Starttiraha ja yrittäjyys Uudellamaalla : Vuosina 2008-2011 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella aloittaneiden yrittäjien kokemuksia starttirahajärjestelmästä

Starttiraha ja yrittäjyys Uudellamaalla on vuoden 2012 laadittu tutkimus, jonka toteuttamisesta vastasi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Yhteiset toiminnot -yksikkö. Tutkimuksen päämääränä oli tarkastella vuosien 2008-2011 aikana Uudellamaalla aloittaneiden yrittäjien kokemuksia starttirahajärjestelmästä sekä kartoittaa heidän yritystoimintansa tilannetta vuonna 2012. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaisiksi starttirahaa saaneet yrittäjät arvioivat alueen työ- ja elinkeinosta saadut yrittäjäpalvelut. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä myönteisen starttirahapäätöksen Uudenmaan alueen työ- ja elinkeinotoimistoista vuosien 2008-2011 aikana saaneille henkilöille. Kyselyyn vastasi 728 starttiraha saanutta entistä ja nykyistä yrittäjää. Kyselyaineiston lisäksi tutkimuksessa käytettiin hyödyksi Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston tarjoamaa tilastotietoa vuosien 2006-2011 ajalta. Tulokset osoittivat, että starttiraha koettiin erittäin hyödylliseksi järjestelmäksi yritystoiminnan alkuvaiheessa. Vastaajista 90 % koki starttirahan olleen erittäin tarpeellinen toimeentulonturva. Se oli mahdollistanut yrittäjille mm. hieman laajemman taloudellisen liikku-mavaran yritystoiminnan ensikuukausina. Starttirahan saamisella koettiin olleen myös suuri henkinen merkitys. Myönteinen starttiraha-päätös nähtiin yhteiskunnan symboliseksi tavaksi antaa hyväksyntä yritystoiminnalle. Järjestelmän heikkouksiksi kuitenkin laskettiin tuen alhainen määrä, suhteellisen lyhyt kesto sekä hakuprosessin raskaus. Kyselyyn vastanneet starttirahayrittäjät arvioivat yritystensä tulevaisuudennäkymät suhteellisen positiivisiksi. Yrityksensä liikevaihdon kasvua lähitulevaisuudessa ennakoi 62 % vastaajista. Starttirahayritykset eivät kuitenkaan olleet kovin suuria työllistäjiä. Usein yritys työllisti ainoastaan yrittäjän itsensä. TE-toimistojen henkilökunta ja heidän starttirahaan liittyvät palvelunsa saivat tutkimuksessa erittäin hyvän arvosanan. Vastaajat arvioivat jokaisen eritellyn asiakokonaisuuden arvosanan TE-toimistojen osalta joko kiitettäväksi tai hyväksi.

Servicenivå för Östra Nylands kollektivtrafik : Nylands ELY-centrals servicenivådefiniering för kollektivtrafik

Utredningen "Servicenivå för Östra Nylands kollektivtrafik" är en fortsättning till Nylands ELY-centrals förstudie om bestämning av kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område, nr 29/2010. Enligt förstudiet blev definieringsarbetet för kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område delat upp för att förverkligas i sju helheter som baserar sig på regionbiljettområden. Det blev sju rapporter om definieringsarbetet av vilka denna som rör Östra Nyland är en. Utredningen är en del av processen där ELY-centralen i samarbete med kommuner, behöriga myndigheter, landskapsförbund och trafikidkare förberedde Nylands ELY-centrals bestämmelse över bestyrkning av kollektivtrafikens servicenivå enligt lagen om kollektivtrafik. ELY-centralen bestyrkte med sitt beslut i december 2011 den åsyftade servicenivån enligt utredningen för åren 2012 - 2016. I utredningen har man beskrivit både den nutida och den åsyftade servicenivån som sträcker sig till år 2016. I huvudsak har man gjort beskrivningen som förbindelsestreckanalys. De valda förbindelsestreckorna har klassificerats enligt trafikens kvantitativa och kvalitativa faktorer i sex klasser: konkurrensnivå, lockande nivå, medelnivå, grundservicenivå, miniminivå och lagstadgad nivå. Som viktigaste klassificeringsfaktorer användes trafikeringstid och turantal. I klassificeringen har Trafikverkets anvisning nr 15/2011 tillämpats.

