vaikutti myös puolison osallistuminen lasten- ja kodinhoitoon. Tutkimuksesta ilmeni, että äitien kokema organisaation tuki oli yhteydessä työssä jaksamiseen sekä myönteiseen kokemukseen työn ja perheen yhdistämisestä. Tutkimus osoitti yhteyden äitien kokeman riittämättömyyden tunteen ja parisuhteen laadun sekä työn ja perheen tasapainon saavuttamisen välillä. Tutkimuksen johtopäätös on, että äidit kokivat työ- ja perhe-elämän yhdistämisen välillä ristiriitaa. Ristiriidan kokemisella todettiin olevan heikentävä vaikutus äitien työssä jaksamiseen.

Jeesus, sana elämän

Soitinnus: lauluäänet (2), piano.

Kristopher Kolumbuksen elämän vaiheet, eli, Historia hänen purjennoista ja Amerikan löytäminen

Tekijä: O. T. = Otto Tandefelt.

Elämän viivastot

Kirjallisuusarvostelu