Kouluterveyskyselyn koulukohtaisten tulosten hyödyntäminen Meilahden yläasteella vuosina 2003-2006 : Stadian ja Meilahden yläasteen yhteistyö Koululaisten terveys ja toimintakyky -hankkeessa

Tämä opinnäytetyö on osa Koululaisten terveys ja toimintakyky -hanketta. Hanke on alkanut vuonna 2002. Siihen osallistuu useita helsinkiläisiä kouluja peruskoulun ala-asteista lukioihin. Työmme toimii loppuraporttina Stadian ja Meilahden yläasteen osalta. Työmme tarkoituksena oli selvittää Kouluterveyskyselyn koulukohtaisten tulosten sekä hankkeen puitteissa Meilahden yläasteelle vuosina 2003-2006 tehtyjen opinnäytetöiden ja oppimistehtävien hyödyntämistä. Tavoitteena oli, että koulu pystyisi mahdollisimman hyvin hyödyntämään Kouluterveyskyselyn koulukohtaisia tuloksia ja hankkeen puitteissa tehtyjä töitä. Näin ollen tavoitteena oli vastata osaltamme Koululaisten terveys ja toimintakyky -hankkeen osatavoitteeseen, joka on olemassa olevien resurssien tehokas käyttö ja yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kanssa. Teoriatietoon, tutkimuksiin sekä hankkeen puitteissa tehtyihin töihin tutustumisen jälkeen haastateltiin Meilahden yläasteen henkilökuntaan kuuluvia työntekijöitä, jotka olivat olleet mukana Koululaisten terveys ja toimintakyky -hankkeessa. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna. Haastattelun teemat olivat Koululaisten terveys ja toimintakyky -hanke, Kouluterveyskysely, sekä koululle tehtyjen töiden ja hankkeen onnistumisen arviointi Meilahden yläasteen näkökulmasta. Haastatteluista ilmeni koululle tehtyjen töiden vastaavan koulun tarpeita ja olleen sisällöiltään hyviä. Oppimistehtäviä hyödynnettiin oppituntien sisällössä ja toteutuksessa. Opinnäytetyöt tunnettiin huonommin ja niitä ei oltu hyödynnetty samalla tapaa. Koulu toivoi lisää resursseja töihin tutustumiseen, koska niiden koettiin lisäävän käytännön tietotaitoa ja antavan uusia ideoita työskentelyyn. Tässä työssä ilmeni myös, että Kouluterveyskyselyn koulukohtaisia tuloksia on hyödynnetty opetuksessa ja muussa koulun toiminnassa. Koulu ei kuitenkaan ole tiedottanut oppilailleen tuloksia mielestämme riittävästi. Oppilaita ei ole kuultu purettaessa tuloksia eikä suunniteltaessa jatkotoimenpiteitä. Myös vanhempien mielipiteet ovat jääneet vähälle huomiolle. Kouluterveyskyselyn koulukohtaisten tulosten hyödyntämisessä koulun olisi hyvä ottaa oppilaskunnan edustajat ja vanhempainyhdistys mukaan tulosten purkuun sekä toimenpiteiden suunnitteluun. Kehitettäväksi jää tapa, jolla kaikkien kouluyhteisöön kuuluvien ryhmien mielipiteet voitaisiin kuulla ja ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa lisää erilaisia tapoja hyödyntää Kouluterveyskyselyn koulukohtaisia tuloksia. Meilahden yläaste on kokenut toteutuneen yhteistyön Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kanssa hyvänä ja toivoo sille vielä jatkoa.

Tuottaja-ohjaaja : kumman työtehtävät ovat tärkeämpiä työn sujuvuuden kannalta

Opinnäytetyöni on monimuototyö. Se sisältää teososana dokumenttielokuvan Urheilijoiden tulkki sekä kirjallisen osan, jossa tutkitaan tuottajan ja ohjaajan työnkuvien painottumista kyseisessä dokumentissa. Dokumentin aiheena on harvinainen ammatti, viittomakielen tulkin työ, ja siinä seurataan viittomakielistä urheilutulkkia hänen työssään ja vapaa-aikanaan. Opinnäytetyön kirjallisessa osassa käsitellään tuottaja-ohjaajan työskentelyä dokumenttielokuvassa Urheilijoiden tulkki. Varsinainen tutkimustehtävä on selvittää, miten tuottajan ja ohjaajan työt painottuivat elokuvassa ja miten työprosessi sujui kaksoisroolissa tuottaja-ohjaajana. Tämä on samalla kirjallisen työn näkökulma. Tiedonhankintamenetelmänä on käytetty oman työn havainnointia oppimispäiväkirjan avulla sekä hyödynnetty ja reflektoitu omaa kokemusta kyseisessä tuotannossa. Tutkielman alussa selvitetään Urheilijoiden tulkki -dokumentin lähtökohdat ja tuotannon esittely. Tuottaja-ohjaajan työnkuva osoittautui monimutkaiseksi asiaksi. Vaatii kokemusta, jos aikoo hoitaa hyvin molempien tehtävät. Lisäksi on tärkeätä sopia etukäteen työnjaosta, myös itselleen. Näistä asioista tulisi tiedottaa muillekin työryhmän työntekijöille.

Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen Malmin kotisairaalassa

Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää hoitotyön kirjaamista toimintatutkimuksellista lähestymistapaa käyttäen Malmin kotisairaalassa Akuuttisairaaloiden hoitotyön tavoitteiden mukaisesti ja kuvata kotisairaalan hoitotyön erityispiirteitä kirjaamisen osalta. Kehittämistyössä tehtävänä oli kartoittaa tärkeimmät kehittämisalueet kirjaamisen osalta ja kuvata työyhteisön näkemys kehittämistyöstä vuoden lopussa ja selvittää jatkokehittämishaasteet seuraavalle vuodelle. Tavoitteena oli parantaa hoitotyön laatua ja vaikutuksia. Kehittämistyö tapahtui vuonna 2006 ja siihen osallistui koko työyhteisö. Lähtötilanteessa kartoitettiin hoitotyön kirjaamisen kehittämisalueita arviointilomakkeen ja keskustelun avulla. Kehittämistyöhön kuuluivat useat kehitystyökokoukset, joissa keskustelun ja kirjallisen materiaalin avulla käsitteellistettiin prosesseja, kehitettiin uusia toimintatapoja ja arvioitiin toimintaa. Lisäksi hoitotyöntekijät kävivät koulutuksissa kehittämistyön aikana. Kehittämistyössä kirjaamisen kehittämisen teema-alueet olivat: hoitotyön suunnitelma, lääkehoidon toteutuksen kirjaaminen, kivun hoito ja ohjaus ja potilaiden kokemusten kirjaamisen lisääminen. Kehittämistyössä käytettiin lähestymistapana käytännöllistä toimintatutkimusta, jossa vastuuhenkilö ja työyhteisön jäsenet määrittelivät yhdessä ongelmat ja niiden syyt ja suunnittelivat tarvittavat toiminnat ongelmien ratkaisemiseksi. Toimintatutkimus oli sopiva lähestymistapa, koska kehittämistyöllä pyrittiin vastaamaan johonkin käytännön toiminnassa havaittuun ongelmaan ja kehittämään jo olemassa olevaa käytäntöä paremmaksi. Kehittämistyön tuloksena parannettiin kirjaamiskäytäntöjä hoitotyön suunnitelman, lääkehoidon, kivun hoidon, ja ohjauksen suhteen, laadittiin kirjallisia ohjeita, luotiin toimintaprosesseja ja laadittiin kirjaamisen kriteerit Malmin kotisairaalaan ja selvitettiin jatkokehittämishaasteet. Kehittämistyö jatkuu edelleen raportin kirjoittamisen jälkeen. Hoitotyön suunnitelman kirjaamisessa käsitteiden ja termien sisällön ymmärtäminen loi yhteistä hoitotyön ammattikieltä. Hoidon prosessimallin avulla hoitotyöntekijä voi jäsentää paremmin potilaan hoitotapahtuman kirjaamista. Yhteiset toimintatavat lääkehoidossa minimoivat mahdollisia virheitä ja yhteisesti sovitut kirjaamisen kriteerit parantavat hoitotyön laatua. Kirjalliset ohjeet auttavat potilaiden kivun hoitoa ja ohjausta. Potilaslähtöinen kirjaaminen sisältää potilaan kokemuksia esimerkiksi terveydentilastaan, kivustaan, oireistaan ja toiveista hoidon suhteen.

