Inhimilliset toimintamahdollisuudet oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kriteereinä

Uusia ikkunoita terapisoitumiskeskusteluun.

Yhteisen arvon tuottaminen: Mallin soveltaminen käytännön liiketoiminnassa

Yhä useammassa yrityksessä yritysvastuuta toteutetaan osana liiketoimintaa ja se tähtää kilpailukyvyn parantamiseen. Tämä on johtanut uusien kestävän kehityksen liiketoimintamallien rakentumiseen. Michael Porterin ja Mark Kramerin kehittämä yhteisen arvon tuottaminen (creating shared value) tarkoittaa yrityksen kilpailukyvyn kasvattamista tavalla, joka edistää yhteiskunnallista hyvinvointia. Lähtökohtana ei ole pelkästään liiketoiminnan vaikutusten hallitseminen, vaan taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöongelmien ratkaiseminen tavalla, joka kasvattaa yrityksen taloudellista arvoa. Yhteisen arvon malli on saanut runsaasti kritiikkiä osakseen ja mallin soveltaminen käytännön liiketoiminnassa on koettu hankalaksi. Tämän tutkimuksen tarkoitus on teorian ja case-esimerkin avulla selkeyttää yhteisen arvon käsitettä sekä havainnollistaa mallin käyttöä käytännön liiketoiminnassa. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä ongelmia mallin soveltamiseen liittyy ja miten yhteisen arvon tuottaminen eroaa yritysvastuusta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja toteutettu tapaustutkimuksena. Tapauksena toimii Stora Enson ja Kemiran yhteistyössä toteuttama vesihanke Kiinan Guangxinssa. Vesihanke on toteutettu yhteistyössä paikallisen hallituksen, väestön sekä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa ja sen tavoitteena on löytää uudenlaisia ratkaisuja vedenjakeluun ja jäteveden kierrätykseen Nahupon, Shengpingin ja Baimein kylissä. Empiirinen aineistona toimivat tapausorganisaatioissa toteutetut teemahaastattelut sekä muu kirjallinen materiaali, kuten yritysten yritysvastuuraportit ja lehdistötiedotteet. Kaiken kaikkiaan tutkimus vahvisti oletuksen siitä, ettei yhteisen arvon tuottamista voida käsitteellisellä tasolla pitää täysin yksiselitteisenä. Näkemyksissä siitä, mitä käsitteellä tarkoitetaan ja miten malli toimii käytännön liiketoiminnan yhteydessä, oli havaittavissa näkemyseroja yritysten välillä. Molemmat yhtiöt olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että malli soveltuu vedenhoitohankkeeseen hyvin. Vesihankkeen yhteydessä yhteisen arvon tuottamisen kuvattiin tarkoittavan Guangxin paikallisyhteisöjen sosiaalisten ja ympäristöhaasteiden ratkaisemista tavalla, joka edistää yhtiöiden liiketoiminnallisia tavoitteita. Hankkeen on tarkoitus luoda sekä taloudellista arvoa yrityksille, että edistää yhteiskunnallista hyvinvointia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteisen arvon mallia on mahdollista tulkita ja soveltaa eri yrityksissä useilla eri tavoilla. Yhteisen arvon tuottaminen toimii hyvänä tapana integroida toimintoja yhdeksi yhteiskunnalliseksi strategiaksi. Käsitteellisellä tasolla malli vaatii kuitenkin vielä tarkennusta, jotta sitä voitaisiin kutsua koko yhtiön toimintaa ohjaavaksi liiketoimintamalliksi.

Backcasting-menetelmä ekologisesti kestävän kaupunkikehittämisen apuvälineenä: Tapaustutkimus Turun kaupungista