Servicenivå för Västra Nylands kollektivtrafik : Nylands ELY-centrals servicenivådefiniering för kollektivtrafik

Utredningen "Servicenivå för Västra Nylands kollektivtrafik" är en fortsättning till Nylands ELY-centrals förstudie om bestämning av kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område, nr 29/2010. Enligt förstudiet blev definieringsarbetet för kollektivtrafikens servicenivå på Nylands ELY-centrals område delat upp för att förverkligas i sju helheter som baserar sig på regionbiljettområden. Det blev sju rapporter om definieringsarbetet av vilka denna som rör Västra Nyland är en. Utredningen är en del av processen där ELY-centralen i samarbete med kommuner, behöriga myndigheter, landskapsförbund och trafikidkare förberedde Nylands ELY-centrals bestämmelse över bestyrkning av kollektivtrafikens servicenivå enligt lagen om kollektivtrafik. ELY-centralen bestyrkte med sitt beslut i december 2011 den åsyftade servicenivån enligt utredningen för åren 2012 - 2016. I utredningen har man beskrivit både den nutida och den åsyftade servicenivån som sträcker sig till år 2016. I huvudsak har man gjort beskrivningen som förbindelsestreckanalys. De valda förbindelsestreckorna har klassificerats enligt trafikens kvantitativa och kvalitativa faktorer i sex klasser: konkurrensnivå, lockande nivå, medelnivå, grundservicenivå, miniminivå och lagstadgad nivå. Som viktigaste klassificeringsfaktorer användes trafikeringstid och turantal. I klassificeringen har Trafikverkets anvisning nr 15/2011 tillämpats.

Joensuun seudun ja Keski-Karjalan palvelukohteiden opastussuunnitelma

Palvelukohteilla tarkoitetaan tienkäyttäjille palveluja tarjoavia palveluyrityksiä ja -toimintoja. Palvelukohteiden opastukseen käytetään erilaisia opastusmerkkejä ja kohdetunnuksia. Opastusmerkkien asettaminen ja ylläpito ovat yleensä opastettavan kohteen ylläpitäjän vastuulla. Opastusmerkit edellyttävät tienpitäjän lupaa. Vuonna 2007 palvelukohteiden viitoitusuudistuksessa laajennettiin opastusmerkeissä ruskean värin käyttöä, lisättiin kohdetunnusten määrää ja otettiin käyttöön uusia opastusmerkkejä. Myös palvelukohteiden viitoitusohjeita ja yleisiä viitoitusperiaatteita tarkistettiin. Suunnitelman tavoitteena on saada Joensuun seudulle ja Keski-Karjalaan yhtenäinen, selkeä ja ajallisesti kestävä palvelukohteiden viitoitusjärjestelmä, joka helpottaa tienkäyttäjiä löytämään tarvitsemansa palvelut. Suunnittelualue käsittää Ilomantsin, Joensuun, Kesälahden, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Rääkkylän ja Tohmajärven kuntien alueen. Kesälahden kunta on 1.1.2013 alkaen yhdistynyt Kiteen kaupunkiin, mutta tässä suunnitelmassa sitä on käsitelty omana kuntanaan. Suunnitelmaa laadittaessa on käytetty Tiehallinnon ohjeita ”Palvelukohteiden alueellisen opastussuunnitelma laatiminen” ja ”Palvelukohteiden viitoitus”. Suunnittelutyötä ovat ohjanneet Raimo Kaikkonen ja Hanna Turunen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta sekä Juhana Ketola Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisesta Liikenteen asiakaspalvelukeskuksesta. Suunnitelman laatimiseen ovat kuntayhdyshenkilöinä osallistuneet Veijo Kurki Ilomantsin kunnasta, Jarmo Tihmala ja Tuija Tiira Joensuun kaupungista, Jorma Turunen Kesälahden kunnasta, Suvi Spoof Kiteen kaupungin ja Keski-Karjalan kehitysyhtiö KETIn edustajana, Sauli Hyttinen Kontiolahden kunnasta, Reino Kuivalainen Liperin kunnasta, Ulla-Riitta Moilanen Outokummun kaupungista, Pauli Vaittinen ja Helena Kaasinen Polvijärven kunnasta, Raita Joutsensaari Rääkkylän kunnasta ja Liisa Laasonen Tohmajärven kunnasta. Kuntayhdyshenkilöt ovat auttaneet palvelukohteiden ja niiden sisältämien palvelujen kartoittamisessa, osallistuneet suunnitelman esittelytilaisuuksiin sekä kommentoineet suunnitelmaluonnoksia. Marraskuussa 2012 on pidetty palvelukohdeyrittäjille ja sidosryhmille tarkoitetut suunnittelu- ja esittelytilaisuudet Kiteellä, Joensuussa ja Polvijärvellä. Suunnitelmaluonnokset ovat marraskuussa 2012 olleet internetissä nähtävillä ja kommentoitavissa, jolloin niistä on saatu runsaasti palautetta. Palaute on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon suunnitelmaa viimeisteltäessä. Suunnitelman laatijana on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet Olli Mäkelä, Pilvi Lesch ja Susanna Kukkonen.

