Kansatiede

Kansatieteen pääkokoelma sijaitsee kirjaston lainattavassa kokoelmassa Sturenkadulla. Lainattava kokoelma koostuu n. 2000 niteestä monografioita ja n. 50 kotimaisesta jatkuvasta julkaisusta (mm. yliopistojen kansatieteen sarjoja, kotiseutututkimusta yms.). Kokoelmassa on myös useita ulkomaisia sarjoja (joulukuu 2011). Pääkokoelman kirjoista 35% on suomenkielisiä. Merkittävä osuus pääkokoelmasta on venäjänkielistä, mm. Karjalaa ja suomalais-ugrilaisia kansoja koskevaa aineistoa (17 %). Saksankielistä pääosin vanhempaa yleisetnografista kirjallisuutta on 14 % ja ruotsinkielistä kirjallisuutta 13 %. Huomattava osa aineistosta on sijoitettu eri yksiköiden käsikirjastoihin. HELKA-tietokannasta näet onko teos kirjaston pääkokoelmassa vai jossakin Museoviraston käsikirjastoista ja onko se lainattavissa. Kulttuurien museon käsikirjaston erikoisalana on Euroopan ulkopuolisten alueiden ja suomalais-ugrilaisten kansojen aineellinen kulttuuri. Kokoelman suuruus on n. 8100 nidettä (joulukuu 2011) Kulttuurien museo sijaitsee Tennispalatsissa. Kansatieteen käsikirjastossa on n. 4000 niteen (joulukuu 2011) kokoelma kirjallisuutta kansatieteen eri osa-alueilta, pääpaino suomalaisessa ja skandinaavisessa esinehistoriassa, erikoisalana saamelaiskulttuuri. Kansatieteen käsikirjasto sijaitsee Suomen kansallismuseossa. Sturenkadun käsikirjastokokoelmassa painopiste on suomalais-ugrilainen ja yleisetnografinen kansatiede, aineistoa on myös kansatieteellisestä filmauksesta, valokuvien tekniikasta, arkistoinnista ja konservoinnista. Käsikirjaston aineisto on käytettävissä kirjaston lukupaikoilla.

Kyseenalainen kirja loppuun asti

Keskustelua kirja-arvosteluista: Huldén L. 2003: Kyseenalainen teos Suomen mesipistiäisistä - Luonnon tutkija 107: s. 136-143 ja Albrecht, A. 2004: Kyseenalainen kirja vai kyseenalainen arvostelu? - Luonnon tutkija 108: s. 62-63 sekä kirjasta: Söderman, G. & Leinonen, R. 2003: Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus

Mesipistiäiskirjan kyseenalaisuutta ei tarvitse kyseenalaistaa

Keskustelua kirja-arvosteluista: Huldén L. 2003: Kyseenalainen teos Suomen mesipistiäisistä - Luonnon tutkija 107: s. 136-143 ja Albrecht, A. 2004: Kyseenalainen kirja vai kyseenalainen arvostelu? - Luonnon tutkija 108: s. 62-63 sekä kirjasta: Söderman, G. & Leinonen, R. 2003: Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus

Kyseenalainen kirja vai kyseenalainen arvostelu?

Keskustelua kirja-arvostelusta: Huldén L. 2003: Kyseenalainen teos Suomen mesipistiäisistä - Luonnon tutkija 107: s. 136-143 ja kirjasta: Söderman, G. & Leinonen, R. 2003: Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus

Yliopistojen verkko-oppimisympäristöissä jaeltavan materiaalin tekijänoikeuskysymykset

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää yliopistojen verkko-oppimisympäristöjen ja tekijänoikeuden välisen suhteen perusta siitä näkökulmasta, kuka omistaa oikeudet yliopistojen perusopetuksessa verkko-oppimisympäristöihin tuotettavaan tekijänoikeuden alaiseen materiaaliin. Työssä on keskitetty audiovisuaalisen oppimateriaalin erityispiirteisiin. Tutkimuksen säädöspohja koostuu pääasiassa tekijänoikeusneuvoston lausunnoista. Lisäksi tarkastelun pohjana on käytetty oikeuskirjallisuutta. Tekijänoikeuksista sopiminen on tapa, jolla korkeakoulujen toiminnan perusperiaatteet käytännössä turvataan tai sivuutetaan. Sopimiseen voidaan käyttää olemassa olevia sopimusmalleja tai avoimia lisenssejä. Verkko-oppimisympäristöt ja audiovisuaaliset oppimateriaalit tulevat vahvistamaan asemaansa tulevaisuudessa. Täsmentämällä kenellä on tekijänoikeudet opetuksessa käytettävään aineistoon, miten oikeudet vaikuttavat ja miten aineistoa näiden oikeuksien valossa voidaan konkreettisesti käyttää, pystyvät yliopistot varautumaan tulevaisuuden haasteisiin tekijänoikeuskysymysten hallinnassa