Sanotaan, että kun maailma jatkaa kaupungistumistaan tulevat myös kestävän kehityksen haasteet keskittymään yhä enemmän kaupunkialueisiin. Vastatakseen yhteiskunnan sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin ovat monet paikallishallinnot omaksuneet strategioita ja toimintaohjelmia entistä kestävämmän kaupunkitulevaisuuden saavuttamiseksi. Myös Turun kaupunki on uudessa kaupunkistrategiassaan asettanut kunnianhimoisen tulevaisuusvision vuodelle 2029. Yhtenä kaupunkistrategian tavoitteista mainitaan muun muassa hiilineutraalisuuden saavuttaminen vuoteen 2040 mennessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Turun kaupungin tulevaisuusvisiota ekologisesti kestävän kaupunkikehittämisen näkökulmasta ja rakentaa kolme vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota entistä kestävämmän Turun kaupungin saavuttamiseksi. Osana tutkimusta Turun kaupungin toimijoille ja sidosryhmille järjestettiin tulevaisuustyöpaja, jossa kaupungin tulevaisuutta lähdettiin visioimaan tulevaisuudentutkimuksen backcasting-menetelmän avulla, edeten halutusta tulevaisuudentilasta kohti nykypäivää. Tutkimuksen tavoitteena on osallistuvan havainnoinnin ja työpajaan osallistuneilta kerätyn palautteen avulla selvittää, miten backcasting-menetelmä soveltuu ekologisesti kestävän kaupunkikehittämisen apuvälineeksi, ja mitä mahdollisuuksia tai haasteita menetelmän hyödyntämiseen liittyy. Tämän lisäksi tutkimus tarkastelee tulevaisuustyöpajassa aikaansaatuja tulevaisuusskenaarioita ja pyrkii selvittämään, mitä hyötyä skenaariotyöskentelystä voi olla Turun tulevalle kaupunkikehittämiselle. Tutkimustulokset osoittavat, että backcasting-menetelmä voi auttaa kaupungin strategisessa suunnittelussa, kun kaupunki pyrkii määrittämään keinoja ja toimenpiteitä ekologisesti kestävämmän kaupunkitulevaisuuden saavuttamiseksi. Turun tulevaisuustyöpajassa backcasting-menetelmä auttoi työskentelyyn osallistuneita sidosryhmiä sisäistämään kaupunkistrategian tavoitteet ja pääsemään yhteisymmärrykseen strategian toteuttamiseksi vaadittavista toimenpiteistä. Menetelmään liittyvistä haasteista huolimatta backcasting toimii hyvänä esimerkkinä päätöksentekomallista, joka on entistä kommunikatiivisempi ja ottaa huomioon eri sidosryhmien omat intressit ja näkökulmat. Backcasting-menetelmällä aikaansaadut tulevaisuusskenaariot eivät ole ennustuksia Turun tulevasta kaupunkikehityksestä, vaan ne tarkastelevat keinoja kaupunkistrategian asettaman tulevaisuusvision saavuttamiseksi, erilaisten globaalien kehityskulkujen vallitessa. Tulevaisuusskenaarioiden tarkoituksena on herättää keskustelua Turun kaupunkikehittämisen strategisista linjauksista sekä vaadittavista toimenpiteistä kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Auditorinen ja puhemotorinen menetelmä änkyttävän lapsen intensiivikuntoutuksessa – tapaustutkimus

Tutkielman tarkoitus: Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli toteuttaa kuntoutustutkimus perustuen änkytyksen taustalla olevaan kuulotiedon käsittelyn ja puhemotoriikan vaikeuteen. Kuntoutuksen tarkoituksena oli kehittää änkyttävän lapsen auditorisia ja puhemotorisia taitoja sekä vaikuttaa änkytyksen vaikeusasteeseen. Änkytyksen kuntoutusmenetelmiä on paljon, mutta monen menetelmän osalta vaikuttavuustutkimus on vähäistä. Tutkijoiden keskuudessa ei ole yksimielisyyttä siitä, mikä kuntoutusmenetelmistä on tehokkain. Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan lisää änkyttävien lasten kuntoutuksesta, eri menetelmistä yksinään sekä eri menetelmien yhdistämisestä. Menetelmät: Tutkielman kuntoutusjaksoille valittiin kaksi eri kuntoutusmenetelmää, auditorinen ja puhemotorinen menetelmä, joiden vaikuttavuutta tutkittiin änkytyksen kuntoutuksessa. Kuntoutuksen vaikuttavuutta mitattiin eri arviointimenetelmien avulla. Arviointimenetelmät mittasivat muutoksia kuulonvaraisissa ja puhemotorisissa taidoissa sekä änkytyksen vaikeusasteessa. Tulokset ja päätelmät: Kuntoutusjaksot vaikuttivat änkyttävän lapsen puhemotorisiin taitoihin sekä änkytyksen vaikeusasteeseen. Kuntoutusjaksoilla ei ollut vaikutusta lapsen auditorisiin taitoihin. Änkytys on heterogeeninen häiriöryhmä, jonka vuoksi auditoriset ja puhemotoriset taidot vaihtelevat ja vaikuttavat änkytyksen oirekuvaan yksilöllisesti. Änkyttävät henkilöt hyötyvät änkytyksen kuntoutuksesta eri tavoin ja kuntoutus tulisikin suunnata tapauskohtaisesti yksilöllisen änkytysprofiilin mukaan. Koska änkytyksen taustalla nähdään olevan useita syitä, on perusteltua, että kuntoutuksen tulisi keskittyä laajemmalle kuin yhdelle osa-alueelle. Änkytyksen kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimusta, etenkin koskien puhemotorisia ja auditorisia menetelmiä yksinään.