Paljon puhuttu AJAX

Web 2.0 viittaa toisen polven rikkaisiin verkkosovelluksiin, jotka lähestyvät käytettävyydeltään työpöydän ohjelmia. AJAX (Asyncrhonous JavaScript and XML) on ryhmä tekniikoita, joilla rakennetaan rikkaita verkkosovelluksia. AJAX on saanut valtavasti huomiota mullistavien ominaisuuksiensa ansiosta ja se on syrjäyttämässä tuttuja malleja verkkoympäristössä. Kaikki puhuvat AJAXista, mutta harva todella tietää mistä on kyse. Tämän opinnäytteen tavoitteena on selvittää mistä AJAXissa oikein on kyse, miten se on mullistanut verkkosovelluksia ja mihin suuntaan se on menossa tulevaisuudessa. Tutkimuksen kohteena olivat myös AJAXin kilpailijat, joita verrattiin tähän teoreettisella tasolla. Alan kirjallisuuteen nojautuvassa teknisessä selvityksessä esiteltiin AJAX-tekniikat ja niiden toimintatavat AJAX-sovelluksissa. Median esille tuomien AJAXin uraauurtavien hyvien ominaisuuksien lisäksi käytiin tutkimuksessa läpi kriittisesti myös sen heikkoja puolia. SWOT-analyysissä selvisi, että AJAXin vahvuuksia ovat nopeus ja asynkronisuus ja heikkouksista suurimpia olivat tietoturva-aukot ja navigointimallin muutoksen mukanaan tuomat ongelmat. Analyysin tuloksena AJAXin mahdollisuuksiksi nähtiin laajempi levinneisyys ja kehittyminen sekä näiden mukanaan tuomat hyödyt. Uhkina nähtiin kilpailijat ja AJAXin suosion lasku. Tuloksissa selvisi myös, että kilpailijat esiintyvät kuitenkin AJAXin kanssa yhteiskäytössä, minkä vuoksi niiden vertailu kilpailijoina on hankalaa. Kilpailu on tärkeää, sillä se lisää tekniikoiden kehittymistä ja standardien muodostumista ja johtaa entistä parempiin rikkaisiin verkkosovelluksiin. Heikkouksistaan huolimatta AJAX on käyttöominaisuuksiltaan varteenotettava malli ja säilyttää varmasti paikkansa muiden WWW-sovellustekniikoiden joukossa.

"Ja se joutu lepäämään, ja sit se oli ihan terve." : myöhäisleikki-ikäisen lapsen selviytyminen kivusta ja pelosta sairaalassa

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää myöhäisleikki-ikäisen lapsen selviytymistä kivusta ja pelosta sairaalassa. Opinnäytetyö on osa viisivuotista hanketta Kulttuuri lapsen ja pelon lievittäjänä, jossa ovat mukana Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, HUS -piirin Lasten ja nuorten sairaala sekä Turun yliopiston hoitotieteen laitos. Opinnäytetyön aineisto kerättiin saduttamalla kymmentä myöhäisleikki-ikäistä, 4-6 -vuotiasta lasta sairaalassa. Aineisto koostui sekä saduista että lasten kanssa käydyistä keskusteluista ja tutkijapäiväkir-janomaisista huomioista sadutuksen aikana. Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönana-lyysiä. Tutkimustulosten mukaan myöhäisleikki-ikäinen lapsi selviytyy kivusta ja pelosta sairaalassa sekä ulkoisten ja sisäisten voivarojensa että tosiasioiden kieltämisen avulla. Ulkoisiin voimavaroihin lukeutuvat lapsen lähipiiri, lohduttavat elementit, koti sekä rutiinit. Lapsen sisäiset voimavarat muodostuvat toiminnasta, tunteenilmaisuista, myönteisestä asennoitumisesta, omien voimavarojen tunnistamisesta, tiedon halusta ja havaintojen tekemisestä. Lapsi käyttää selviytyäkseen myös tosiasioiden kieltämistä, joka ei ole selviytymiskeino sinänsä, mutta helpottaa lapsen sen hetkistä pahaa oloa. Vaikuttaa siltä, että selviytyäkseen kivusta ja pelosta sairaalassa lapsi tarvitsee läsnäoloa, toimintaa, lohtua, rohkaisua ja tietoa. Lapsen yksilöllisyyden ja sitä kautta tarpeiden erilaisuuden huomioiminen auttaa häntä löytämään omia voimavarojaan selviytyäkseen. Lapsen toipuminen on verrattavissa voimaantumiseen, minkä vuoksi olisi suotavaa tutkia lapsen voimaantumista sairaalaympäristössä. Jatkossa voitaisiin tutkia myös sitä, voisiko sadutus olla yksi lapsen kivun ja pelon lievitysmenetelmä sairaalassa.

Osa 1: Nuorten tiedot seksitaudeista : kartoituskyselyt ja tietoiskutunnit Haagan ammattikoulun opiskelijoille. Osa 2: "Kiinnostaa kuin kilo kiviä" : seksitaudit lisääntyvät, nuorten tiedot puutteelliset?

