Tietojohtamisen esteet organisaatioissa: Case Sanoma Lehtimedia Oy

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tietoon liittyviä tietojohtamisen esteitä organisaatiossa. Lisäksi selvitettiin, mitä esteitä löytyy organisaatiokulttuurin, johtamisen ja teknologian osalta, mihin tietoprosessiin ja millaiseen tietoon esteet liittyvät. Tutkimuksessa perehdyttiin tietoon, tietojohtamiseen, tietojohtamisen mahdollistajiin ja esteisiin. Tutkimus suoritettiin case-organisaatiossa laadullisena tapaustutkimuksena. Organisaation keskijohdon parissa tehtiin kuusi puolistrukturoitua haastattelua. Aineisto analysoitiin sisällön analyysinä. Suurimmat tietojohtamisen esteet olivat ajan puute ja sisäisen tiedon löytämisen, varastoinnin ja jakamisen puute. Eniten tietojohtamisen esteitä löytyi organisaatiokulttuurista. Esteitä löytyi kaikista tietoprosesseista, kun taas aiemmissa tutkimuksissa ne liittyivät pääosin tiedon jakamiseen. Tiedon löytämisen helpottaminen, kuten tietohakemistojen luominen ja intranetin ”siivoaminen”, tehostaisi työtä. Tärkeän tiedon kartoittaminen, varastointi, tiedon jakaminen sekä ilmapiirin avoimuus voisivat auttaa organisaatiota kohti tehokkaampaa tiedon liikkumista ja asiakaspalvelua.

Strategic alliances as an international entry strategy: Finnish cleantech SMEs and the Indian market

The demand for environmental technologies, also called cleantech, is growing globally but the need is especially high in emerging markets such as India where the rising economy and rapid industrialisation have led to increasing energy needs and environmental degradation. The market is of great potential also for the Finnish cleantech cluster that represents advanced expertise in several fields of environmental technologies. However, most of the Finnish companies in the field are SMEs that face challenges in their internationalisation due to their limited resources. The objective of this study was to estimate, whether strategic alliances could be an efficient entry strategy for Finnish cleantech SMEs entering the Indian market. This was done by studying what are the key factors influencing the international entry mode decision of Finnish cleantech SMEs, what are the major factors affecting the entry of Finnish cleantech SMEs to the Indian market and how do Finnish cleantech SMEs use strategic alliances in their internationalisation process. The study was realised as a qualitative multi-case study through theme interviews of Finnish cleantech SME representatives. The results indicated that Finnish cleantech SMEs prefer to enter international markets through non-equity and collaborative modes of entry. These entry modes are chosen because of the small size and limited resources of companies, but also because they want to protect their innovative technologies from property rights violations. India is an attracting market for Finnish cleantech SMEs mainly because of its size and growth, but insufficient environmental regulation and high import tariffs have hindered entry to the market. Finnish cleantech SMEs commonly use strategic alliances in their internationalisation process but the use is rather one-sided. Most of the formed strategic alliances are low-commitment, international contractual agreement in sales and distribution. Alliance partner selection receives less attention. In the future, providing Finnish cleantech SMEs with international experience and training could help in diversifying the use of strategic alliances and increase their benefits to SME internationalisation.

Anodivalimon kokoonpanon läpimenoajan lyhentäminen

Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää menetelmiä tuotteen kokoonpantavuuden kehittämiseen ja parantaa sitä DFMA-ajattelun sekä Lean–filosofian avulla. Työn teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin läpimenoajan käsitettä ja käytettävissä olevien resurssien merkitystä. Lisäksi tarkastelun kohteena oli DFMA:n hyödyntäminen kokoonpanon nopeuttamisessa sekä Lean–filosofian hyödyntäminen tuotantoprosessin kehittämiseksi. Empiirinen osuus kohdentui Outotec Turula Oy:n anodivalimon kokoonpanossa ilmenneisiin ongelmiin ja niiden poistamiseen. Tutkimuksella saatiin selvitettyä resurssien ja osaamisen merkitys valmistusprosessin kehittämisen turvaamisessa. DFMA:n ja Lean:in avulla on mahdollista löytää toimintatapoja, joiden avulla anodivalimon kokoonpanon läpimenoaikaa on mahdollista lyhentää.

