Ketterän ohjelmistokehittämisen hyödyntäminen käyttöliittymäkehityksessä asiakkaiden todellisen tarpeen ymmärtämiseksi

Työn tavoitteena oli toimintatutkimuksen kautta tutkia ketterän ohjelmistokehityksen keinoin toteutetun käyttöliittymäkehityksen kykyä vastata asiakkaiden todellisiin tarpeisiin. Työssä haettiin tapaustutkimusyritykselle olemassa olevan työkalun uuden version käyttöliittymän toteutusvaihtoehtoja ja toteutettiin korkean tarkkuuden prototyyppejä näitä hyödyntäen. Ketterän ohjelmistokehityksen arvot ja periaatteet soveltuivat kehitysprosessissa käytettäviksi erinomaisesti. Iteratiivinen lähestymistapa kehitykseen ja läheinen yhteistyö tapaustutkimusyrityksen ja kandidaatintyöntekijän kanssa mahdollistivat yrityksen odotusten täyttämisen. Työkalun käyttöliittymä saatettiin tasolle, joka mahdollistaa jatkokehittämisen aloituksen. Kattavamman testauttamisen sisällyttäminen kehitysprosessiin olisi edesauttanut vielä paremman lopputuloksen saavuttamista.

Kieli keskellä kitaa. Seksuaalisuuden kognitiiviset käsitemetaforat 1800-luvun kansanrunoudessa.

Tämä pro gradu tutkielma käsittelee seksuaalisen kansarunouden kognitiivisia käsitemetaforia. Tutkielmassa selvitetään, millaiset käsitejärjestelmät motivoivat 1800-luvun kansanrunouden seksuaaliaiheista ilmaisua. Tämän lisäksi suomenkielisestä aineistosta paljastuneita käsitejärjestelmiä verrataan muiden kielten ilmaisuista konstruoituihin käsitejärjestelmiin. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, voidaanko seksuaaliaiheisia kielenilmaisuja tutkimalla saada tietoa kansanomaista seksuaalisuutta koskevaa ajattelua jäsentävistä käsitejärjestelmistä. Tutkielman aineisto on kerätty Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston Lönnrotiana 1–30 -kokoelmasta, joka koostuu Elias Lönnrotin muistiinpanemasta ja toimittamasta kansanrunoudesta. Aineiston laajuus on noin kuusituhatta säettä seksuaaliaiheista kansanrunoutta. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimii kognitiivisen kielitieteen käsitemetaforateoria. Tutkielmassa tehtävä käsitemetafora-analyysi pohjaa tulkintansa aineiston ilmaisuista tehtävään sanastolliseen analyysiin. Työssä tehtävän analyysin ohella tulosten tulkinnassa hyödynnetään käsitemetaforaan ja sanastontutkimukseen keskittyviä tutkimuksia, joiden tarkoitus on havainnollistaa kielenulkoisten ilmiöiden kuten sukupuolen ja seksuaalisuuden suhdetta kieleen. Lisäksi työssä kiinnitetään huomiota tutkimusaineiston ilmaisujen allitteraatioon. Tutkielman keskeisin tutkimustulos on havainto siitä, että tutkimusaineiston seksuaali-ilmauksia motivoi tietty joukko käsitemetaforia, joiden perusteella on produktiivista muodostaa uusia seksuaaliaiheisia ilmaisuja myös nykysuomessa. Toisaalta ilmaisujen muotoon vaikuttaa tutkimusaineiston luonteenomainen taipumus allitteraatioon, mutta näyttää siltä, että äänteellisyyden tasolla toimivaa allitteraatiota enemmän ilmausten sisältöjä ohjailevat kognitiiviset käsitemetaforat. Monet analyysin tuloksena paljastuneista käsitemetaforista motivoivat myös muiden kielten ilmaisuja. Seksuaali-ilmausten sisältöön vaikuttaa toisin sanoen jokin kielestä riippumaton ilmiö, jonka tässä työssä tulkitaan olevan kognitiivinen käsitemetafora. Tämän tutkielman tuloksia voidaan käyttää lähtökohtana kielen ja seksuaalisuuden suhdetta tarkastelevalle jatkotutkimukselle.

