Erilaisuuden johtaminen suomalaisessa johtamiskulttuurissa: johtohenkilöiden näkemyksiä erilaisuudesta ja monikulttuurisuudesta Suomessa

Tässä tutkimuksessa käsitellään erilaisuutta ja erilaisuuden johtamista Suomen organisaatioympäristössä, ja sen tarkoituksena on valaista suomalaisten johtohenkilöiden näkemyksiä erilaisuuteen liittyen. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan niitä muutoksia ja reaktioita, joita viimeaikaiset muutokset väestörakenteessa ovat aiheuttaneet organisaatioiden toiminnassa ja niiden henkilöstöratkai-suissa. Tutkimuksen aihe on tutkimuksen syntyhetkellä ajankohtainen ja kytkeytyy lukuisiin kansainvälisesti merkittäviin muutoksiin, jotka ovat seuranneet globalisaatiosta ja markkinoiden avaamisesta kilpailulle. Itse erilaisuuden johtaminen juontaa juurensa lainsäädännöstä ja erityisesti amerikkalaisista, britannialaisista ja australialaisista syrjinnän kieltävistä laeista. Suomessa sen historia on ollut samankaltainen, mutta kehitys on ollut jonkin verran hitaampaa. Tutkittava ilmiö, erilaisuus, on luonteeltaan relativistinen ja kytkeytyy vahvasti siihen ympäristöön, jossa sitä tutkitaan. Tästä syystä tähän tutkimukseen valittiin laadullinen tutkimusote, joka mahdollistaa tutkittavan ilmiön lähestymisen haastateltavien henkilöiden näkökulmasta. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta henkilöä, joista viisi toimi yrityssektorilla ja yksi julkishallinnon puolella. Haastattelut toteutettiin yksilöteemahaastatteluina ja saatu aineisto teemoiteltiin ja sitä käsiteltiin induktiivisesti ja teorialähtöisesti. Käytetty analyysimenetelmä oli siis induktiivinen teema-analyysi, jonka avulla arvioitiin eri haastatteluiden yhtäläisyyksiä teemoittain sekä syntyneen teemoitellun kokonaisaineiston yhteyttä erilaisuuden johtamisen teoriaan. Suomessa erilaisuus nähdään organisaatioiden tasolla laajemmin kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja molemmissa on vallalla vahva liiketoimintalähtöisyys. Julkisessa keskustelussa esiin nousevat tavallisesti näkyvimmät erot, kun taas organisaatioissa paneudutaan tekijöihin, jotka vaativat huomiota arjen johtamistyössä. Erilaisuuteen ei organisaatioissa suhtauduta järin järjestelmällisesti tai strategisesti, vaan niiden voidaan katsoa vasta heränneen erilaisuuden johtamisen tarpeellisuuteen. Pidemmällekin jalostuneita organisaatioita on ja ne löytyvät pääasiassa aloilta, joilla ulkomaalaisen työvoiman tarve on keskimääräistä suurempaa. Tämäkin osoittaa liiketalousnäkökulman merkityksen ja tukee aikaisempien tutkijoiden vastaavanlaisia havaintoja. Suomessa on meneillään muutos erilaisuuden käsittelyssä. Rekrytointi- ja lakiasioita painottavasta suhtautumisesta ollaan siirtymässä kohti strategisempaa, henkilöstön erityispiirteet huomioivaa lähestymistapaa. Tasa-arvokysymyksiin keskittyvä näkemys hallitsee edelleen käytäntöjen puolella, mutta yksilölliset näkökulmat huomioiva ja organisatoriseen oppimiseen pyrkivä lähestymistapa on nousemassa esiin.

Lectio praecursoria : Muutoksen johtaminen suomalaisessa yliopistouudistuksessa rehtoreiden näkökulmasta

HTT Virpi Jupon julkisjohtamisen alaan kuuluva väitöskirja "Muutoksen johtaminen suomalaisessa yliopistouudistuksessa rehtoreiden näkökulmasta" tarkastettiin 11.2.2011 Vaasan yliopistossa.

Ammattimainen taloudellinen toiminta suomalaisessa huippujoukkueurheilussa

Tässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisen koripallosarjan Korisliigan seurojen taloudellista toimintaa, nykytilaa ja kehitysmahdollisuuksia kohti ammattilaisuutta. Tutkimuksen teoriaosuudessa selvitetään yleisiä menestyvän urheiluliiketoiminnan peruspiirteitä. Seurojen tilinpäätöksistä tehdään kevyt tilinpäätösanalyysi ja lisäksi haastatellaan suomalaisen koripallon ja urheilun asiantuntijoita. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Korisliigan seurojen taloudellinen tilanne on hyvin epävakaa ja seurojen talous- ja strategiaosaaminen on heikkoa. Etenkin seurojen toiminnan suunnittelemattomuus ja lyhytjänteisyys nousivat esille tutkimuksessa. Tutkimuksen lopussa esitellään vielä mahdollisuuksia, miten Korisliigan toimintaa voitaisiin kehittää.

Sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden esiintyminen suomalaisessa mediassa : Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen kirjoitukset 1.1.2000–30.6.2012

Ihmiset muodostavat mielikuvia sotilaallisesta kriisinhallinnasta median välityksellä saamas-taan informaatiosta. Puolustusvoimat on tiedotusorganisaationsa kautta sotilaallisen kriisihal-linnan tiedonvälittäjä. Sotilaallisen kriisinhallinnan näkyvyyden tutkiminen suomalaisessa mediassa auttaa Puolustusvoimia kehittämään omaa tiedottamistaan. Tutkimuksen tavoitteena on vastata tutkimusongelmaan miten suuri on ollut sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden esiintyvyys Helsingin Sanomien Ulkomaan toimituksen tuotta-missa kirjoituksissa aikavälillä 1.1.2000–30.6.2012. Tutkimusongelmaan haettiin vastausta klassisen uusrealismin näkökulmasta muodostettujen tutkimuskysymysten kautta. Tutkimusaineiston muodostivat Helsingin Sanomien Ulkomaan toimituksen tuottamat sotilaallista kriisinhallintaa käsittelevät kirjoitukset. Kirjoituksia löytyi kaikkiaan 1241 kappaletta. Aineisto jaettiin sisällön analyysillä neljään muuttujaan ja tilas-toitiin julkaisupäivämääränsä ja muuttujien perusteella. Tutkimustulokset tuotettiin tilastoa analysoimalla ja tutkimalla esiintyvyydessä tunnistettujen nousujen ja laskujen aikaan jul-kaistuja kirjoituksia sisällön analyysillä. Tutkimuksen perusteella syntyneet keskeiset tulokset ovat: Sotilaallinen kriisinhallinta esiin-tyy Helsingin Sanomien Ulkomaan toimituksen kirjoituksissa tavallista enemmän sotilaalli-sen kriisinhallintaoperaation valmistelu- ja alkuvaiheessa ja turvallisuustilanteen heikentyes-sä sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa. Vakavien turvallisuusuhkien puuttuminen, ta-pahtumien vähyys ja operaatioalueen sijoittuminen Euraasian ulkopuolelle pienentävät esiin-tyvyyttä.