Opinnäytetyömme kuuluu Huuta-hankkeeseen. Sen aiheena on seksitautien ennaltaehkäisyä koskevan tiedon jakaminen nuorille. Huuta-hanke tarjoaa tietoa huumeista sekä tartuntataudeista Helsingin ja Tallinnan välillä liikkuville, kohdentuen erityisesti riskiryhmiin. Hanke pyrkii vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi ja estämään näin tartuntatautien syntymisen. Tarkoituksena oli alkukartoituskyselyn avulla selvittää Haagan ammattikoulun oppilaiden tietoa seksitaudeista. Alkukartoituksessa kysyttiin myös sitä, millä tavoin oppilaat halusivat saada tietoa. Saatujen tulosten perusteella järjestettiin oppilaille tietoiskutunteja, joiden aikana nuoret vastasivat loppukartoituskyselyyn. Tämän avulla selvitimme, oliko tieto seksitaudeista karttunut tietoiskutuntien ansiosta. Työmenetelmänä käytettiin alku- sekä loppukartoituskyselylomakkeita. Kyselylomakkeet perustuivat ennaltakerättyyn tutkimustietoon. Tietoiskutunnit koostuivat seksitaudeista kertovista erilaisista tietopisteistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kasvattaa nuorten tietoja seksitaudeista. Samalla tavoitteena oli lisätä nuorten halua suojata itseään sekä kumppaniaan seksiteitse tarttuvilta taudeilta. Tavoitteena oli myös selvittää, oliko tiedonantotapa kannattava sekä tietoa lisäävää. Opinnäytetyössä käsiteltiin seuraavia seksitauteja: klamydia, kondylooma, sukuelinherpes, tippuri, kuppa, B-hepatiitti sekä HIV ja aids. Kirjallisuuskatsaus käsittelee myös nuoria, seksuaalisuutta sekä seksuaaliopetusta, -neuvontaa ja -valistusta. Loppukartoituksesta saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että tietoiskutunnit eivät juurikaan kasvattaneet nuorten tietoja seksitaudeista. Tuloksiin vaikutti loppukartoituskyselyyn osallistuneiden oppilaiden vähäinen määrä sekä motivaation puute aihetta kohtaan. Tiedonantotapaa olisi tulevaisuudessa kannattavaa tutkia enemmän. Tällä tekijällä on keskeinen merkitys nuorten tietopohjan karttumiselle. Myös oppilailta saadun palautteen perusteella olisi hyvä harkita, millä keinoin tietoa tulisi nuorille jakaa.

Imetys on mukavoo! - ilta : imetykseen kannustava tapahtuma perheille

Opinnäytetyömme pohjautuu aikaisempaan opinnäytetyöhön Imetys on mukavoo-Sarjis imetyksestä nuorille perheille. Työtämme varten perehdyimme aiheeseen liittyvään tutkimustietoon ja kirjallisuuteen. Opinnäytetyön tavoitteena on järjestää imetysasenteisiin positiivisesti vaikuttava ja imetykseen kannustava tapahtuma Helsingin kaupungin terveysasemalla. Tapahtuman luonne oli keskustelutilaisuus, jossa samalla jaettiin tietoa imetykseen liittyvistä asioista. Poimimme lukemistamme tutkimuksista aiheita tapahtumamme sisällöksi tämä lisäksi käytimme aikaisemmassa opinnäytetyössä esille tulleita asioita hyödyksi illan sisällön suunnittelussa. Kohderyhmänä olivat raskaana olevat ja synnyttäneet perheet. Opinnäytetyön tarkoituksena on parantaa kohderyhmän imetyasenteita ja tätä kautta lisätä imetettyjen lasten määrää ja imetyksen kestoa. Tarkoituksena on myös kannustaa isiä osallistumaan lapsen ruokintaa tukemalla äidin imetystä ja jaksamista imetysaikana. Illan aikana kävimme läpi imetyssuositukset ja perheiden odotukset ja toiveet imetyksestä. Lisäksi kävimme läpi imetykseen liittyviä ongelmatilanteita ja isien merkitystä imetykselle. Tapahtuman ohjelma pohjautui PowerPoint-esitykseen, jonka avulla johdimme keskustelua aiheista.Tapahtuman osallistuja määrä oli pieni. Saavutimme osittain laatimamme tavoitteen tapahtuman avulla. Saamamme palaute oli positiivista.

