Konepajan hitsaustuotannon kehittäminen kattavien laatuvaatimusten mukaiseksi

TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan koulutusohjelma Voitto Kettunen Konepajan hitsaustuotannon kehittäminen kattavien laatuvaatimusten mukaiseksi Diplomityö 2015 167 sivua, 39 kuvaa, 26 taulukkoa ja 3 liitettä Tarkastajat: Professori Jukka Martikainen DI Pertti Kaarre Hakusanat: hitsaus, hitsauksen laatu, konepajan laadunhallinta, kattavat laatuvaatimukset, ISO 9001, ISO 3834, EN 1090 Keywords: welding, quality of welding, engineering workshop quality management, comprehensive quality requirements, ISO 9001, ISO 3834, EN 1090 Hitsaamalla liitetyt teräksiset rakenteet muodostavat ylivoimaisesti suurimman osan konepajatuotannosta. Niihin kuuluu esimerkiksi ajoneuvoja, koneita, laitteita, säiliöitä, siiloja, siltoja, mastoja, piippuja, tukirakenteita ja rakennusten runkoja. Tämän diplomityön tavoitteena on kehittää konepajan laadunhallinta sellaiseksi, että se mahdollistaa kattavien laatuvaatimusten täyttämisen hitsaustuotannossa. Laatuvaatimusten täyttämiseen pyritään käyttämällä hitsaustoimintojen standardia EN ISO 3834-2 sekä kantavien teräsrakenteiden standardeja EN 1090-1 ja EN 1090-2. Teräsrakenteiden suunnittelua ohjaa EN 1993 ja niiden toiminnallisia ominaisuuksia tuotestandardit, kuten terässavupiippu- ja säiliöstandardit. Kantavien teräsrakenteiden suunnittelua ja tuotantoa ohjaa myös seuraamusluokan CC, käyttöluokan SC ja tuotantoluokan PC kautta määräytyvä toteutusluokka EXC. Aikaisempaa enemmän tullaan panostamaan esimerkiksi asiakirjojen sähköiseen hallintaan, raaka-aineiden jäljitettävyyteen tuotteeseen, särmien ja kulmien muotoiluun, pintojen käsittelyyn, hitsien tarkastukseen, hitsaushenkilöstön pätevyyteen ja hitsaustuotannon tehokkuuteen. Saarijärven Säiliövalmiste Oy:n hitsauksen laadunhallinta sertifioitiin standardin ISO 3834-2 mukaan ja kantavien teräsrakenteiden FPC-järjestelmä standardisarjaa EN 1090 noudattaen. Samalla tehtiin päivitys laadunhallintajärjestelmään ISO 9001. Toteutus, joka tehtiin sovitussa aikataulussa, haastaa jokaisen toimijan konepajassa toiminnan, tuotannon ja tuotteiden laadun kehittämiseen uusia käytänteitä ja menetelmiä soveltaen. Kehitystoimien tuloksena toiminta on selkeämpää, ennakoitavampaa ja hallitumpaa, mikä lisää yrityksen toiminnan tuottavuutta ja kannattavuutta. Sertifioidut laatujärjestelmät ovat myötävaikuttaneet tilausten lisääntymiseen yrityksen kaikkien tuotteiden osalta.

Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma : Nilsiän vesistöreitin alaosan alue