”Näytä pukumieheltä. Puhu kuin pukumies. Keksi itsellesi elämä.” Raha, uusi työ ja kuluttajasubjekti 2010-luvun kotimaisessa kaunokirjallisuudessa

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella miten uusliberalistisia kuluttajasubjekteja rakennetaan kaunokirjallisessa kerronnassa. Lähestyn aihetta tarkastelemalla aineistossani esiintyvää talousdiskurssia: rahan merkitystä toiminnan mahdollistavana välineenä, uuden työn rakenteita, jotka määrittelevät kuluttajasubjektin toiminta-aluetta sekä kulutusvalintoja, joilla subjekti haluaa ilmaista kuuluvansa johonkin sosiaaliseen ryhmään tai erottautuvansa siitä. Aineistona on kolme romaania, jotka kritisoivat ja parodioivat ironian keinoin kapitalistisen yhteiskunnan arvoja ja toimintamalleja. Miika Nousiaisen Metsäjätti (2011) käsittelee palkkatyöläisyyden ja yhteisökulttuurin muutosta jälkiteollisen työn globaaleille työmarkkinoille, joilla pärjäävät ne, jotka onnistuvat haalimaan eniten resursseja: koulutusta, verkostoja, rahaa. Tuomas Kyrön Kerjäläisessä ja jäniksessä (2011) romanikerjäläinen matkustaa ihmissalakuljettajan avulla Suomeen tavoittelemaan parempaa tulevaisuutta ja pääsyä länsimaiseen kulutuskulttuuriin. Venla Hiidensalon Mediahuora (2012) kertoo pakkopienyrittäjyydestä, jossa tekstityöläisellä, vapaalla toimittajalla, ei ole oikeutta tai mahdollisuutta sosiaaliturvaan tai moraaliin, mikäli haluaa pysyä työn syrjässä kiinni ja ruokkia jälkikasvunsa. Tutkimusta ohjaavina käsitteinä käytetään kuluttajasubjektia, talousdiskurssia, yhteiskuntaluokkaa ja identiteettiä. Teoriani rakentuu yhdistämällä kirjallisuudentutkimusta, kulttuurintutkimusta sekä sosiologista tutkimusta. Käytän Pierre Bourdieun pääoma-mallia, Beverley Skeggsin yhteiskuntaluokkatutkimusta, Jussi Ojajärven tutkimuksia kaunokirjallisuuden uusliberalistisesta käänteestä, Stuart Hallin identiteetti- ja subjektiteoria sekä Raija Julkusen uuden työn tutkimusta. Tutkimukseni osoittaa, että huumorin keinoja käyttävä kaunokirjallisuus toimii kritiikkinä luonnollistunutta valtaideologiaa sekä puhetapoja kohtaan ja tekee uusliberalismin ongelmia näkyväksi, samalla kerrontatapa uusintaa uusliberalistista menestystarinaa, kun se näyttää, että kuluttajasubjektit päätyvät sattumanvaraisesti haluamiinsa yhteiskuntaluokkiin ja kuluttajaryhmiin.

Neuvotteluja hegemonisen maskuliinisuuden kanssa Miesten vuoro –elokuvassa ja Kalle Päätalon Iijoki- sarjassa