Katsekulmien vaikutus näönrasitusoireisiin näyttöpäätetyössä

Päätetyöhön epäillään liittyvän monenlaisia ongelmia. Eniten epäiltyjä ja käsiteltyjä ovat silmien rasitus- ja ärsytysoireet sekä päätetyön kuormittavuus ja näköergonomiset ongelmat. Näkemiseen ja silmiin liittyvät ongelmat näyttöpäätetyöskentelyssä ovat hyvin tavallisia. Niitä kutsutaan termillä Computer Vision Syndrome (CVS). Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia kuinka eri katsekulmat vaikuttavat näönrasitusoireisiin sekä olemassa oleviin näköjärjestelmän vikoihin. Kokeessa näyttöpääte sijoitettiin kolmeen eri katsekulmaan. Nämä kulmat olivat 15 astetta horisontaalilinjan yläpuolelle, horisontaalilinja sekä 15 astetta horisontaalilinjan alapuolelle. Tutkimus oli vertaileva ikäryhmien 20-39 ja 40-60-vuotiaat välillä. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen. Tutkimusjoukko koostui 80 henkilöstä. VSQ- ja SSQ-kyselylomakkeilla ja mittauksilla saatu aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmassa Wilcoxonin merkkitestillä ja Mann-Whitneyn U-testillä. Koko tutkimusjoukon SSQ-oireiden keskiarvoja tarkastellessa voitiin oireiden todeta voimistuneen tehtävän aikana tilastollisesti merkitsevästi. + 15 asteen katsekulmassa havaittiin oireiden voimistumista eniten. SSQ-oireiden jakaminen eri ryhmiin toi esiin tilastollisesti merkitseviä eroja varsinkin silmänrasitusoireiden kohdalla. - 15 asteen katsekulma aiheutti vähiten oireiden arvojen kasvua tehtävän aikana silmänrasitus- ja disorientaatio-oireiden ryhmissä. Tarkasteltaessa koko joukon silmänrasitus- ja disorientaatio-oireita voidaan päätellä näyttöpäätetyön aiheuttavan rasitusoireiden lisääntymistä, koska merkitsevyystaso näissä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Sekä kokonaisuudessaan että oireryhmittäin oli huomionarvoista, että 20-40-vuotiaat kokivat näyttöpäätetyön rasittavan enemmän. Mittaustulosten perusteella voidaan sanoa, että akkommodaatiolaajuus ja konvergenssikyky olivat merkitsevästi heikompia tehtävän jälkeen. Kyynelfilmin repeämisajan keskiarvo kokeen jälkeen koko tutkimusjoukolla oli normaaliarvoa alhaisempi. Yhteistyökumppanimme voi hyödyntää työmme tuloksia laajemmassa tutkimuksessa. Opinnäytetyömme tukee ammattiosaamistamme toimiessamme näönhuollon asiantuntijoina.

"Pippalot leikkihuoneen lattialla" : musiikki ja leikki lasten pelon- ja kivunlievitysmenetelminä sairaalassa

Tässä opinnäytetyössä selvitetään, miten sairaanhoitajat käyttävät musiikkia ja leikkiä leikki-ikäisen lapsen (1-6 v.) pelon ja kivunlievitysmenetelminä. Työssä kartoitetaan, mitä musiikkiin ja leikkiin liittyviä keinoja sairaanhoitajat käyttävät, miten ja missä tilanteissa he käyttävät näitä menetelmiä, mikä merkitys menetelmillä on sekä mitä estäviä ja edistäviä tekijöitä kyseisten menetelmien käyttöön liittyy. Opinnäytetyö on osa 5-vuotista hoitotyön tutkimus- ja kehittämishanketta, joka tehdään yhteistyössä HUS Lasten ja nuorten sairaalan, Turun yliopiston ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kanssa. Opinnäytetyön aineistona oli kuuden lastensairaanhoitajan teemahaastattelu. Haastattelu tehtiin ryhmässä ja nauhoitettiin nauhurille. Tutkimustulokset analysoitiin laadullisen tutkimusaineiston sisällönanalyysimenetelmällä. Sairaanhoitajat käyttävät pelon ja kivun lievityksessä musiikkia ja leikkiä monipuolisesti monessa eri tilanteessa. Musiikin ja leikin valintaa ohjaavat lapsesta, hoitajasta, resursseista ja ympäristöstä johtuvat tekijät. Musiikin ja leikin käytöllä on ainoastaan positiivisia vaikutuksia ja ne ulottuvat lapsen lisäksi hoitajaan, vanhempiin ja hoitoympäristöön. Musiikin ja leikin käyttöä estävät pääasiassa hoitajan kokemattomuus ja taidottomuus, sairaalaympäristöstä johtuvat rajoitukset sekä resurssien vähyys. Edistävistä tekijöistä korostuvat hoitajan taidot, kokemus ja ominaisuudet, materiaalin saatavuus sekä salliva työyhteisö. Musiikkia ja leikkiä käytetään pelon ja kivun lievityksessä nykyään enemmän kuin ennen, mutta käyttöä on vielä lisättävä. Tulosten avulla sairaanhoitajat voivat tarkastella työskentelyään ja laajentaa osaamistaan ja näkökulmaansa lastensairaanhoidossa. Musiikin ja leikin käyttöä estäviin tekijöihin voidaan tulosten avulla puuttua ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Jatkossa voitaisiin tutkia vanhempien näkemyksiä musiikin ja leikin käytöstä pelon ja kivun lievityksessä.