Järjestyksessään viides Pohjois-Savon monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnittelu toteutettiin vuonna 2013 Nilsiän vesistöreitin alaosalla Kuopion, Siilinjärven ja Juankosken alueilla. Kartoitusalueen valintaan vaikutti alueen vesistöjen heikentynyt tila sekä alueen maatalousvaltaisuus. Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän mallilaskelmien perusteella kartoitusalueelta löytyi runsaasti mahdollisia kosteikkopaikkoja. Yleissuunnittelun tarkoituksena oli löytää alustavasti kohteita, joihin mahdollisimman vähäisillä toimenpiteillä saadaan perustettua tai ennallistettua kosteikko. Kosteikkojen perustamiseen on mahdollista hakea maatalouden ei-tuotannollisten investointien tukea ja hoitoon ympäristötuen erityistukea. Kaikki tässä yleissuunnitelmassa esitetyt toimenpidesuositukset ovat vapaaehtoisia eivätkä velvoita maanomistajaa mihinkään toimenpiteisiin. Maanomistaja päättää itse kosteikon mahdollisesta toteutuksesta. Peruskuivatusten yhteydessä alavilla seuduilla aikaisemmin yleisesti esiintyneitä luontaisia kosteikkoja on usein kuivatettu tai täytetty maalla. Monivaikutteisilla kosteikoilla pidätetään pelloilta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta, ja näin edistetään maatalouden vesiensuojelua, sekä luodaan vaihtelua maisemaan ja lisätään luonnon monimuotoisuutta luomalla eliöille uusia elinympäristöjä. Kosteikoilla on erityistä merkitystä riistan elinympäristöinä ja lisäksi ne voivat toimia myös virkistyskohteina. Kesän 2013 maastokartoituksessa arvioitiin noin 60 kohteen soveltuvuus monivaikutteisen kosteikon perustamispaikaksi. Kartoituksen tuloksena luontaisia paikkoja kosteikon perustamiselle löytyi jokunen. Monet alustavista kohteista sijaitsivat tiheäpuustoisen syvän uoman varrella, viljelykäytössä olevalla pellolla, puustoisella ojitetulla suolla tai hankalakulkuisella umpeenkasvaneella rantaluhdalla. Useissa tapauksissa kohteiden perustaminen olisi periaatteessa mahdollista, mutta vaatisi massiivikaivua ja/tai huomattavaa pengertämistä ja puuston hakkausta riittävän tilan saamiseksi. Arvioiduista kohteista n. 20 voisi soveltua kosteikon perustamiseen järkevällä työmäärällä. Tässä yleissuunnitelmassa esitetään kohdekohtaiset perustiedot kaikista maastokartoituksessa tarkistetuista kohteista, joita voidaan hyödyntää päätettäessä kosteikon perustamisesta ja varsinaisen hankesuunnitelman valmistelusta. Kosteikkokohteiden valuma-alueelta ja lähietäisyydeltä kartoitettiin myös luonnon monimuotoisuus (LUMO) kohteita; perinnebiotooppeja sekä muita luonnon ja maiseman monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita. Kesällä 2013 arvioitiin 40 aluetta, joilta löytyi yli 210 sopivaa maatalouden erityistukisopimuksen täyttävää kohdetta. Löydetyt kohteet ovat mm. perinnebiotooppeja, metsäsaarekkeita, puronuomia sekä pellon ja metsän/vesistön välisiä reunavyöhykkeitä. Lisäksi alueilta löytyi puukujanteita ja latoja, jotka ovat maisemallisesti arvokkaita. LUMO -kohteiden arvokkaiden ominaispiirteiden ylläpitäminen vaatii aktiivista hoitoa. Raportissa esitetään hoitotoimenpiteitä, joiden avulla kohteiden arvoa pidetään yllä.

Ilmajohtojen laserkeilaus Suomessa 2014

Tässä kandidaatintyössä on tarkoituksena selvittää ilmajohtojen lentokuvauksen käyttömahdollisuuksia sähköverkkoyhtiöiden toiminnassa. Ilmajohtojen lentokuvaus on Suomessa ja koko maailmassa vielä varsin vähän hyödynnetty keino esimerkiksi sähköverkkojen huolto- ja kunnossapito tarkastuksissa. Lentokuvauksella tarkoitetaan vielä nykyään vuonna 2014 yleensä helikopterista tehtävää johtokadun 3D-kuvausta ja laserkeilausta. Tulevaisuudessa se voi kuitenkin olla mahdollista tehdä myös muista lentävistä aluksista. Työssä on erityisesti keskitytty lentokuvauksessa tehtävään laserkeilukseen ja 3D-kuvaus on jätetty pienemmälle huomiolle. Lisäksi työssä selvitetään lentokuvauksen taloudellista kannattavuutta sähköverkkoyhtiöille sekä pohditaan lentokuvauksen tulevaisuuden näkymiä.

Terrence Malickin filosofia

Teemanumero: Terrence Malick.

Ruotsin aika Suomessa, Suomen aika Ruotsissa

Kirjallisuusarvostelu

Hyvinvointivaltion kulttuurintutkimusta kehittämässä

Kirjallisuusarvostelu

Aineenopettajan suoravalintakoulutus puntarissa

Kirjallisuusarvostelu

Välissä olemisen hohto : koetun kerrokset Terrence Malickin elokuvassa Veteen piirretty viiva

Teemanumero: Terrence Malick.

EVA ja demarit

Vastine tutkija Ville Okkosen artikkeliin: "Elinkeinoelämän yhteiskunnallinen aktivismi politiikan muutoksen taustavoimana 1970-luvulta 1980-luvulle" (HAik 3/2013, s. 293-306).