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen ohjaamassa Miesten vuoro -dokumenttielokuvassa sekä Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa esiintyvää subjektiivista ja kulttuurista neuvottelua hegemonisen maskuliinisuuden kanssa. Rajaan hegemonisen maskuliinisuuden kolmeen kattokäsitteeseen 1) ruumiillisuus 2) isyys 3) työ. Tarkastelen näiden käsitteiden ristiriitaista suhdetta tutkittavan aineiston subjektiivisiin ja kulttuurisiin esityksiin sekä narraatioihin. Pyrin pohtimaan, onko suomalainen mies pelkkä hegemonisen maskuliinisuuden kulttuurinen tuote, sidottu kiinteästi ja yksioikoisesti maskuliinisen hegemonian keskeisiin attribuutioihin ja adjektiiveihin; järkiperäisyyteen, tunnekylmyyteen, kovuuteen sekä haavoittumattomuuteen, vai onko mies myös heikko, haavoittuva, herkkä, kulttuurisesti osaton subjekti ja sukupuoli suhteessa ruumiillisuuteen, isyyteen ja työhön. Julkisessa keskustelussa puhutaan yleistäen suomalaisesta miehestä ja mieheyden ilmenemismuodoista sillä oletuksella, että jokainen mies automaattisesti astuu hegemonisen maskuliinisuuden positioon. Tutkielmassani tarkastelen hegemonista maskuliinisuutta neuvottelun alaisena prosessina. Metodologisesti lähestyn tutkimuskysymystä affektiteorian kautta, jona toimii Melanie Kleinin kehittämä käsitepari depressiivinen positio. Tutkielmassani pohdin lähdeaineistoa tutkimalla onko suomalaisen miehen subjektiivinen ja kulttuurinen positio juuri edellä mainittu depressiivinen positio. Miesten vuoro -elokuvaa käytän tutkittavana aineistona sen monipuolisen hahmo- ja tyyppigallerian takia ja Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa paitsi siksi, että sitä pidetään suomalaisen miehen ja miehen tekemän työn kirjallisena monumenttina. Päätalon tuotanto antaa myös mahdollisuuden pohtia hegemonisen maskuliinisuuden roolia mieheksi kasvamisen laajakaavisesta näkökulmasta. Eri aikakausien luoma ristivalotus tuo tutkimusaineistoon suhteuttavaa reflektiota miehen olemisesta, asemasta ja suhteesta hegemoniseen maskuliinisuuteen.

Puukurottajan puomin väsymistarkastelu

Tämän diplomityön tarkoituksena on tarkastella puukurottajan puomin väsymiskestävyyttä Hot-spot –menetelmää hyödyntäen. Työn väsymisanalyysi perustuu oletukseen, että työkiertojen jännityshistoria pysyy samanlaisena koko kestoiän. Työssä määritetään puomin kriittiset kohdat väsymiskestävyyden suhteen ja puomin väsymiseen vaikuttavia tekijöitä. Puomirakenteen FE-analyysin suorittamisessa käytettiin Femap NX Nastran –ohjelmistoa.

Härkäpapulisäyksen merkitys jauhelihapihvien aistittaviin ominaisuuksiin

Härkäpapu (Vicia faba) on hernekasvien heimoon kuuluva palkokasvi, jota kasvatetaan sekä ravinnoksi että rehuksi. Se sisältää noin 30 % proteiinia kuivapainosta ja on kasviproteiinin lähteenä lupaava kotimainen vaihtoehto soijapavulle, joka on maailman käytetyin palkokasvilajike. Palkokasvit yksinään eivät kuitenkaan sisällä riittävästi kaikkia välttämättömiä aminohappoja ihmisen tarpeeseen, joten niiden ohella proteiinia on saatava myös muista lähteistä. Työn tavoitteena on selvittää härkäpavun ja umamin lisäämisen vaikutusta jauhelihapihvien aistittavien ominaisuuksien muuttumiseen, kun osa jauhelihasta korvataan. Vertailunäytteenä härkäpavulle käytettiin soijaa. Aistittavan laadun tutkimukset jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisen osion aistinvaraisissa arvioinneissa osallistujilta kysyttiin esikokeissa valituista näytteistä sanallisia kuvailuja sekä miellyttävyyttä. Toisessa osassa koulutettiin 10-henkinen analyyttinen arviointiraati. Arvioijat osallistuivat koulutuksiin, joissa valittiin arvioitavat ominaisuudet ja niille vertailunäytteet, sekä sovittiin arviointiasteikkojen ankkuroinnista. Raati koulutettiin arvioimaan lihaisaa hajua, papumaista hajua, rakeisuutta, tummuutta, suolaisuutta, umamia, rasvaisuutta, jauhoisuutta ja mehevyyttä. Koulutuksen jälkeen raati osallistui arviointeihin, joissa näytteinä olivat kaksi täysjauhelihapihviä, joista toiseen oli lisätty umamia lisäävää hiivauutetta, neljä härkäpapupihviä, joissa jauhelihaa oli korvattu 25 % tai 50 % ja joissa osaan oli lisätty hiivauutetta tai natriumglutamaattia, sekä soijapihvi, jossa korvausosuus oli 50 %. Arvioinnit toistettiin kolme kertaa kullekin osallistujalle ja niissä käytettiin samoja näytteitä satunnaistetussa järjestyksessä. Härkäpapu lisäsi erityisesti jauhoista suutuntumaa ja vaalensi pihvien väriä. Rasvaisuus ja mehevyys laskivat hieman verrattuna täysjauhelihapihveihin. Soijaa sisältänyt jauhelihapihvi erosi muista näytteistä varsinkin papumaisen hajun sekä miedomman umamin puolesta. Toisaalta 25 % korvatut härkäpapupihvit koettiin ensimmäisissä arvioinneissa miellyttävämpinä kuin täysjauhelihapihvi tai 50 % korvatut pihvit. Jauhelihan osittainen korvaaminen pavulla muutti aistittavia ominaisuuksia, mutta miellyttävyys ei kärsinyt ennen kuin korvausaste oli puolet. Tuotekehitystä kuitenkin tarvitaan, minkä lähtökohtana voisi pitää 25 %:n korvausosuutta, jossa miellyttävyys ja aistinvaraiset ominaisuudet kohtaavat.