Voimavaroja arkeen : PCS-kuvat strukturoimassa kehitysvammaisen lapsen päivittäisiä toimintoja

Opinnäytetyömme on tapaustutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää PCS-kuvien (Picture Communication Symbols) käytön hyötyä 8-vuotiaan kehitysvammaisen Joonaksen arjessa. Joonas ei ymmärrä ajan käsitettä, joten hänen on vaikea ennakoida päivän aikana tapahtuvia toimintoja, mikä näkyy levottomuutena ja turhautuneisuutena. Työelämän yhteistyötahonamme toimii Joonaksen koulu, jossa käytetään PCS-kuvia strukturoimassa eri toimintoja ja tilanteita. Tavoitteenamme on yhtenäistää koulun ja kodin käytäntöjä tuomalla PCS-kuvat osaksi Joonaksen arkea myös kotona. Olemme valmistaneet Joonakselle kotiin päiväjärjestyksen, jossa on PCS-kuvat päivän aikana tapahtuvista toiminnoista. Haluamme selvittää miten ja millaista struktuuria kuvat tuovat Joonaksen arkeen ja pystyykö hän ennakoimaan tulevia tapahtumia niiden avulla. Opinnäytetyötämme varten olemme haastatelleet Joonaksen vanhempia ja opettajaa sekä havainnoineet Joonasta erilaisissa tilanteissa. Menetelminä olemme käyttäneet avointa haastattelua ja teemahaastattelua, osallistuvaa havainnointia sekä videohavainnointia. Sisällönanalyysia apuna käyttäen olemme analysoineet saatua aineistoa. Tarkoituksenamme oli saada mahdollisimman kattava kuva Joonaksen käyttäytymisestä erilaisissa ympäristöissä, ohjeita PCS-kuvien tekemiseen sekä tietoa päiväjärjestyksen käytöstä kotona. Olemme kuvanneet opinnäytetyössämme Joonaksen Inhimillisen toiminnan mallin (Kielhofner 2002 ja 1985) käsitteiden tahto, tottumus, suorituskyky ja ympäristö kautta. Työn teoriaosuudessa on kerrottu myös PCS-kuvista, struktuurista, päivittäisistä toiminnoista sekä kehitysvammaisuudesta. Seurasimme päiväjärjestyksen käyttöä Joonaksen kotona noin kuusi kuukautta. Perhe ja yhteistyötaho olivat tyytyväisiä, että saimme siirrettyä kuvat koulusta kotiin. Joonas nauttii kuvien käyttämisestä ja osaa jonkin verran ennakoida päivän aikana tapahtuvia toimintoja päiväjärjestyksen avulla. Päiväjärjestys yksinään ei pysty tuomaan struktuuria Joonaksen arkeen, vaan hän tarvitsee toisen ihmisen jatkuvaa läsnäoloa suoritukseen päivittäisistä toiminnoista. Opinnäytetyöprosessin myötä olemme tulleet siihen tulokseen, että kuvien käytöllä on suuri merkitys struktuurin tuojana ja arjen jäsentäjänä. Mielestämme toimintaterapeuteilla tulisi olla näkyvämpi rooli tukemassa kuvien käyttöä päivittäisten toimintojen yhteydessä.

Imetys on mukavoo! : sarjis imetyksestä nuorille perheille

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa imetyspäätökseen ja imetyksen kestoon vaikuttavia tekijöitä, erityisesti imetysasenteita. Kartoituksen perusteella tuotimme lehtisen imetyksen tukemiseksi. Valitsimme lehtisen muodoksi sarjakuvan, koska uskomme sen puhuttelevan paremmin nykypäivän nuoria äitejä ja heidän lähipiiriään. Lehtisen perimmäisenä tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti niihin asenteisiin, jotka vähentävät nuorten äitien imetysmotivaatiota. Tätä kautta haluamme lisätä imettävien äitien ja rintamaitoa saavien lasten määrää. Opinnäytetyöprosessimme vaati meiltä syventymistä nuorten äitien imetysasenteita käsitteleviin tutkimuksiin sekä terveyden edistämistä ja terveysaineiston tuottamista käsittelevään kirjallisuuteen. Lehtisemme sarjakuvan pääteemoiksi valitsimme isien osuuden imetyspäätökseen sekä julkisen imetyksen. Useissa lukemissamme tutkimuksissa nämä kaksi teemaa tulivat esille imetystä vähentävinä ja pulloruokintaa lisäävinä tekijöinä. Lasta odottavan perheen terveyden edistämisessä avainasemassa on muun muassa äitiysneuvolatoiminta. Imetysohjauksen kehittämisellä on merkitystä koko perheelle. Tuottamamme lehtinen on suunnattu jaettavaksi äitiysneuvoloissa kaikille raskaana oleville perheille, koska suurin osa heistä tekee imetyspäätöksen jo ennen synnytystä. Olisi tärkeää antaa lehtinen äideille ja isille jo alkuraskauden aikana, jotta se olisi käytettävissä heidän tehdessään päätöstä tulevan lapsensa imetyksestä. Lehtistä voi käyttää myös imetysohjauksen tukena sekä perhevalmennuksessa että yksilöohjauksessa.