Koneinvestointien elinkaarikustannusmalli

Työn tavoitteena oli rakentaa käyttökelpoinen elinkaarikustannusmalli, jonka avulla voidaan arvioida investoitavien uusien koneiden elinkaaren aikaisia kustannuksia. Elinkaarikustannusmalli on rakennettu Microsoft Excel -ohjelman avulla. Mallin tavoitteena oli saada tarkempaa tietoa koneiden aiheuttamista elinkaarikustannuksista. Aiemmin tällaista mallia ei ole ollut käytössä, vaan investointien paremmuutta on paljolti verrattu takaisinmaksuajan ja hankintahinnan perusteella. Työssä hyödynnetään investointi- ja elinkaarilaskennan teorioita elinkaarikustannusmallin rakentamiseen. Työn empiirisessä osiossa käydään läpi, miten elinkaarikustannusmalli on rakennettu ja millaisia ominaisuuksia malli sisältää. Empiirisessä osassa myös testataan rakennetun mallin toimivuutta ja lasketaan elinkaarikustannukset yhdelle koneinvestoinnille. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös elinkaarituottoja mallin jatkokehityksen kannalta. Työn tuloksena saatiin rakennettua käyttökelpoinen elinkaarikustannusmalli, jonka ominaisuuksina ovat sen helppo käyttö ja yksinkertaisuus. Mallia voidaan käyttää useammalle koneinvestointivaihtoehdolle samanaikaisesti ja sitä voidaan helposti laajentaa tulevaisuudessa.

Puolustusvoimien Koulutusportaalin hyödyntäminen etätehtävien avulla 93. Kadk:n ilmasotalinjan koulutuksessa

Tämä tutkimus tarkastelee kadettikoulutuksen siirtymistä monimuoto-opetukseen ja verkkopohjaisiin oppimisympäristöihin sekä kadettien suhtautumista tähän muutokseen tapaustutkimuksen keinoin. Tapaukseksi olen valinnut 93KADK:n Ilmasotalinjan suorittaman M1-opintokokonaisuuden, joka kuului 93KADK:n ensimmäisenä opiskeluvuotenaan suorittamiin perusopintoihin. Opintokokonaisuus sisälsi neljä pääosin verkossa suoritettua kurssia, joista kolmen sisältöä tarkastelen tässä tutkimuksessa. Opintokokonaisuus suoritettiin huhtikuu 2007 – elokuu 2007 välisenä aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vastasiko Puolustusvoimien Koulutusportaalin hyödyntäminen etätehtävien avulla 93KADK:n ilmasotalinjan koulutuksessa verkkopedagogisia teorioita. Lisäksi haluan ottaa selvää siitä, miten kadetit kokevat verkko-opetuksen sekä miten se heidän mielestään toteutuu osana koulutusta. Tavoitteenani on, että tämä tutkimus avaisi vuoropuhelun mm. monimuoto-opetusta suunnittelevien koulutussuunnittelijoiden sekä kadettien välille, ja auttaisi kadettien opintokokonaisuuksien suunnittelussa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voin todeta, että M1-opintokokonaisuuden toteutus vastasi pääosin verkkopedagogisia teorioita. Verkkopohjaisen oppimisympäristön monien mahdollisuuksien hyödyntäminen jäi kuitenkin vähäiseksi. Myöskin varsinaisen pedagogisen perustelun puuttuminen verkkopohjaisen oppimisympäristön käytölle haittasi opintokokonaisuuden toteutusta. Vuorovaikutuksen puute johti tilanteisiin joissa verkkopohjainen oppimisympäristö ei enää ollut opiskelua edistävä väline, vaan pikemminkin sitä jarruttava tekijä. Opiskelu ajasta ja paikasta riippumatta oli käytännön rajoitusten takia ongelmallista. Kirjallisista oppimistehtävistä löytyi kuitenkin toissijaisia hyötyjä kuten mm. tieteellisen tekstin kirjoittajana kehittyminen, joka on joissain tapauksissa auttanut ilmasotalinjalaisten kadettien kandidaatin opinnäytteiden valmistumisessa.

Environmental Challenges in the Joint Border Area of Norway, Finland and Russia

This report examines the human impact on the subarctic environment of the joint border area of Norway, Finland and Russia. The aim is to present the current state and recent changes that have taken place in the region. The main threat to the environment is the Pechenganikel mining and metallurgical industrial combine in the towns of Nikel and Zapolyarny in the Kola Peninsula. Emissions from this complex include high levels of heavy metals, persistent organic pollutants and sulfur dioxide. Pollution, along with climate change, water level regulation and other anthropogenic effects, has affected the aquatic ecosystems in the joint border area. The main heavy metals in the area are copper and nickel, the highest concentrations of which are measured near the combine. Direct discharge of sewage into the river continues and airborne heavy metal particles are also deposited to areas farther away. Climate changeinduced increase in temperature and precipitation in the Kola Peninsula is evident. Water level regulation with seven hydropower plants in the Pasvik River have changed it into a series of lakes and lake-like reservoirs. This report discusses modelling, which was enabled to estimate the effect of climate change on Lake Inarijärvi and the Pasvik River hydrology, water level fluctuation and ecology and to follow the sulfur dioxide emissions emitted from the Pechenganikel. Effects of pollution on the nature and concentrations of the main pollutants were studied and climate change in the border area and its effects on the ecology were estimated. Also the effects of water level regulation on the ecological status of the aquatic ecosystems were addressed.