Viivakoodien ja RFID-tunnisteiden vertailu Fetek Oy:n käyttöön

Työn tavoitteena oli vähentää levyaihioiden hakuun käytettävää aikaa varastossa. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen ja tieteellisiin lähteisiin. Fetek Oy:n levyvarastoon soveltuvaksi tunnistusjärjestelmäksi osoittautui viivakooditekniikkaan perustuva QR-koodi. QR-koodien valmistus onnistuu yrityksessä ja koodiin saadaan mahtumaan kaikki tarvittava tieto levyistä. Koodien lukeminen onnistuu työpuhelimella tai erillisellä lukijalla. Koodien käyttöönotto ja päivittäminen oli kustannustehokkain ratkaisu yrityksen tarpeisiin. Olemassa olevaa varastoa myös päätettiin selkeyttää käyttämällä väritunnistusta hyllyissä ja ottamalla käyttöön LEAN 5S. Värikoodaus nopeuttaa tunnistusta huomattavasti ja LEAN 5S puolestaan auttaa pitämään tuotantotilat aina järjestyksessä. Jatkotutkimuksessa tulisi parantaa tuotantotilojen järjestelyä ja miettiä yrityksen käytössä olevan varastonhallintaohjelmiston soveltuvuutta.

Vahinkovakuutusyhtiön tilinpäätös ja liikekulujen kohdistaminen LähiTapiola-ryhmän alueyhtiöissä

Tutkielmassa esitellään vahinkovakuutusyhtiön toiminnan ja tilinpäätöksen pääperiaatteet sekä tuloksen muodostuminen. Työssä perehdytään tarkemmin liikekuluihin - mistä liikekulut aiheutuvat ja miten ne ovat yhteydessä tulokseen ja tunnuslukuihin. Esitellyn teoreettisen viitekehyksen perusteella tutkielmassa rakennetaan suomalaisen vahinkovakuutusyhtiöryhmän alueyhtiöille yhtenäinen käytäntö välittömien ja välillisten liikekulujen toimintokohtaista jakamista varten. Tutkielma sisältää sekä teoreettista että empiiristä tutkimusta. Tutkimus aloitetaan paneutumalla käsiteanalyyttisesti vahinkovakuutusyhtiön toimintaan yleisesti ja tilinpäätöksen sisältöön. Tämän jälkeen perehdytään vahinkovakuutusyhtiön liikekuluihin osana tilinpäätöstä ja tulosta empiirisen tutkimuksen keinoin. Esimerkkivahinkovakuutusyhtiön liikekulujen toimintokohtaiselle jakamiselle saatiin luotua käyttökelpoinen malli, jota voidaan hyödyntää ryhmän alueyhtiöissä ja näin saada alueyhtiöille keskenään vertailukelpoiset luvut. Työn tuottama informaatio osoittautui myös tarpeelliseksi johdon päätöksenteon tueksi. Työn avulla saatiin tuotua paremmin esille vakuutusyhtiön eri toiminnoista aiheutuvat liikekulut sekä liikekulujen yhteys tuloksen ja tunnuslukujen muodostumisessa.