Finlands fiskar målade efter naturen = The fishes of Finland, drawn and coloured from life. Häft. 1-12

Gustaf (Gösta) Sundman (1854-1914) tuli tunnetuksi korkeatasoisten luonnontieteellisten kuvateosten kuvittajana. Finlands fiskar –teos ilmestyi kahtenatoista vihkona 1883-1893, upeat, metallihohtoiset kalojen kuvat irrallisina tauluina. Kalateokset tekstit ovat eläintieteen professori O. M. Reuterin ja eläintieteellisen museon amanuenssin A. J. Melan laatimia.

Isolario in Versi

Kyseessä on Egeanmeren saarien kartasto, jossa annetaan sonetin muodossa ohjeet Egeanmeren purjehdukseen. Atlaksessa on 49 puupiirroskarttaa saarista. Meren karit on merkitty symbolein – ristillä ja pisteillä, joita käytetään vielä tänäkin päivänä. Tekijää, venetsialaista Bartolomeo da li Sonettia, ei tarkemmin tunneta. Hänen nimensä on ilmaistu teoksen toisessa sonetissa: "Per aprobar questa opereta fata per me bartolomeo da li sonetti intendo de monstrar con veri effetti quanto che londa egeia abia cerchatta..." Teosta tunnetaan alle 50 kappaletta maailmassa, ja kaikki kappaleet ovat keskenään hiukan erilaisia. Teos kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan, joka vanhan kartografisen ja maantieteellisen kirjallisuuden osalta on ainutlaatuinen ja kuuluu ainoana suomalaisena kohteena henkisen kulttuuriperinnön Memory of the World -rekisteriin. Nordenskiöld on ostanut teoksen joulukuussa 1892 Hoeplilta Milanosta.

Nummisuutarit

Aleksis Kiven näytelmä Nummisuutarit lienee edelleen Suomen suosituin puhenäytelmä, ja siitä tehdään teattereissa yhä uusia sovituksia. Kirjailijan ystävä Robert Svanström on muistellut Kiven kirjoittaneen (n. 1856) näytelmän varhaisena versiona tunnetun "Bröllopsdansen på ljungheden" hänen ilokseen. Kiven yliopisto-opettajista ainakin Fredrik Cygnaeus ja Zachris Topelius, mahdollisesti myös J. V. Snellman ovat lukeneet tätä versiota, joka kuitenkaan ei ole jälkipolville säilynyt. Aleksis Kivi päätti ottaa Nummisuutareillaan osaa Senaatin 1863 julistamaan kirjoituskilpailuun, jossa yhtenä sarjana oli kaunokirjallinen teos. Kivi oli muokannut näytelmää suomeksi ja erityisen intensiivisesti Siuntiossa kesästä 1863 lähtien. Hän julkaisi sen omalla kustannuksellaan 500 kappaleen painoksena seuraavana vuonna. Rahat lainasi Suomalaisen teatterin tuleva johtaja Kaarlo Bergbom. Kilpailun tulokset julkistettiin keväällä 1865 ja voittajaksi julistettiin ylioppilas Aleksis Stenvall teoksellaan Nummisuutarit. Lisäansiona oli saman kirjoittajan Kullervo-näytelmä, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura oli julkaissut. Kilpailuun osallistuivat myös J. L. Runeberg "Kungarne på Salamis" -näytelmällään, Johan Julius Wecksell "Daniel Hjort" -näytelmällään sekä A. Oksanen (August Ahlqvist) "Säkeniä" -runokokoelmallaan. Huolimatta Nummisuutarien menestyksestä oli sen ensi-ilta näyttämöllä vasta 24.9.1875 Oulussa, jossa Suomalainen teatteri vieraili. Helsingissä Nummisuutarit esitettiin ensi kerran 1.1.1876.