Ylä-Savon palvelukohteiden opastussuunnitelma

Palvelukohteilla tarkoitetaan tienkäyttäjille palveluja tarjoavia palveluyrityksiä ja -toimintoja. Palvelukohteiden opastukseen käytetään erilaisia opastusmerkkejä ja kohdetunnuksia. Opastusmerkkien asettaminen ja ylläpito ovat yleensä opastettavan kohteen ylläpitäjän vastuulla. Opastusmerkit edellyttävät tienpitäjän lupaa. Vuonna 2007 palvelukohteiden viitoitusuudistuksessa laajennettiin opastusmerkeissä ruskean värin käyttöä, lisättiin kohdetunnusten määrää ja otettiin käyttöön uusia opastusmerkkejä. Myös palvelukohteiden viitoitusohjeita ja yleisiä viitoitusperiaatteita tarkistettiin. Suunnitelman tavoitteena on saada Ylä-Savoon yhtenäinen, selkeä ja ajallisesti kestävä palvelukohteiden viitoitusjärjestelmä, joka helpottaa tienkäyttäjiä löytämään tarvitsemansa palvelut. Suunnittelualue käsittää Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kuntien alueen. Suunnitelmaa laadittaessa on käytetty Tiehallinnon ohjeita ”Palvelukohteiden alueellisen opastussuunnitelma laatiminen” ja ”Palvelukohteiden viitoitus”. Suunnittelutyötä ovat ohjanneet Raimo Kaikkonen ja Hanna Turunen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta sekä Juhana Ketola Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisesta Liikenteen asiakaspalvelukeskuksesta. Suunnitelman laatimiseen ovat kuntayhdyshenkilöinä osallistuneet Jarmo Miettinen ja Jyrki Könttä Iisalmen kaupungista, Eero Ryhänen Keiteleen kunnasta, Jukka Jaakkola Kiuruveden kaupungista, Kirsti Tiirikainen Lapinlahden kunnast, Tuija Valta, Anu Lehto ja Vilma Kröger Pielaveden kunnasta, Jari Sihvonen ja Eero Pitkänen Sonkajärven kunnasta sekä Maija-Leena Kemppainen Vieremän kunnasta. Virpi Murtola on osallistunut työhön Ylä-Savon Kehitys Oy:n edustajana ja Riikka-Leena Lappalainen on toiminut alueen yrittäjien edustajana. Kuntayhdyshenkilöt ovat auttaneet palvelukohteiden ja niiden sisältämien palvelujen kartoittamisessa, osallistuneet suunnitelman esittelytilaisuuksiin sekä kommentoineet suunnitelmaluonnoksia. Marraskuussa 2012 on pidetty palvelukohdeyrittäjille ja sidosryhmille tarkoitetut suunnittelu- ja esittelytilaisuudet Iisalmessa ja Pielavedellä. Suunnitelmaluonnokset ovat marraskuussa 2012 olleet internetissä nähtävillä ja kommentoitavissa, jolloin niistä on saatu runsaasti palautetta. Palaute on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon suunnitelmaa viimeisteltäessä. Suunnitelman laatijana on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet Olli Mäkelä, Pilvi Lesch, Esa Laurikainen ja Susanna Kukkonen.

