Tiedekasvatus natsismin asialla

Kirjallisuusarvostelu

Suomalaisia tieteen huipulla

Kirjallisuusarvostelu

Effect of bariatric surgery on adipose tissue distribution in severely obese patients

Background and aim: Bariatric surgery leads to sustain weight loss, improve metabolic and lipids profiles and ultimately leads to remission of type 2 diabetes (T2DM) in some obese individuals. The aim of the project is to evaluate the effect of bariatric on abdominal fat distribution in severely obese T2DM and non-T2DM obese patients. Study design and methods: A total of 23 morbidly obese subjects (mean ± SD body mass index 43.0 ± 3.6 kg/m2, age 46.5 ± 9.0 years) were recruited from the lager multicenter SLEEVEPASS studies (ClinicalTrials.gov/NCT00793143). 10 healthy age-matched non-obese individuals served as controls. The obese patients were studied before and 6 months after surgery. At baseline, there were 9 T2DMs and 14 non-diabetics. After surgery, there were 5 remitters and 4 nonremitters. Whole body magnetic resonance imaging including the abdominal regions was performed for the obese subjects before and 6 months after surgery and for the controls once. Abdominal fat were compartmentalized and analyzed. Results: At 6 months of follow-up, BMI in the obese decreased significantly (from 43 ± 4 to 33 ± 2 kg/m2, p < 0.001) with substantial improvement in whole body insulin sensitivity (from 12.2 ± 5.7 to 23.3 ± 8.1 µmol/kg/min, p < 0.001). Intraperitoneal fat mass decreased by 46% (from 3.4 ± 1.1 to 1.9± 1.0 kg, p < 0.001) more than the rest of the compartments. Abdominal visceral compartments in obese correlated with glycemic status independent of surgery. Pre-surgery posterior deep and intraperitoneal fat mass were better predictors of post-surgery glycemic status in obese. Remitters showed significant improvement in whole body insulin sensitivity (from 9.1 ± 2.1 to 20.9 ± 8.4 µmol/kg/min, p = 0.02), fasting glucose decreased significant only in nonremitters (from 7.1 ± 1.1 to 6.0 ± 0.8 mmol/l, p = 0.05) after surgery. There were no differences in extraperitoneal fat mass in remitters and superficial subcutaneous fat in non-remitters but all other compartments decreased significantly 6 months after the surgery Conclusion: Both deep subcutaneous and visceral fat are important contributors to glycemic status in obese subjects. Whereas visceral fat compartments are directly involved in T2DM, superficial subcutaneous may have offered protection against T2DM in obese subjects.

Wähänen norjalainen poika

Painolupa annettu Turun Konsistoriumissa 9.1.1861, A. G. Rindell.

Kuntasektorin logistiikkakustannusten tarkastelu toimitusketjujen hallinnan näkökulmasta

Toimitus- ja palveluketjujen hallinta on tärkeää teollisuuden ja kaupan alalla. Suomen teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset ovat keskimäärin 13,4 % liikevaihdosta (2013). Yrityksissä logistiikkakustannuksia kuitenkin mitataan menetelmillä, jotka eivät anna riittävää tietoa makrotason logistiikkakustannusten arvioihin. Makrotalouden tasolla tapahtuva seuranta, menettelytapojen arviointi ja julkisten interventioiden vaikutusten ymmärtäminen olisi kansallisen logistiikkajärjestelmän kehittymisen kannalta tärkeää. Valtio ja kunnat toimivat monella tavalla logistiikan markkinoilla. Valtio ja kunnat ovat yhtiöittäneet toimintaansa, ja palveluita ostetaan yhä enemmän yksityisiltä palveluntarjoajilta. Tällä on suoria ja epäsuoria, ns. systeemivaikutuksia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan logistiikkakysymyksiä kuntatason toimitus- ja palveluketjujen hallinnan kautta, tavoitteena saada arvio kuntien logistiikkakustannuksista Suomessa sekä tunnistaa näkökulmia, joiden avulla voidaan muodostaa kokonaiskuvaa kuntien palveluihin liittyvien toimitusketjujen hallinnasta. Tutkimuksessa selvitetään yleisellä tasolla logistiikkakustannusten mittaamiseen, seurantaan ja hallintaan liittyviä asioita. Kyseessä on tapaustutkimus, jonka aineisto koottiin Uudenmaan alueella Espoossa ja Kirkkonummella. Empiiriset havainnot, käytössä ollut teoreettinen viitekehys sekä johtopäätökset tietyin varauksin ovat yleistettävissä koskemaan myös muita Suomen kuntia. Vaikka logistiikkaa ei ole käsitelty kuntien strategioissa eikä logistiikkakustannuksia kokonaisuudessaan tunnisteta kunnissa, yksittäisten palvelusektoreiden sisällä on alettu kiinnittää huomiota logistiikkaan. Myös logistiikan merkitystä ja kokonaisuuksien hallinnan tärkeyttä on alettu pohtia kunnissa. Toimitusketjujen hallintaan liittyvät näkökulmat tulisi ottaa ennakoiden huomioon kuntien palvelutuotannon kustannustehokkuuden ja laadun kehittämisen toimenpiteissä. On ennustettavissa, että markkinamekanismien käyttö yhä useammin tulee johtamaan valintatilanteisiin: tehokkuus vs. kansalaisten tasa-arvo tai tehokkuus vs. palvelunjärjestäjän oikeudellinen vastuu. Suomen kuntasektorin logistiikkakustannukset ovat mahdollisesti ainakin luokkaa 3-3,5 mrd. € vuodessa ja Suomen kuntasektorin vuoden 2013 toimintakuluihin suhteutettuna 7,8-9,1 % kaikista toimintakuluista. Tämä arvio on melko karkea, mutta nykytietojen valossa kuitenkin mahdollinen. Suosituksissa ehdotetaan lisätutkimusaiheita ja toimenpiteitä, joiden avulla tätä kuntatalouden kustannuserää ja sen markkinapotentiaalia voidaan arvioida tarkemmin