Tulosohjauksen kehittämiskohteet Rikosseuraamuslaitoksella

Diplomityön tavoitteena on Rikosseuraamuslaitoksen tulosohjauksen kuvaaminen, mää-rittely, arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen. Lisäksi määritellään normi- ja informaa-tio-ohjaus sekä tarkastellaan kuinka ne näkyvät tulosohjauksessa. Informaatio-ohjauksesta tuodaan esille keskeisimpiä kehityskohteita. Toiminnan tehostamistarpeet johtuvat yleisestä taloustilanteesta ja sitä seuraavasta määrärahojen pienenemisestä. Aluksi pidettiin puolistrukturoidut haastattelut, joiden perusteella kuvattiin laitoksen pro-sessikartta. Tämän jälkeen tulos- ja normiohjauksesta tehtiin eritasoisia prosessikuvauk-sia. Kuvauksilla rajattiin ja selvennettiin tarkasteltavia prosesseja. Kirjallisuuden, tutki-musten ja selvitysten avulla kartoitettiin tulosohjauksen yleisiä kehityskohteita. Niitä ver-rattiin haastattelutietoihin, arvioitiin tulosohjauksen nykytilaa ja tehtiin kehitysehdotuksia. Tulosohjauksesta löytyi useita kehityskohteita. Strategisen toimenpidesuunnitelman edis-tymiseen tulisi tehdä raportointiaikataulu. Tulostavoitteita voisi valmistella enemmän työntekijälähtöisesti ja yksiköille tulisi laatia omat strategiat. Asiakaspalautekyselyä tulisi kehittää, toteuttaa se verkkopohjaisena ja ottaa käyttöön kaikissa yksiköissä. Mittarit tuli-si liittää ydinprosesseihin ja jakaa ne laitos-alue-yksikkö -tasoille. Säännölliset raportit tulisi automatisoida ja antaa niiden tulostusoikeudet käyttäjille. Lisäksi kehittämishankkeita ja projekteja voisi hieman vähentää mutta viedä ne tehokkaammin läpi. Normi- ja informaatio-ohjaus ovat kiinteä osa tulosohjausta. Normiohjaus perustuu pääasiassa säädöksiin ja informaatio-ohjaus tiedolla ohjaamiseen. Informaatio-ohjauksessa tulisi kiinnittää huomiota aluekeskuksen tiedottamiseen, ettei yksiköitä ohjata keskushallinnosta aluekeskuksen ohi. Keskushallinnon tulisi myös päivittää ohjeistukset nopeammin erityisesti lakimuutosten yhteydessä. Myös vastuuta voisi jakaa enemmän alueille. Käyttöön voisi ottaa uuden tiedotuskanavan, esimerkiksi sähköinen uutislehtinen tai info-näytöt taukotiloissa.

Pienten ja keskisuurten yritysten kasvun mahdollistavat ja kasvua rajoittavat tekijät

Viimeaikaisen talouden yleisen heikon tilanteen johdosta päättäjät ympäri Eurooppaa ovat kääntyneet pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritys) puoleen työllisyyden parantamiseksi. Pk-yritysten edustaessa yli 99% Suomen yrityskannasta, ovat ne erittäin tärkeässä asemassa työllisyystilanteen lisäksi myös maamme talouden kannalta, ja pk-yrityksille onkin asetettu kasvupaineita viimeaikaisten kasvuyritysten menestystarinoiden innoittamana. Tässä tutkimuksessa pääasiallisena tavoitteena on tutkia pk-yritysten kasvuun liittyviä tekijöitä kasvun mahdollistavien sekä kasvua rajoittavien tekijöiden kannalta. Pääasiallisen tavoitteen ohella on tutkittu myös pk-yritysten tekemiä konkreettisia toimia kasvua mahdollistavien tekijöiden vahvistamiseksi, sekä kasvua rajoittavien tekijöiden murtamiseksi. Tutkimus etenee siten, että ensin käydään läpi pk-yritysten kasvuun liittyviä yleisiä asioita, jonka jälkeen siirrytään kasvun mahdollistaviin ja sitä rajoittaviin tekijöihin. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena eli se on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu neljän pk-yrityksen teemahaastatteluista, sekä kyselylomakkeesta, joissa kartoitettiin pk-yritysten omistaja-johtajien mielipiteitä yritysten kasvun mahdollistavista ja sitä rajoittavista tekijöistä. Teemahaastattelujen haastattelurunko on rakennettu pk-yritysten kasvua käsittelevien artikkelien ja niissä ilmenneiden kasvuun liittyvien havaintojen pohjalta. Tutkimuksen perusteella pk-yritysten omistaja-johtajat ovat sitä mieltä, että Suomen veropoliittiset, sekä työlainsäädännölliset ratkaisut rajoittavat yritysten kasvua, eivätkä kannusta yrittäjyyteen. Tämän lisäksi kasvua rajoittavat omistaja-johtajien tavoitteet yritystoimintaan liittyen, sekä pätevän työvoiman rekrytointiin liittyvät ongelmat. Kasvun mahdollistavien tekijöiden osalta omistaja-johtajat pitivät tärkeinä yritystoimintaa tukevien järjestelmien merkitystä, yrityksen tunnetuksi tekemistä, yrityksen ja sen sidosryhmien välisten suhteiden kehittämistä ja yhteistyötä sekä yritystoiminnan laadun kehittämistä ja valvontaa. Tutkimuksessa ilmeni myös pk-yritysten pystyvän murtamaan aikaisemmissa tutkimuksissa ilmenneitä kasvua rajoittavia tekijöitä tehokkaasti, saavan aikaan kasvua niiden olemassaolosta huolimatta.