Maaseutumatkailusta uutta kasvua Etelä-Savoon : Selvitys Etelä-Savon ELY-keskuksen vuosina 2007 - 2012 rahoittamista maaseutumatkailuyrityksistä

Etelä-Savon ELY-keskuksessa laaditusta ”Maaseutumatkailusta uutta kasvua Etelä-Savoon” –selvityksestä ilmenee, että maaseutumatkailu on selkeä kasvuala maakunnassa. Valtaosa matkailuyrittäjistä suhtautuu alan tulevaisuudennäkymiin hyvin luottavaisesti. Talouden epävarmasta tilanteesta huolimatta omaan tuotteeseen ja palvelun laatuun uskotaan vahvasti. Selvityksen kohdejoukkona oli 75 Etelä-Savon ELY-keskukselta rahoitusta saanutta maaseutumatkailuyrittäjää. Haastattelut tehtiin loppuvuodesta 2012. Vastaava selvitys on toteutettu aiemmin vuonna 2007. Yrittäjien haastattelut osoittavat, että maaseutumatkailutoiminnan harjoittaminen Etelä-Savossa näyttää ammattimaistuneen, kansainvälistyneen ja sen taloudellinen merkitys on kasvanut. Lisäksi toiminnan ympärivuotisuutta on saatu lisättyä: ympärivuotisessa käytössä olevien majoitustilojen käyttöaste on noussut keskimäärin 5 viikkoa vuodessa vuoden 2007 selvitykseen verrattuna. Yrityksissä on tehty paljon työtä majoitustilojen tason nostamiseksi, ja parhaillaan rakenteilla tai suunnitteilla olevat tilat rakennetaan kooltaan ja varustukseltaan hyvin korkeatasoisiksi. Kasvu alalla tulee Venäjältä tulevista matkailijoista. Venäläisten asiakkaiden määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen viiden vuoden ajan, ja he näkyvät erityisen vahvasti vuodenvaihteen sesongissa ja myös muuten hiljaisina kausina syksyllä ja keväällä. Selvityksen mukaan ala työllistää pääasiallisesti yrittäjäperheiden jäseniä, perheen ulkopuolisten henkilöiden työllistäminen on vähäisempää. Ammattitaitoisen työvoiman saanti kausiluonteiseen työhön koetaan ongelmana ja uudenlaisille, joustavammille työllistämistavoille olisi yrittäjien mielestä tarvetta. Matkailutoiminnan haasteiksi yrittäjät kokevat käyttöasteen noston nykyisestä, kustannusten nousun, oman ajan ja jaksamisen riittämättömyyden sekä maaseudun infrastruktuurin rapautumisen. Yrittäjät näkevät alan kehittämiskohteina erityisesti Venäjä-matkailuosaamisen, kielitaidon ja palveluosaamisen, yhteismarkkinoinnin ja palvelujen tuotteistamisen, sekä ohjelmatarjonnan kehittämisen.

Keskikaide- ja leveän keskimerkinnän kohteet Uudenmaan ELY-keskuksen alueella : Esiselvitys