Opetustuokio lukiolaisille itsetunnosta

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa materiaalia itsetunnosta lukion terveystiedon kurssille. Opettajat näkivät aiheen tärkeäksi terveystiedon kurssille, sillä kirjallisuudessa aiheesta on tällä hetkellä saatavilla vain vähän tietoa. Aihe oli kuitenkin opettajien mukaan ajankohtainen ja merkittävä tekijä nuorten hyvinvoinnissa. Opinnäytetyön tarkoituksena on nuorten hyvinvoinnin lisääminen ja terveyden edistäminen itsetunnon tukemisen kautta. Tällä hetkellä terveystiedon opetusmateriaali ei vastaa opetussuunnitelman tavoitteita, sillä oppiaineena terveystieto on käymässä läpi muutosvaihetta. Lähdimme käsittelemään aihetta aluksi tutustumalla aiheesta kirjoitettuun materiaaliin, jonka pohjalta aloimme kokoamaan itse käyttämäämme teoriaa. Teoriaosuudessamme käsittelemme terveyden edistämistä, itsetuntoa sekä tutkimuksia koululaisten mielipiteistä terveystiedon opetuksesta. Teoriatietomme pohjalta teimme oppitunnin suunnitelman ja toteutuksen, ottaen etenkin huomioon nuorten omat mielipiteet koskien terveystiedon opetusta. Näitä 75 minuutin itsetunto-oppitunteja pidettiin kaksi kappaletta terveystiedon ensimmäiselle sekä kolmannelle kurssilaisille, joten kiinnostus ja motivaation vaihtelut eri kurssilaisten välillä olivat odotettavissa. Molemmilla oppitunneilla oli noin 25 oppilasta ja heidän ikä vaihteli 16:sta aina 18:sta ikävuoteen asti. Oppitunnista keräsimme oppilailta nimetöntä palautetta oppitunnin sisällöstä sekä käytetyistä opetusmenetelmistä. Kysyimme muun muassa kokivatko oppilaat saaneensa jotakin hyötyä oppitunnilla käydystä teoriasta. Oppilailta saamamme kirjallinen palaute oli vaihtelevaa mutta yleinen linjaus palautteessa oli, että oppilaat pitivät tunnilla esitettyä videota parhaana. Moni oppilaista piti myös tunnilla tehdystä hauskasta itsetuntotestistä. Jotkus olisivat halunneet tunnilla käsiteltävän enemmän itsetuntoon liittyviä ongelmia ja masentuneisuutta sekä lisäksi keskustelua ihmissuhteista. Moni koki aiheen liian tutuksi, etenkin terveystiedon kolmas kurssilaiset, sillä aihetta oli käsitelty psykologian kursseilla aikaisemmin. Osa oli tästä huolimatta sitä mieltä, että aiheen syventäminen oli mielenkiintoista. Ryhmätyöskentelystä ja keskustelusta pidettiin molemmissa ryhmissä. Osaa oppituntimme materiaalista, kuten video ja itsetuntotesti, voi olla hyödyllistä käytettäväksi terveydentiedon kursseilla. Oppitunnilla käyttämämme PowerPoint-esitystä tulisi muokata oppilaiden aikasemman tiedon ja tunnilla käytävien teemojen perusteella. Myös muu osallistava opetus, kuten case-kertomuksesta keskustelu, on hyvin ohjattuna erittäin toimivaa opetusta.

Lapsi kätilötyön oppikirjoissa

Tämä työ oli itsenäinen opinnäytetyö. Opinnäytteessäni analysoin kuutta englanninkielistä kätilötyön oppikirjaa, jotka on julkaistu vuoden 2000 jälkeen. Näkökulmana oli kätilö terveyden edistäjänä.Metodina käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin:Miten kirjoissa kuvattiin lapsia? Miten oppikirjoissa kuvattiin lapsen terveyttä? Miten oppikirjoissa kuvattiinlasten terveyden uhkia, sairauksia ja erityistilanteita? Miten kirjoissa kuvattiin lapsen hoitoa? Miten kirjoissa kuvattiin lapsen terveyden edistämistä? Miten kätilö voi edistää lapsen terveyttä?Tulokset ovat lääketieteellisesti painottuneita. Johtopäätökseni tiivistän seuraaviin kohtiin. Lasten kuvaus kätilötyön oppikirjoissa on yksipuolista, mekaanista ja näkökulmaltaan ongelmakeskeistä. Lasten terveyden kuvaaminen painottuu vahvasti fyysiseen terveyteen. Oppikirjoissa painottuu suurimmalta osin nimenomaan vauvan elimellisen epänormaaliuden havaitseminen ja hoitaminen. Hoitamisesta kirjoissa korostuu hoitamisen toiminnallinen puoli. Myös jatkuva resurssipula näkyy kirjoissa. Osa kuvauksista on jo valmiiksi muodoltaan ehdollisia: näin toimisimme jos se olisi mahdollista. Kätilötyön kirjat kaipaisivat terveyden edistämisen teeman selkeää esiin nostamista, tuoretta tietoa ja työkaluja perheiden terveyden moniammatilliseen edistämiseen. Merkittävimmiksi asioiksi terveyttä edistävissä työtavoissa nousivat kätilön asenne ja ennakoiva työote - Tukeeko koulutus näiden taitojen kehittymistä?Tätä opinnäytettä voidaan hyödyntää koulutusta ja oppikirjoja suunniteltaessa. Myös uusien oppikirjojen sisältöä on mahdollista arvioida opinnäytteeni luokkien ja kritiikin avulla. Jatkossa olisi mahdollista tutkia esimerkiksi valmistuvien kätilöopiskelijoiden valmiuksia lapsen ja perheen terveyttä edistävään hoitotyöhön. Myös käsityksiä kätilön roolista terveyden edistäjänä Suomessa olisi mielenkiintoista tutkia. Miten laaja on terveyden edistämisen perspektiivimme?

