Auton osa-, aine- ja tarvikehinnasto 1929

kuv., 21 x 28 cm

Varaosaluettelo N:o 121 Chevrolet 6-syl. mallit 1929-1938

kuv., 20 x 27 cm

Reservdelskatalog Nr. 121 för Chevrolet 6-cyl. modeller 1929-1938

kuv., 20 x 27 cm

Aakkosellinen hintaluettelo autokorjaustyövälineistä autotarvikkeista 1929

13 x 21 cm

Polykarpus, Saima ja Minea – nimet vuosien 1900,1929 ja 2010 suomen- ja ruotsinkielisissä nimipäiväkalentereissa

Tämä tutkielman aiheena ovat etunimet suomalaisten almanakkojen nimipäiväkalentereissa. Aineisto muodostuu vuosien 1900, 1929 ja 2010 suomen- ja ruotsinkielisten nimipäiväkalentereiden nimistä. Tavoitteena on selvittää, miten suomen- ja ruotsinkielisten nimipäiväkalenterien nimet eroavat toisistaan ja miten nimistöt ovat muuttuneet vuosien 1900 ja 2010 välisenä aikana. Aineisto luokitellaan neljään eri ryhmään: omaperäisiin suomalaisiin, kirjoitusasultaan suomalaistettuihin, rakenteeltaan suomalaistettuihin ja vierasasuisiin nimiin. Osa nimistä on monitulkintaisia, eli ne voidaan sijoittaa useampaan kuin yhteen ryhmään, ja osa nimistä jää alkuperänsä epäselvyyden vuoksi kokonaan ryhmien ulkopuolelle. Luokittelu tapahtuu nimien etymologiasta kertovien teosten avulla.Tärkeimmät lähteet ovat Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007), Etunimet (2005), Suuri etunimikirja (2004), Förnamn i Sverige. Kortfattad namnlexikon (2004), Dagens namn (2000) ja Svenska förnamn. Kortfattat namnlexikon (1979). Tulokset osoittavat, että nimiryhmien suhteet vaihtelevat ajankohdan ja nimipäiväkalenterin kielen mukaan. Vuoden 1900 suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa on vielä runsaasti vanhoja, vierasasuisia nimiä, mutta toisaalta suuri määrä suomalaistettuja nimiä erottaa suomenkielisen nimipäiväkalenterin ruotsinkielisestä. Tämän vuoden nimipäiväkalentereissa on kuitenkin eniten samassa asussa olevia nimiä. Vuoden 1929 suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa suurin osa vierasasuisista nimistä korvautuu suomalaistetuilla ja omaperäisillä nimillä. Ruotsinkielisen nimipäiväkalenterin nimistä muutamat ovat omaperäisiä suomalaisia tai suomalaistettuja, mutta suurin osa on vierasasuisia, koska myös suosituiksi tulleet skandinaaviset nimet kuuluvat vierasasuisten ryhmään. Nimipäiväkalenterien nimet eroavat toisistaan huomattavasti enemmän kuin vuonna 1900. Vuoden 2010 suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa vierasasuisten nimien osuus kasvaa, mutta on kuitenkin pienempi kuin omaperäisten suomalaisten nimien osuus ja suurimmaksi ryhmäksi yltävän rakenteeltaan suomalaistettujen nimien osuus. Myös monitulkintaisten nimien määrä kasvaa. Nimipäiväkalentereiden erot tasoittuvat hieman, mutta samassa asussa olevia nimiä on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 1900. Suomen- ja ruotsinkielisten nimipäiväkalenterien laajimmat nimiperheet pohjautuvat paljolti samoihin nimiin, jotka ovat vanhoja ja yleisiä pyhimysnimiä. Nimiperheet kasvavat voimakkaasti tarkasteltuna ajanjaksona. Ruotsinkielisen nimipäiväkalenterin nimiperheet ovat kuitenkin suppeampia kuin suomenkielisen nimipäiväkalenterin nimiperheet. Suomenkielisen nimipäiväkalenterin nimiperheissä on paljon rakenteeltaan suomalaistettuja ja vierasasuisia jäseniä. Tulokset vahvistavat, että suomalaisten nimipäiväkalenterien nimissä heijastuvat eri aikakausien arvot ja aatteet, kuten kristillisyys, kansallisuusaate ja kansainvälisyyden sekä yksilöllisyyden arvostus.

Arkistoluettelo 482: Karl Collan

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Karl Collanin, Maria Elisabeth Collan-Beaurainin ja Agda Salmelan arkiston sisällöstä. Karl Collanin sävellyskäsikirjoitukset on luetteloitu erikseen Viola-tietokantaan (sanahaku: collan käsikirjoitukset)

Tavaststjerna, Karl August

f. 13.5.1860 i S:t Michel, d. 30.3.1898 i Björneborg. K.A. Tavaststjerna är en av de tidigaste realistiska och moderna författarna i Finland, särskilt i den finlandssvenska litteraturen. I hans produktion, som tillkom under 1880- och 1890-talen, ifrågasätts konventionell idealism och nationalism mot bakgrund av en mörkare, mera desillusionerad skildring av den finländska verkligheten och av mänsklig falskhet. Återkommande ideal i hans verk är den fria tanken och ett kompromisslöst konstnärsliv och världsmedborgarskap, som kontrasteras mot tristessen i ett slutet och inskränkt Finland. Till hans mest betydande verk hör romanerna Barndomsvänner. Ett nutidsöde (1886) samt Hårda tider. Berättelse från Finlands sista nödår (1891), men i produktionen ingår även lyrik och dramatik. Tavaststjerna har också uppfattats som den första finlandssvenska författaren, dvs. en författare vars verk ger uttryck för känslan att som svenskspråkig i Finland tillhöra en minoritet.

Lybeck, Mikael

f. 18.3.1864 i Nykarleby, d. 11.10.1925 i Grankulla. Mikael Lybeck syns i litteraturhistorien främst som litterärt medveten och skicklig lyriker och prosaist, men skrev även dramatik. Lybeck var litterärt aktiv decennierna kring sekelskiftet 1900. Ett återkommande tema i hans produktion är den förfinade själens ensamhet och en tillbakahållen livslust. Också kritiken mot religiöst hyckleri är typisk för hans verk. Produktionen karakteriseras därtill av ett ironiskt betraktande utifrån, detaljskärpa, språklig noggrannhet, en allvarsam intellektuell och analytisk stil samt psykologisk insikt, men även skämtsamma drag. Till hans mest betydande verk hör romanerna Den starkare (1900), Tomas Indal (1911) och Breven till Cecilia (1920). Lybeck byggde med stor litterär ambition ställningen som sin tids främsta finlandssvenska författare och infriade därmed samtidens höga förväntningar på honom.

Arkistoluettelo 051: Karl Ekman

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Karl Ekmanin arkiston sisällöstä (arkistoluettelo 51)