Työn tavoitteena oli selvittää kustannustehokkaat, tien nykyiseen poikkileikkaukseen toteutettavissa olevat keskikaide- ja leveän keskimerkinnän kohteet Uudenmaan ELY-keskuksen maantieverkolla. Tarkastelussa olivat mukana kaikki Uudenmaan ELY-keskuksen yksiajorataiset maantiet, jotka täyttivät vaaditut kriteerit. Yksi tärkeimmistä rajausperusteista oli tien poikkileikkaus, ja lisäksi tierekisteritiedoista otettiin huomioon mm. liikennemäärä, nopeusrajoitus ja yhtäjaksoisen osuuden pituus. Leveän keskialueen tiemerkinnän vaikutuksia liikenneturvallisuuteen kartoittaneessa Liikenneviraston selvityksessä suositellaan, että leveän keskimerkinnän kohteissa käytetään vähintään metrin levyistä keskialuetta ja kaistanleveyttä 3,25–3,5 metriä sekä vähintään 0,75 metrin päällystettyä piennarta. Tässä työssä leveän keskialueen tiemerkinnän kohteeksi katsottiin näin ollen soveltuvan tie, jonka päällysteen leveys on vähintään 9,5 metriä. Liikenneviraston laatiman tien poikkileikkauksen suunnitteluohjeen mukaisesti 1+1- keskikaideteiden poikkileikkauksen minimiarvo on 10,0 metriä ja ohjearvo 12,5 metriä. Päällysteen leveyden minimiarvo on 9,5 metriä ja ohjearvo 12,0 metriä. Tierekisteritietojen perusteella noin 30 mahdollista kohdetta tarkasteltiin maastossa, jolloin voitiin täydentää ja korjata tierekisteritietoja sekä ehdottaa kohteeseen soveltuvaa toimenpidettä. Maastokäyntihavaintojen perusteella valituille kohteille laadittiin onnettomuusanalyysi, jossa selvitettiin mm. onnettomuustiheys ja -aste sekä tiettyjen onnettomuusluokkien yleisyys tieosuudella (kohtaamis- ja ohitusonnettomuudet sekä vasemmalle suistumiset, joihin keskikaiteella ja leveällä keskimerkinnällä pyritään erityisesti vaikuttamaan). Soveltuvat kohteet priorisoitiin kolmeen luokkaan mm. onnettomuustietojen ja liikennemäärän perusteella. Mahdollisiksi keskikaidekohteiksi työssä esitettiin valtatietä 2 välillä Nummela-valtatie 25, valtatietä 5 välillä Tuusjärvi-Paaso sekä kantatietä 50 Espoossa välillä Kirkkonummi-Kauklahti. Valtatie 5 priorisoitiin luokkaan I, valtatie 2 luokkaan II ja kantatie 50 luokkaan III. Keskikaidekohteiden yhteispituus oli noin 17 km. Leveän keskimerkinnän kohteita esitettiin yhteensä 15 tielle, joista valtateitä olivat tiet 2, 4, 6, 24 ja 25. Korkeimpaan priorisointiluokkaan I määritettiin valtatie 2 välillä Nummela-Vihti, valtatie 4 välillä Lusi-Hartola, valtatie 25 välillä Nummela- Rajamäki ja Hyvinkää-Mäntsälä, kantatie 50 välillä Kirkkonummi-Kauklahti, kantatie 51 välillä Kirkkonummi-Siuntio sekä maantie 132 välillä Klaukkala-Röykkä. Priorisointiluokan I keskimerkintäkohteiden yhteispituus oli noin 140 km. Soveltuville kohteille määritettiin suuntaa-antava kustannusarvio perustuen olemassa oleviin suunnitelmiin ja selvityksiin sekä asiantuntija- arvioihin. Lisäksi kohteille määritettiin laskennallinen henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemä.

Kohti kestävää ja vastuullista kalastusta : Vapaa-ajankalastuksen kehittäminen Hämeessä ja Pirkanmaalla 2013-2020

Vapaa-ajankalastus on merkittävin uusiutuvien kalavarojemme hyödyntäjä ja erittäin suosittu luontoharrastus Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa. Alueella on eniten vapaa-ajankalastajia koko maassa, mutta suosion säilyminen ei ole itsestään selvää. Hämeen ELY -keskus on laatinut vapaa-ajankalastuksen kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on turvata hyvä tilanne ja kalatalouden kehitys. Kehittämisohjelma linjaa kalatalousviranomaisen toimintaa, mutta ohjelmalla ei ole oikeusvaikutuksia. Ohjelman toteuttaminen edellyttää toimia kalatalousviranomaisten lisäksi kunnilta, vapaa-ajankalastajien järjestöiltä ja seuroilta, kalastusalueilta, osakaskunnilta, kalaveden omistajien neuvontajärjestöiltä, alan yrityksiltä sekä vapaa-ajankalastajilta itseltään. Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien vapaa-ajankalastuksen kehittämisen tavoitteet vuosille 2013-2017 ovat: 1. Kestävä kalavesien hoito ja kalastus 2. Vahva ja vastuullinen kalastuskulttuuri 3. Laadukkaat kalastuspalvelut Tavoitteita pyritään edistämään yhdeksän toimenpidekokonaisuuden avulla. Nämä ovat: 1) Kalastuksen ohjaaminen ekologisesti kestävään suuntaan, 2) kala- ja rapukantojen hoidon ohjaaminen, 3) vaelluskalojen elinkierron turvaaminen, 4) vastuullisen kalastuksen tukeminen, 5) lasten ja nuorten kalastuksen tukeminen, 6) tiedotus ja tiedonkulku, 7) kalastajien tarvitsemien palveluiden ja rakenteiden kehittäminen, 8) lähikalastuspaikkojen rakentaminen ja kehittäminen sekä 9) ohjelmapalveluiden ja kalastusmatkailun kehittäminen.