Svenska fåglar efter naturen och på sten ritade af M. och W. von Wright.

Nimekkeen alkuperäinen kirjoitusasu: Svenska foglar

Kort beskrivning om provincien Nya Sverige uti America

Thomas Campanius Holmin (1670-1702) teos on ensimmäinen ruotsiksi ilmestynyt kuvaus Pohjois-Amerikasta. Holm ei koskaan itse käynyt Amerikassa, vaan kirjoitti kuvauksen sukulaistensa ja muiden henkilöiden kertomusten ja muistiinpanojen pohjalta. Teos kertoo ruotsalaisen siirtokunnan muodostamisesta Delawareen, Pennsylvaniaan 1600-luvun alkupuolelta lähtien, sekä kuvaa paikallisten alkuasukkaiden kieltä ja kulttuuria. Se sisältää myös tietoja varhaisimmasta suomalaisasutuksesta Pohjois-Amerikassa. Teoksessa on kahdeksan kauniisti käsin väritettyä kuvaa ja karttaa. Teos kuuluu A. E. Nordenskiöldin kartografiseen ja maantieteelliseen kokoelmaan, joka on ainoana suomalaisena kohteena hyväksytty Unescon Memory of the World - rekisteriin.

Matkustus Suomessa : ensimmäinen jakso

Suomalainen maisema esitellään tässä teoksessa ajan tunnetuimpien suomalaisten taiteilijoiden näkemänä; teosta varten tilattiin A. v. Beckerin, A. Edelfeltin, R. V. Ekmanin, W. Holmbergin, E. Janssonin, O. Kleinehin, J. Knutsonin, B. Lindholmin, Hj. Munsterhjelmin ja B. Reinholdin maisemamaalaukset. Näiden maalausten pohjalta kaiverrettiin ulkomailla teräspiirrokset kirjan painotyötä varten.

Maisemia ja nähtävyyksiä kuvaavat selitystekstit ovat Topeliuksen kirjoittamia. Kuvauskohteiden painopiste on rannikkoseudulla, sillä julkaisulle oli suunniteltu jatko-osia, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet. Teoksessa pyrittiin antamaan entistä todenmukaisempi kuva Suomesta. Teos oli tarkoitettu myös Suomi-kuvan luojaksi ulkomailla; teksti julkaistiin saksaksi, ranskaksi ja englanniksi. Teoksesta ilmestyi myös ruotsinkielinen laitos.

Se meiden Herran Jesusen Christusen pina, ylesnousemus ia taiuaisen astumus, niste neliest euangelisterist coghottu.

Teos sisältää hiljaisella viikolla eli piinaviikolla luettavia Jeesuksen kärsimys- ja ylösnousemushistorian tekstejä. Agricola käänsi nämä tekstit suomeksi käyttäen esikuvinaan ruotsalaisia ja saksalaisia vastaavia teoksia.

Rucouskiria, Bibliasta, : se on, molemista testamentista, messuramatusta, ia muusta monesta, jotca toysella polella luetellan, cokoonpoymettu Somen Turussa 1544

Mikael Agricola (n. 1510-1557) oli Suomen uskonpuhdistuksen johtohahmo, Turun koulun johtaja ja sittemmin Turun piispa. Agricolan kirjallisen työn päämääränä oli kirkolle välttämättömien tekstien laatiminen suomen kielelle. Näin hänestä tuli "suomen kirjakielen isä". Laaja Rucouskiria oli tarkoitettu ensi sijassa papeille, jotta nämä pystyisivät toimittamaan jumalanpalveluksen kansan kielellä. Kirja sisältää eri lähteistä koottuja rukouksia, runoja, neuvoja, virsiä ja liturgisia kappaleita. Teos sisältää myös runsaasti kuvitusta, koristeita ja omaperäistä tekstinsommittelua.

Edelläkävijöiden kumppanuus : Jyväskylän ja Tampereen ammattikorkeakoulujen konsortio

Osa 1, Edelläkävijöiden kumppanuus : Jyväskylän ja Tampereen ammattikorkeakoulujen konsortion strategia vuosille 2009-1012 / Markku Lahtinen, Kaisa Lahtinen, Riikka Ahmaniemi, Jussi Halttunen, Johanna Heikkilä, Tapio Huttula, Päivi Karttunen, Olli Mikkilä, Jorma Sipilä