987 resultados para Maahanmuuttajanaiset : kotoutuminen, perhe ja työ
Resumo:
Keskustelua: Jrjestehdosta työ- ja virkaehtosopimuksissa / Jorma Saloheimo, 6/2012 s. 861-874.
Resumo:
Suomessa ksill oleva suurten ikluokkien elkityminen ja tmn mukanaan tuomat vaikutukset ovat saaneet kiinnostuksen kohdistumaan työurien pidentmiseen. Tmn tutkimuksen tarkoitus on ottaa kantaa thn ajankohtaiseen keskusteluun tuomalla esiin motivaatiotekijit ja syit työuran jatkamiselle yli varsinaisen elkein. Varsinainen tutkimuskysymys on, mik motivoi työntekijit jatkamaan työelmss varsinaisen elkein jlkeen? Nit tekijit lhdetn selvittmn teoreettisen viitekehyksen avulla, jossa on yhdistetty sisisen ja ulkoisen motivaation teoriat sek itsestelyteoria. Itsestelyteorian mukaan henkiln tullessa elkeikn, hn kohtaa muutostilanteen, josta selvitkseen hnen tytyy sopeutua tilanteeseen muodostamalla itselleen asenne, tavoite, motivaatio ja lhte toimimaan nit kohti. Thn prosessiin vaikuttavat yksillliset ja tilannesidonnaiset tekijt. Sisinen ja ulkoinen motivaatio ovat taas motivaation erilaisia ilmenemismuotoja. Ensimminen on tyypillisesti sellaista, jossa henkil motivoituu vain työn tai tehtvn itsens vuoksi ilman erotettavissa olevien palkkioiden kannustin vaikutusta. Jlkimminen nhdn motivaationa, jossa ulkoiset palkkiot, kuten raha, ovat hyvin merkittvss roolissa motivaation synnyss. Tulokset on jaoteltu teoreettiseen viitekehykseen peilaten toisaalta yksilllisiin ja sisisiin tekijihin ja toisaalta ulkoisiin ja tilannesidonnaisiin tekijihin. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmll. Kytten narratiivisuutta ja teemoittelua apuna aineiston tulkinnassa ja analysoinnissa. Tutkimusaineisto koostuu 12-osaisen televisiosarjan jaksoista ja neljst haastattelusta. Aineistosta on teema-analyysin avulla poimittu esiin kahdeksan pteemaa. Nm kahdeksan pteemaa nhdn tuloksina ja syin, jotka jakautuvat tasan sisisiin ja yksilllisiin sek ulkoisiin ja tilannesidonnaisiin tekijihin. Nm teemat ovat työ itsessn, oma asenne ja muut henkilkohtaiset mieltymykset, kelpoisuuden ja tarpeellisuuden tunne, sosiaalisten suhteiden merkitys, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvt tekijt, elmntilanne ja perhe, työnantajan suhtautuminen ja yleinen yhteiskunnallinen mielipide sek taloudelliset tekijt. Niden tekijiden alta lytyi viel useampia yksittisi motiiveja ja syit työuran jatkamiselle, joista nm teemat muodostuivat. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, ett elkein ylittneiden henkiliden motivaatioon ja haluun jatkaa työelmss pidempn vaikuttavat eniten sisiset syyt ja motiivit. Rahallisten tekijiden vaikutus työuran jatkamisptkseen osoittautui tutkimuksessa hyvin vhiseksi. Jatkotutkimuksessa voitaisiin tehd vertailevaa tutkimusta kytten aineistona sellaisia henkilit, jotka eivt ole jatkaneet työuraansa tai toisaalta vertailla motivaatiotekijit ja niiss tapahtuvia muutoksia uran eri vaiheissa.