Ravinnevisio : Selvitys Pirkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä

Selvityksen Pirkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä on teettänyt Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy ja Nokian Vesi Oy. Työn on toteuttanut Tampereen teknillinen yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Työssä selvitettiin Pirkanmaan alueen ja erityisesti Tampereen seudun yhdyskuntajätevesien käsittelyssä muodostuvien puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinnesisältöä, käsittelyä biokaasulaitoksessa ja mädätysjäännöksen prosessointiin soveltuvia tekniikoita. Lisäksi selvitettiin mädätysjäännöksen tai siitä prosessoitujen lannoitevalmisteiden käyttöä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa. Työn pidemmän aikavälin tavoitteena on yhdyskuntajäteveden puhdistamolietteiden ja biojätteiden sekä niiden sisältämien ravinteiden hyötykäytön edistäminen maakunnassa. Selvityksen perusteella Tampereen seudulla näyttäisi olevan puhdistamoliete- ja biojäteperäisten lannoitevalmisteiden ja maanparannusaineiden käyttöön soveltuvaa peltoalaa kohtuullisella kuljetusetäisyydellä. Tuotteiden laajamittainen hyötykäyttö ja ravinteiden kierrätys riippuu oleellisesti tuotteen myyntiketjun ja levityspalvelujen sekä tuotteen ominaisuuksien kehittämisestä, ohjaavien toimien ja lainsäädännön ohella. Nykyisen tietämyksen valossa suurin este puhdistamolietteiden hyödyntämiselle ovat ennakkoasenteet, sillä tehtyjen riskinarviointien perusteella puhdistamoliete- tai biojäteperäisten lannoitevalmisteiden käytöstä ei aiheudu vaaraa ihmisille.

Elintarvikepakkauskartongin vettyminen

Elintarviketeollisuudessa tärkeimpiä pakkausmateriaaleja ovat erilaiset kartonkipakkaukset ja erityisesti niiden kuljetuksessa käytettävät aaltopahvipakkaukset. Aaltopahvilta vaadittavia ominaisuuksia ovat muun muassa puristuslujuus ja kosteudenkestävyys. Elintarvikekäyttöön tarkoitetuilla aaltopahveilla on myös tiettyjä vaatimuksia niissä käytettävistä yhdisteistä. Erilaiset kuitumateriaalit käyttäytyvät vettyessään eri tavalla ja niistä voi liueta yhdisteitä pakattavaan elintarvikkeeseen. Työn tavoitteena oli selvittää vettymiseen vaikuttavia tekijöitä ja veden vaikutus aaltopahvin rakenteeseen. Havaittiin, että ligniiniä tai uuteaineita sisältävä mekaanisesti valmistettu kartonkimateriaali ei sido vettä yhtä paljon kuin kemiallisesti valmistettu tai valkaistu kartonki. Aaltopahvissa tapahtuvan kapillaariabsorptio sai veden nousemaan pääasiassa aallotuskartonkiin. Vesi imeytyi korkeammalle puolikemiallisesti valmistetuissa aaltopahveissa kuin keräyskartonkipahveissa, jotka eivät myöskään turvonneet yhtä voimakkaasti. Työssä kartoitettiin myös elintarvikekäyttöä rajoittavia liukoisia yhdisteitä, jotka löytyivät paperiteollisuudessa yleisesti käytetyistä liimoista. Tällaisia yhdisteitä olivat märkälujaliimojen formaldehydiyhdisteet ja polyamidoamiini-epikloorihydriinihartsi. Keräyskartongin joukossa olevat raskasmetallit rajoittavat myös niiden käyttöä elintarvikepakkauksissa.