Bisnesenkelit aloittavien kasvuyritysten vauhdittajina – Tapaustutkimus

Bisnesenkelit, eli yksityiset riskisijoittajat ovat tärkeä ulkopuolinen rahoittajataho aloittaville kasvuyrityksille. Varallisuuden sijoittamisen ohella bisnesenkeleiden tärkeä ominaisuus on osaamisen ja verkostojen sijoittaminen yritykseen, minkä myötä yritys saa paremmat edellytykset kasvua varten. Bisnesenkeleiden kontribuutio ajoittuu tyypillisesti jälki-investointivaiheeseen, eli varallisuuden sijoittamisen jälkeen. Osallistumi-sen myötä yrittäjä-sijoittajasuhde on tärkeä taustatekijä bisnesenkelin kontribuutiossa aloittavalle kasvuyritykselle. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ymmärrystä bisnesenkelien kontribuutioon aloittavien kasvuyritysten jälki-investointivaiheessa. Tähän päätutkimusongelmaan vastattiin kuvailemalla lähtökohtia bisnesenkelin osallistumiselle, selvittämällä bisnesenkelin konkreettisia osallistumistapoja sekä kontribuutiosta koettua hyötyä erityisesti yrittäjien kannalta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen tapaustutkimusta. Tutkimusaineistona käytettiin neljälle yrittäjälle ja neljälle bisnesenkelille tehtyä teemahaastattelua. Tutkitut yritykset valittiin pääasiassa teknologiatoimialalta. Bisnesenkeleiden osallistumisen taustalla on pyrkimys viedä yritystä eteenpäin kasvua ja tulevasta exitistä saatavaa tuottoa ajatellen. Nämä tavoitteet ohjaavat bisnesenkeliä välittämään yritykseen strategista ja operatiivista osaamistaan sekä verkostojaan yrityksen tarpeista riippuen. Yrittäjän kannalta oleelliseksi havaittiin myös keskustelukumppanin merkitys. Suhteen toimivuuden edellytyksinä ovat erityisesti osapuolten välinen luottamus ja riittävä vuorovaikutus. Bisnesenkelin kontribuutio koettiin pääosin hyödyllisenä, esimerkiksi kasvua nopeuttaen.

Social tagging within task management

Social tagging evolved in response to a need to tag heterogeneous objects, the automated tagging of which is usually not feasible by current technological means. Social tagging can be used for more flexible competence management within organizations. The profiles of employees can be built in the form of groups of tags, as employees tag each other, based on their familiarity of each other’s expertise. This can serve as a replacement for the more traditional competence management approaches, which usually become outdated due to social and organizational hurdles, and obsolete data. These limitations can be overcome by people tagging, as the information revealed by such tags is usually based on most recent employee interaction and knowledge. Task management as part of personal information management aims at the support of users’ individual task handling. This can include collaborating with other individuals, sharing one’s knowledge, both functional and process-related, and distributing documents and web resources. In this context, Task patterns can be used as templates that collect information and experience around tasks associated to it during run time, facilitating agility. The effective collaboration among contributors necessitates the means to find the appropriate individuals to work with on the task, and this can be made possible by using social tagging to describe individual competencies. The goal of this study is to support finding and tagging people within task management, through the effective exploitation of the work/task context. This involves the utilization of knowledge of the workers’ expertise, nature of the task/task pattern and information available from the documents and web resources attached to the task. Vice versa, task management provides an excellent environment for social tagging due to the task context that already provides suitable tags. The study also aims at assisting users of the task management solution with the collaborative construction of light-weight ontology by inferring semantic relations between tags. The thesis project aims at an implementation of people finding & tagging within the java application for task management that consumes web services, which provide the required ontology for the organization.