Tuotesuunnittelu direktiiviperustaisesti

Onnistuneen tuotekehitysprojektin läpivieminen vaatii huolellisen alkusuunnittelun ennen varsinaista tuotteen kehityksen aloitusta. Projektin läpiviemiseksi esitetään usein malleja joissa tuotekehitysprojektissa edetään yksi vaihe kerrallaan ja siirrytään seuraavaan vasta, kun edellinen on valmis. Tämän perinteisen mallin rinnalle on tullut DFMA-suunnittelu, jossa murretaan kommunikaatiomuuri suunnittelun ja valmistuksen väliltä ja useita vaiheita tehdään samanaikaisesta. Näin saadaan valmistus- ja kokoonpanoystävällisiä tuotteita, joilla tuotteesta saatava kate voidaan maksimoida samalla kun tuotteen laatua saadaan parannettua. Teknisen kehityksen lisäksi on tuotekehitysprosessissa erottamattomana osana direktiivien asettamien vaatimusten huomioon ottaminen. Jo lähes kaikissa tuotteissa on oltava CE-merkintä. CE-merkinnällä tuotteen valmistaja ottaa täyden vastuun siitä, että tuote täyttää sitä koskevien direktiivien asettamat vaatimukset vaatimustenmukaisuudesta. Direktiivien asettamat vaatimukset on hyvä tiedostaa jo tuotteen suunnittelun alkuvaiheista lähtien, jotta nämä osataan ottaa heti huomioon ja jälkikäteen tehtäviltä muutoksilta vältytään. Teknisten ratkaisujen lisäksi tuotteen dokumentoinnilla on suuri rooli vaatimustenmukaisuuden täyttämisessä. Tuotteesta tulee koota tekninen tiedosto, joka sisältää kaikki tarpeelliset dokumentit, joilla tuotteen vaatimustenmukaisuus voidaan todeta. Teknisen tiedoston vaatimukset on hyvä tiedostaa jo suunnittelun alusta lähtien, jotta tarvittavat dokumentit osataan kerätä projektin aikana tekniseen tiedostoon. Tässä työssä kehitettiin peltier-jäähdytin, jollaiselle asiakkailta saadun palautteen perusteella oli markkinoilla tarve. Jäähdyttimen suunnittelussa käytettiin DFMA:n keinoja yksinkertaistamaan kokoonpanoa. Jäähdyttimelle tehtiin vaatimustenmukaisuustarkastelu, missä tarkasteltiin peltier-jäähdytintä koskevien direktiivien asettamia vaatimuksia ja mitä asioita näiden vaatimusten täyttämiseksi tuli huomioida.

Kaupallisen sekajätteen mekaaniset käsittelyprosessit ja laitos investoinnin kannattavuus

Työn tavoitteena oli tutkia mekaanisia käsittelylaitteita ja -prosesseja kaupalliselle sekajätteelle ja selvittää mahdollisen laitoshankkeen kannattavuutta case-yritykselle. Jätehuollon yritykset ovat jatkuvan muutoksen alla kasvavien keräys- ja käsittelykustannusten takia, joka vaatii säästöjen etsimistä. Sekajäte sisältää arvokkaita kierrätysraaka-aineita ja näiden erottelu voisi luoda lisäarvoa alentuneina hävityskustannuksina ja lisääntyneinä myyntituottoina. Työssä selvitettiin kaupallisen sekajätteen koostumusta lajittelukokeen ja muiden sekajätetutkimusten avulla. Mekaanisia käsittelylaitteita tutkittiin kirjallisuuden ja case-esimerkkien kautta. Laitoshakkeen kannattavuutta arvioitiin taulukkolaskentamallin avulla. Laitosvaihtoehtoja tarkasteltiin 10-30 tuhannen tonnin kapasiteetin välillä. Laskelmien ja kirjallisuustutkimuksen pohjalta kannattavimpana vaihtoehtona nähtiin SRF kierrätyspolttoainetta valmistava laitos. Kirjallisuustutkimuksen ja case-laitosten pohjalta luotiin kaksi investointiskenaariota, joille laskettiin taulukkolaskentamallin avulla yksikkökustannukset, nettonykyarvot ja sisäiset korot. Kustannusaineisto oli peräisin case-yritykseltä ja muista laitostutkimuksista. Kannattavuuslaskelmien mukaan skenaario 2, jossa SRF-tuotannon lisäksi eroteltaisiin sekalaisia muoveja, on kannattavampi. Skenaarioiden 1 ja 2 kriittiset pisteet olivat noin 15,3 ja 13,6 tuhatta tonnia vuodessa. Kumpikaan skenaarioista ei kuitenkaan ole kannattava case-yrityksen omilla vuotuisilla kuormilla (10 000 tonnia). Lisää käsiteltävää jätettä tulisi hankkia ulkopuolisilta yrityksiltä taloudellisesti edullisen vaakamaksun avulla. Skenaarion 2 ongelmaksi kuitenkin muodostuu sekalaisten muovien poistuminen SRF:n komponenttina, mikä vaikuttaa SRF:n markkinoitavuuteen tehollisen lämpöarvon alenemisen takia.