Uudelleenkäytettävän kuljetuspakkauksen liiketoimintamalli

Tässä työssä tutkitaan uudelleenkäytettävän kuljetuspakkauksen liiketoimintamahdollisuutta. Esimerkkinä tutkimuksessa on todellinen tilanne Suomalaisen kalustealan yrityksen pakkausprosessista. Tavoitteena on laatia liiketoimintamalli, jota hyödyntämällä voidaan aloittaa liiketoimintakumppanuus pakkausten käytössä. Työssä tutkitaan pakkauksen ja pakkaamisen nykytilanne ja tutkitaan mahdollisia hyötyjä yleisesti, sekä mahdollisia liiketoimintamalleja pakkauksen käyttöönottoon. Nykytilassa pakkaaminen kertakäyttöpakkaukseen on kustannustehoton ja käytettävyydeltään ongelmallinen ratkaisu. Pakkauksen käyttöönotto mahdollistaa merkittävän parannuksen pakkausprosessiin. Työn tuloksena esitellään kolme liiketoiminta mallia. Yksi liiketoimintamalleista on perustellusti toimivin ja sitä ehdotetaan käyttöönotettavaksi uudelleenkäytettävän pakkauksen käytössä kalusteiden kuljettamiseen. Mallissa kuljetuspakkaus toimii ammattilaistyökaluna sisäisesti omistajansa, eli tuotteita valmistavan yrityksen, sekä kuljetusyrityksen kesken. Kapea-alaista ratkaisua perustellaan mm. selkeällä kulurakenteella ja kokemuksen puutteella konseptin ja tuotteen toimivuudesta. Malli mahdollistaa koealustan pakkauksen käytölle ja lisäkokemus pakkauksen todellisesta toimivuudesta voi muuttaa liiketoimintamallia jatkossa laajempialaiseksi.

Hitsauksen reaaliaikaisen NDT-tarkastuksen nykytilanne

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on selvittää hitsien tarkastukseen käytettyjen NDT-menetelmien nykytilannetta. Työssä kerrotaan mitä reaaliaikainen NDT-tarkastus on ja mitä menetelmiä siihen voidaan käyttää. Työn tarkoituksena on antaa lukijalle kokonaiskuva NDT-tarkastuksen nykytilasta ja siinä käytettävistä menetelmistä. Tutkimus suoritettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaus on luonteeltaan toteava. Lähteiden etsintä suoritettiin suurimmalta osin Internet-hakuna. NDT-tarkastusmenetelmät voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan; pinta- ja volumetrisiin menetelmiin. Kaikki tarkastusmenetelmät eivät sovellu reaaliaikaiseen tarkastukseen. Hitsien tarkastuksessa käytetyimmät reaaliaikaiset menetelmät ovat: ultraäänitarkastus, radiografinen tarkastus, optinen spektroskopia, termografia ja pyörrevirtatarkastus. Kaikilla reaaliaikaisilla menetelmillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Työssä esitetään myös CASE-esimerkkejä reaaliaikaisesta hitsien tarkastamisesta.Tärkeimpinä johtopäätöksinä voidaan nähdä se, että hitsien NDT-tarkastuksen onnistuminen on aina hyvin tapauskohtaista ja riippuu useista muuttujista. Tästä syystä tällä hetkellä NDT-tarkastusmenetelmistä ei voi valita parasta kaikkiin käyttökohteisiin sopivaa menetelmää. Monessa prosessissa NDT-tarkastustehokkuutta ei määritä mekaanisen laitteiston mittaustarkkuus, vaan tulosten analysointiin käytettyjen algoritmien tehottomuus. Tutkimuksessa esitetään myös idea hybridi-NDT-tarkastusjärjestelmästä, jolla saataisiin havaittua tehokkaasti sekä pinta-että volumetrisia virheitä.

Kestävien arvoehdotelmien kommunikointi

Haastava taloustilanne ja kiristynyt kilpailu pakottaa yritykset kehittämään uusia keinoja kilpailukyvyn parantamiseksi. Työn tavoitteena on löytää toimivia ratkaisuja kestävien arvoehdotelmien kommunikoinnille. Tutkimus on tehty suomalaisten puhdasta teknologiaa tarjoavien pk-yritysten näkökulmasta. Työ pyrkii selvittämään kuinka cleantech-yritykset voivat havainnollistaa ja markkinoida ympäristöystävällisten ratkaisujen tuomia arvoja. Työ sisältää kirjallisuuskatsauksen ja empiriaosion, joka koostuu alan yritysten haastattelujen tuloksista ja näiden analysoinnista. Kirjallisuuskatsaus antaa kattavan kuvan siitä, minkälaista lisäarvoa cleantech-yritysten tarjoomat tuottavat asiakkaille. Yrityshaastattelujen avulla kartoitettiin kestävien arvoehdotelmien kommunikoinnin todellista nykytilaa Suomessa. Kirjallisuuskatsauksen ja haastattelujen pohjalta selviää, miten yritykset käytännössä demonstroivat ja kommunikoivat erilaisia asiakashyötyjä sekä siinä kohtaamansa suurimmat haasteet. Työssä selvitettiin erilaisia käytössä olevia kommunikointikeinoja ja niitä tukevia käytäntöjä, joiden pohjalta työn loppuun on koottu parhaat käytännöt suomalaisille cleantech-alan pk-yrityksille.