Configuration management process improvement : a case study of a Pan-Nordic insurance company

Configuration management is often seen as an enabler for the main IT Service Management (ITSM) processes such as Incident and Problem management. A decent level of quality of IT configuration data is required in order to carry out routines of these processes. This case study examines the state of configuration management in a multinational organization and aims at identification of methods for its improvement. The author has stayed five months with this company in order to collect different sources of evidence and to make observations. The main source of data for this study is interviews with some of the key employees of the assigned organization who are involved into the ITSM processes. This study concludes the maturity level of the existing configuration management process to be repeatable but intuitive, and outlines the principal requirements for its improvement. A match between the requirements identified in the organization and the requirements stated in the ISO/IEC 20000 standard indicates the possibility of adopting ITIL guidelines as a method for configuration management process improvement. The outcome of the study presents a set of recommendations for improvement that considers the process, the information model and the information system for configuration management in the case organization.

Measuring the performance of corporate events : an empirical study of measuring practices in Finnish companies

Corporate events as an effective part of marketing communications strategy seem to be underestimated in Finnish companies. In the rest of the Europe and the USA, investments in events are increasing, and their share of the marketing budget is significant. The growth of the industry may be explained by the numerous advantages and opportunities that events provide for attendees, such as face-to-face marketing, enhancing corporate image, building relationships, increasing sales, and gathering information. In order to maximize these benefits and return on investment, specific measurement strategies are required, yet there seems to exist a lack of understanding of how event performance should be perceived or evaluated. To address this research gap, this research attempts to describe the perceptions of and strategies for evaluating corporate event performance in the Finnish events industry. First, corporate events are discussed in terms of definitions and characteristics, typologies, and their role in marketing communications. Second, different theories on evaluating corporate event performance are presented and analyzed. Third, a conceptual model is presented based on the literature review, which serves as a basis for the empirical research conducted as an online questionnaire. The empirical findings are to a great extent in line with the existing literature, suggesting that there remains a lack of understanding corporate event performance evaluation, and challenges arise in determining appropriate measurement procedures for it. Setting clear objectives for events is a significant aspect of the evaluation process, since the outcomes of events are usually evaluated against the preset objectives. The respondent companies utilize many of the individual techniques that were recognized in theory, such as calculating the number of sales leads and delegates. However, some of the measurement tools may require further investments and resources, thus restricting their application especially in smaller companies. In addition, there seems to be a lack of knowledge of the most appropriate methods in different contexts, which take into account the characteristics of the organizing party as well as the size and nature of the event. The lack of inhouse expertise enhances the need for third-party service-providers in solving problems of corporate event measurement.