Terveydenhoitajan huoli asiakkaista lastenneuvolassa ja työyhteisön tuki

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa kirjallisuuskatsaus siitä, mitä huoli on käsitteenä ja miten se ilmenee käytännön terveydenhoitoalan työssä. Halusimme selvittää, mitä aikaisimpia tutkimuksia ja kirjallisuutta huolesta hoitotyössä on. Lisäksi pyrimme soveltamaan työmenetelmiä terveydenhoitajan työssä huolestuttavien tilanteiden ratkaisemiseksi. Pohdimme, miten terveydenhoitaja voi hyödyntää jo kehitettyjä huolen arvioimisen ja puheeksi ottamisen apuvälineitä. Kartoitimme aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja julkaisuja erilaisia sähköisia tietokantoja apuna käyttäen. Olemme valinneet kirjallisuutta, väitöskirjoja, pro graduja ja artikkeleita, jotka ovat liittyneet omaan aiheeseemme ja valikoineet tutkimuksia myös niiden tuoreuden perusteella. Tutkimuksien tulokset ovat osoittaneet, että varhainen puuttuminen perheiden mahdollisiin ongelmiin on erittäin tärkeää lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja kasvun tukemiseksi. Terveydenhoitajien keinot puuttua perheiden tilanteisiin ovat parhaimmillaan silloin, kun vakavat ongelmat eivät ole vielä syntyneet. Kuitenkin myös liian herkästi asioihin puuttuminen voi aiheuttaa asiakassuhteen katkeamisen. Huolen puheeksi ottamisen ja tunnistamisen apuvälineet kuten huolen vyöhykkeistö ja huoliseulalomake saattaisivat auttaa terveydenhoitajia vaikeissa asiakastilanteissa jäsentämään huolen tunnetta. Näin he pystyisivät arvioimaan paremmin tarvittavia tukitoimia sekä järjestämään yhteistyötä moniammatillisen tiimin kanssa. Löytämistämme tutkimuksista ei selvinnyt, kuinka paljon terveydenhoitajat käyttävät tällaisia apuvälineitä ja kuinka tietoisia he näistä ovat. Tämän opinnäytetyön avulla he saavat lisää tietoa huoleen liittyvistä asioista.

Leikki-ikäisen lapsen valmistaminen keuhkotutkimukseen röntgenissä

Opinnäytetyöni aihe on röntgenosastolle tarkoitettu satukirjan muodossa esitetty opas lapsille keuhkokuvauksesta röntgenissä. Aihe opinnäytetyölleni on syntynyt työelämän tarpeista. Kyseisellä röntgenosastolla ei ole lapsille vastaavaa opasta. Olemme myös yhdessä röntgenosaston henkilökunnan kanssa käyneet keskustelua siitä, millainen oppaan tulisi olla kesätyösuhteeni aikana 2006. Sairaalassa käy lapsipotilaita päivittäin, joten opas on tarpeellinen. Lapsille tarkoitetun kuvitetun oppaan satuhahmoiksi olen valinnut karhut. Oppaan olen kuvittanut itse piirtämillä karhuhahmoilla. Oppaassa kerrotaan lyhyesti satuhahmo Nille-nallen käynnistä röntgenissä äitinsä Matildan kanssa. Tutkimus, joka hänelle suoritetaan on keuhkokuvaus. Perustana opinnäytetyölleni olen käyttänyt lasten käyttäytymistä ja kehitysvaiheita tutkivaa kirjallisuutta sekä aikaisempia tutkimuksia samasta aiheesta. Oppaan kuvituksen työstämisessä olen käyttänyt apuna lasten kirjallisuutta. Oppaan tekstitys on myös valittu lapselle soveltuvaksi. Sen tarkoitus on vähentää lapsen pelkoja ja luoda luottamuksellinen ilmapiiri tutkimuksen toteuttamisen ajaksi.