Resumo:
Tmn tutkimuksen tavoitteena oli selvitt niit tekijit, jotka vaikuttavat työn ja työympristn hallintaan tietoteknisess työss: työn hallinta, työn nopeampi tekeminen, työn sislt, työn tulokset ja vaikutusmahdollisuudet. Nit tekijit tutkittiin suhteessa työntekijn tietoteknisiin taitoihin ja työntekijn ikn. Tutkimuksen viitekehyksen ovat maailmanlaajuisesti tapahtuneet ja edelleen tapahtuvat muutokset työelmss sek tietoyhteiskunnan kehittyminen. Aikaisemmat tutkimukset nostavat esiin yleisi kehityslinjoja, mutta mys ristiriitaisia tuloksia. Siksi tss tutkimuksessa nm kysymykset purettiin hyvin konkreettisiksi, työyhteisss havaituiksi osakysymyksiksi ja suhteutettiin vastaajia koskeviin taustatietoihin. Tutkimus kohdistui eri ikisiin työntekijihin, joista osa on kokenut tietotekniikan tulon työelmn ja sen kytn lisntymisen useamman viime vuosikymmenen aikana. Tn aikana yhteiskunnassa on tapahtunut yleisemminkin merkittv kehityst, joka on nostanut esille laajemminkin tarpeet tietoteknisen osaamisen ja taitojen kehittymiseen ja elinikiseen oppimiseen. Tm tutkimus ajoittuu noihin vuosikymmeniin ja vaikka se kohdistuukin yhden organisaation sisll koettuihin vaikutuksiin, niin on selv, ett yleisempikin yhteiskunnallinen kehitys heijastuu tuloksiin. Tm tutkimus on tehty kvantitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto on kertty shkisell lomakkeella. Tmn tutkimuksen mukaan tietoteknisilt taidoiltaan hyvt kokivat hallitsevansa työns ja työympristns paremmin kuin tietoteknisilt taidoiltaan heikot. He kokivat mys tietotekniikan helpottaneen työt, mahdollisuudet itsens kehittmiseen lisntyneen ja työn itsenisyyden lisntyneen. Tietoteknisilt taidoiltaan heikot puolestaan kokivat työn ja työnympristn hallinnan vhentyneen, työn vaativuuden lisntyneen, työn tauotuksen vhentyneen, sosiaalisen ympristn heikentyneen, työn henkisen rasittavuuden lisntyneen, oman ammattialan arvostuksen vhentyneen ja työhn liittyvien vaikutusmahdollisuuksien vhentyneen. Tulosten perusteella kaikki työntekijt kokivat työn tulosten parantuneen tietotekniikan avulla, mutta toisaalta kokivat työn sislln kyhtyneen tietotekniikan vuoksi varsinkin ikkt työntekijt kokivat nin. Tutkimuksessa selvitettiin mys työn ja työympristn hallintaa tukevia ja uhkaavia tekijit. Tmn tutkimuksen mukaan pelot tietotekniikkaa kohtaan ja puutteellinen tuki tietoteknisiss ongelmissa uhkaavat työn ja työympristn hallintaa.
Resumo:
Pro gradu -tutkielman tavoitteena on ollut tutkia millaisia hytyj perheest voi olla omistamalleen yritykselle ja sen vhemmistosakkaille. Tutkielman kontekstina ovat perheyritykset ja erityisesti perheen kokemus omasta roolistaan omistajana. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja aineistona ovat olleet puolistrukturoidut haastattelut suomalaisissa listatuissa perheyhtiiss. Tutkimuksen tuloksina voidaan osoittaa, ett perheen vaikutus yrityksen menestymiseen on monitahoinen ja perheenjsenet pyrkivt toimimaan pitkjnteisesti yhteisen hyvn eteen. Tst on hyty yritykselle ja sen vhemmistosakkaille pitkll aikajnteell.