Glycosylation and Glycodiversification in Polyketide Antibiotics: Unraveling Biosynthetic Steps in Nogalamycin Formation

Soil-dwelling Streptomyces bacteria are known for their ability to produce biologically active compounds such as antimicrobial, immunosuppressant, antifungal and anticancer drugs. S. nogalater is the producer of nogalamycin, a potential anticancer drug exhibiting high cytotoxicity and activity against human topoisomerases I and II. Nogalamycin is an anthracycline polyketide comprising a four-ring aromatic backbone,a neutral deoxy sugar at C7, and an amino sugar attached via an O–C bond at C1 and a C–C bond between C2 and C5´´. This kind of attachment of the amino sugar is unusual thus making the structure of the compound highly interesting. The sugar is also associated with the biological activity of nogalamycin, as it facilitates binding to DNA. Furthermore, the sugar moieties of anthracyclines are often crucial for their biological activity. Together the interesting attachment of the amino sugar and the general reliance of polyketides on the sugar moieties for bioactivity have made the study of the biosynthesis of nogalamycin attractive. The sugar moieties are typically attached by glycosyltransferases, which use two substrates: the donor and the acceptor. The literature review of the thesis is focused on the glycosylation of polyketides and the possibilities to alter their glycosylation patterns. My own thesis work revolves around the biosynthesis of nogalamycin. We have elucidated the individual steps that lead to its rather unique structure. We reconstructed the whole biosynthetic pathway in the heterologous host S. albus using a cosmid and a plasmid. In the process, we were able to isolate new compounds when the cosmid, which contains the majority of the nogalamycin gene cluster, was expressed alone in the heterologous host. The new compounds included true intermediates of the pathway as well as metabolites, which were most likely altered by the endogenous enzymes of the host. The biological activity of the most interesting new products was tested against human topoisomerases I and II, and they were found to exhibit such activities. The heterologous expression system facilitated the generation of mutants with inactivated biosynthetic genes. In that process, we were able to identify the functions of the glycosyltransferases SnogE and SnogD, solve the structure of SnogD, discover a novel C1-hydroxylase system comprising SnoaW and SnoaL2, and establish that the two homologous non-heme α-ketoglutarate and Fe2+ dependent enzymes SnoK and SnoN catalyze atypical reactions on the pathway. We demonstrated that SnoK was responsible for the formation of the additional C–C bond, whereas SnoN is an epimerase. A combination of in vivo and in vitro techniques was utilized to unravel the details of these enzymes. Protein crystallography gave us an important means to understand the mechanisms. Furthermore, the solved structures serve as platforms for future rational design of the enzymes.

Generation of a business plan for a logistics service provider

The purpose of this Master’s Thesis was to study the suitability of transportation of liquid wastes to the portfolio of the case company. After the preliminary study the waste types were narrowed down to waste oil and oily waste from ports. The thesis was executed by generating a business plan. The qualitative research of this Master’s Thesis was executed as a case study by collecting information from multiple sources. The business plan was carried out by first familiarizing oneself with literature related to business planning which was then used as a base for the interview of the customer and interviews of the personnel of the case company. Additionally, internet sources and informal conversational interviews with the personnel of the case company were used and these interviews took place during the preliminary study and this thesis. The results of this thesis describe the requirements for the case company that must be met to be able to start operations. Import of waste oil fits perfectly to the portfolio of the case company and it doesn’t require any big investments. Success of the import of waste oil is affected by price of crude oil, exchange rate of ruble and legislation among others. Transportation of oily waste from ports, in turn, is not a core competence of the case company so more actions are required to start operating such as subcontracting with a waste management company.