Kriittisen ajattelun ja tasa-arvon asiantuntijat

Valtakunnallinen työelämäselvitys sukupuolentutkimuksen maistereiden ja tohtoreiden asemasta työmarkkinoilla ja tieteenalan merkityksestä työelämässä.

Arvon yhteisluomisen varjopuolet Käsiteanalyysi arvon yhteistuhoamisesta yritysten ja asiakkaiden välisessä vuorovaikutuksessa

Muutokset markkinoilla ja markkinoinnissa ovat ajaneet yritykset asiakaslähtöisestä liiketoiminnasta entistä syvällisempään yhteistyöhön asiakkaidensa kanssa. Yritykset pyrkivät rohkaisemaan asiakkaitaan osallistumaan toimintaansa, jotta ne voisivat luoda yhdessä asiakkaiden kanssa arvoa vastatakseen asiakkaiden jatkuvasti kasvaviin tarpeisiin ja pysyäkseen itse kilpailukykyisinä. Asiakkaiden tiivis osallistuminen arvon yhteisluomisprosesseihin lisää kontaktien ja vuorovaikutuksen määrää yritysten kanssa, mikä lisää palvelun tuottamisen monimutkaisuutta. Se myös lisää yritysten epäonnistumisen mahdollisuutta palveluntarjoajana. Markkinoinnin kirjallisuudessa ja liikkeenjohdon strategisessa johtamisessa erilaisten arvotyyppien ja arvon yhteisluomisen määritelmissä korostuvat kuitenkin liioitellun positiiviset merkitykset ja optimistinen suhtautuminen arvon yhteisluomiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten yritykset ja asiakkaat voivat yhdessä tuhota arvoa keskinäisissä vuorovaikutustilanteissa. Tutkimusongelma ratkaistaan käsiteanalyysin avulla. Tutkimuksen aineistona käytetään tieteellisiä vertaisarvioituja artikkeleita, jotka käsittelevät ilmiötä käsitteellisesti tai empiiriseen tutkimukseen perustuen. Tutkimus on luonteeltaan ei-empiirinen, sillä tutkimusta varten ei ole kerätty empiiristä aineistoa. Arvon yhteistuhoamisen käsite on määritelty palvelukeskeisen logiikan, palvelujärjestelmien ja palvelulogiikan teoreettisiin lähestymistapoihin perustuen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yritykset ja asiakkaat epäonnistuvat vuorovaikutukseen perustuvassa prosessissa tarjoamaan omia voimavaroja ja integroimaan toisen osapuolen voimavaroja arvon yhteisluomiseksi, mikä johtaa ainakin toisen osapuolen kokemaan arvon yhteistuhoamiseen. Voimavarojen tahaton tai tarkoituksellinen väärinkäyttäminen vaikuttaa negatiivisesti arvon tuhoamista kokeneen osapuolen hyvinvointiin. Yritysten tulisi kiinnittää enemmän huomiota vuorovaikutustilanteiden epäonnistumisen mahdollisuuteen ja pyrkiä siten välttämään asiakkaiden kokemaa arvon yhteistuhoamista. Asiakkaat pyrkivät sopeutumaan muuttuneeseen sosiaaliseen ja taloudelliseen ympäristöönsä voimavarojen säilyttämisen ja uusien voimavarojen saavuttamisen avulla. Asiakkaiden toiminnalla on tyypillisesti yrityksen maineeseen ja taloudelliseen menestykseen haitallisia vaikutuksia