Resumo:
Turvallisuus merkitsee puolustusvoimille paljon. Turvallisuuden tavoitetilana on nolla tapaturmaa, jolloin palvelusturvallisuudesta ei voida tinki. Turvallisuutta ja turvallisuusjohtamista ei ole tutkittu puolustusvoimien kontekstissa juuri ollenkaan. Aihe on erityisen ajankohtainen, koska työ- ja palvelusturvallisuus on nostettu yhdeksi keskeisimmksi kehitettvksi kokonaisuudeksi osana puolustusvoimissa tehtv työt sek harjoittelua ja koulutusta. Vuonna 2015 voimaan tuleva työ- ja palvelusturvallisuusjrjestelm edesauttaa turvallisuuden ja turvallisuusjohtamisen kehittmist kohti avoimempaa ja aloitteellisempaa ilmoituskulttuuria. Tutkimuksen tarkoitus on hydynt organisaatiota ja sen johtajia ksittelemll työ- ja palvelusturvallisuuden kokonaisuutta ja turvallisuusjohtamista osana esimiesten vastuuta taistelualuksen meriturvallisuudessa ja sen johtamisessa. Tutkimuksessa kartoitetaan työ- ja palvelusturvallisuusjrjestelmn sek meriturvallisuusksitteiden kautta nkemyst siit, mitk asiat vaikuttavat aluksen johtamisen kautta hyvn työ- ja palvelusturvallisuuteen taistelualuksella. Aihetta tutkitaan yksiln, eli esimiehen, turvallisuusjohtamisen nkkulmasta unohtamatta organisaation vaikutusta ja ohjausta. Tutkimus on posin teoreettinen tarkastelu ja katsaus meriturvallisuudesta ja sen toteuttamisesta merivoimien aluksilla osana puolustusvoimien turvallisuusjohtamisjrjestelm. Tutkimuksen tavoitteena on syvent organisaation ja sen johtajien nkemyst ja ymmrryst työ- ja palvelusturvallisuuden roolista osana puolustusvoimien meriturvallisuutta. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimuksen perustuessa tarkoin valittujen lhteiden analysoin-tiin. Tutkimuksen lhdeaineisto perustuu asiakirjoihin, tutkimuksiin ja ohjeisiin sek ohje-sntihin, jolloin tutkimusote voidaan mielt asiakirja- ja kirjallisuustutkimukseksi. Tss tutkimuksessa turvallisuus mritelln olotilana ja toimintana seuraavasti: Turvalli-suus on olotila, jossa ei ole tosiasiallista uhkaa tai tiedossa olevat uhat eivt merkitse sanotta-vaa riski, tunnistetut riskit ovat hallinnassa hyvksyttvll tasolla, kohteella on riittvt edellytykset mahdollisen uhkan ehkisemiseksi ja torjumiseksi ja olotila koetaan turvalliseksi ja pysyvksi. ja Turvallisuus on toimintaa, jolla pyritn silyttmn arvokkaana pidetyt asiat, valmistaudutaan vaaran aiheuttajien ehkisemiseen ja torjuntaan, vapaudutaan uhkista sek tuotetaan levollisuutta, varmuutta ja tunne tilanteen ennustettavuudesta.. Tutkimuksen keskeisi osia ovat työ- ja palvelusturvallisuuden osalta sen ohjeistus, vastuulli-set henkilt, tilannetietoisuus ja riskienhallinta. Riskit ja riskienhallinta nousevat turvallisuut-ta ja turvallisuusjohtamista tutkittaessa esiin voimakkaasti. Ne kuuluvat oleellisena osana turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen. Kysymykseen Miten hallitsemme riskej? hyv vastaus kuuluu joko ottamalla tai olemalla ottamatta riskej. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, ett työ- ja palvelusturvallisuustoiminta on jo nyt osa, vaikkakin osittain piilotetusti, taistelualuksen meriturvallisuutta ja sen johtamista. Meriturvallisuus kuuluu oleellisena osana aluksen jokapiviseen toimintaan ja sen johtami-seen, eik se juurikaan eroa työ- ja palvelusturvallisuusprosessista. Turvallisuuskulttuurin kehittminen on organisaation johtajien tehtv, heidn ollessaan vastuussa alaisistaan. Tur-vallisuuskulttuuria voidaan parhaiten kehitt luomalla avoin ja aloitteellinen ilmoituskult-tuuri vaara- ja vahinkotapahtumista. Meriturvallisuutta voidaan kehitt julkaisemalla aluk-sille suunnattu Meriturvallisuusksikirja, vastaava kuin Ilmavoimien Lentoturvallisuusksi-kirja tai Rajavartiolaitoksen Meriturvallisuusksikirjat, jossa meriturvallisuuden kokonaisuus on kuvattu ja mritelty.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