Vuorovaikutustaitojen kehitys osana lääkäriopiskelijan ammatillista kasvua

Tässä laadullisessa pitkittäistutkimuksessa tarkastelemme miten lääkäriopiskelijan vuorovaikutustaidot kehittyvät potilaan kohtaamisessa lääkärikoulutuksen aikana osana ammatillista kasvua. Tutkimme lääkärikoulutuksen opetusta sekä oppimista. Tutkimus on osa LeMEx (Learning Medical Expertise) - tutkimusprojektia. Tutkimuksemme syntyy tarpeesta ymmärtää ammatillisen kasvun kehitystä koulutuksen aikana erityisesti vuorovaikutustaitojen näkökulmasta. Työelämässä sosiaalisten valmiuksien merkitys korostuu, jonka seurauksena myös lääkärin rooli on muuttunut. Kyky kohdata potilas, keskustella ja haastatella potilasta, ovat tärkeä osa lääkärin arkea. Vuorovaikutustaidoista on tullut keskeinen ammatillisen osaamisen osa-alue eikä näitä valmiuksia voida ymmärtää työelämän vaatimusten kannalta vain yleissivistyksenä. Potilaat tietävät omista sairauksistaan yhä enemmän ja lääkärin on haettava yhteistyössä potilaan kanssa ratkaisua terveysongelmaan. Lääkäriopiskelijan on opittava käyttämään tätä vahvuutena omassa työssään, sillä omasta terveydestään kiinnostuneet potilaat ovat hyviä yhteistyökumppaneita. Tutkimusaineistona käytämme kyselylomaketta, jonka samat Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat ovat täyttäneet koulutuksen alussa, puolessa välissä ja koulutuksen lopussa, vuosina 2006–2012. Kyselylomake sisältää potilastapauksen, jossa lääkäriopiskelijaa pyydetään pohtimaan ja tarkastelemaan, mitä ajatuksia annettu vastaanottotilanne hänessä herättää. Toisena aineistona käytämme Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opinto-oppaita vuosina 2006–2012. Tutkimustuloksista ilmenee, että koulutuksen myötä lääkäriopiskelijan vuorovaikutustaidot ammatillistuvat. Koulutuksen ja kehityksen myötä suhtautumistapa potilaaseen ja omaiseen muuttuu laadultaan. Koulutuksen alussa lääkäriopiskelijat viivyttelevät yhteistyön kentällä ja antavat aikaa vuorovaikutukselle monipuolisemmin. He suhtautuvat tuolloin omaiseen ja potilaaseen positiivisesti. Koulutuksen lopussa lääkäriopiskelijan empaattisuus vähenee ja omaista kohtaan välittyy eniten negatiivisia ilmauksia. Lääkäriopiskelijat siirtyvät tuolloin nopeasti ongelmanratkaisuun, josta kantavat selkeämmin vastuuta. Koulutuksen lopussa lääkäriopiskelijat osaavat parhaiten huolehtia yhteistyön jatkosta sekä tehdä moniammatillista yhteistyötä. Koko koulutuksen aikana moniammatillista yhteistyötä esiintyy jokatapauksessa hyvin vähän.

Suomalaisen tuulivoimateollisuuden asema, kilpailukyky ja tulevaisuuden näkymät kansainvälisillä markkinoilla

Executive Summary Tuulivoimateollisuus on kasvanut erittäin voimakkaasti 2000-luvulla, ja viime vuonna asennettiin maailmanlaajuisesti ennätysmäärä noin 42 GW uutta tuulivoimakapasiteettia. Kumulatiivinen asennettu kapasiteetti oli vuoden 2011 lopussa noin 241 GW, josta eniten Euroopassa, sitten Kaakkois-Aasiassa, etenkin Kiinassa ja kolmanneksi suurimpana markkina-alueena oli USA. Kiinassa oli eniten asennettua tuulivoimaa, 26 % maailman tuulivoimasta, toisena oli USA, sitten Saksa, Espanja ja Intia. Suurin osa asennetusta koko maailman kapasiteetista on maatuulivoimaa (onshore), merituulivoimaa (offshore) oli asennettu vajaat 4 GW. Teollisuus työllisti arviolta yli 560000 henkilöä maailmanlaajuisesti ja liiketoiminnan arvo oli noin 52 Mrd. euroa (73 Mrd. USD). Tuuliturbiineja oli maailmalla toiminnassa noin 200000 ja niiden keskikoko oli 1,2 MW. Turbiinien koko on tasaisesti kasvanut ja nykyisin suurimmat kaupalliset turbiinit ovat 6-7 MW kokoluokassa. Suomessa oli vuoden 2012 lopussa asennettuna 163 turbiinia yhteisteholtaan 288 MW, joten olemme huomattavasti jäljessä useimpia muita EU maita tuulivoiman hyödyntämisessä. Tuulivoimamarkkinoiden ennakoidaan kasvavan keskimäärin noin 10 % vuosittain, jolloin vuonna 2020 maailmassa olisi asennettuna kapasiteettia noin 900 GW, josta offshore tuulivoimaa 75 GW. Tällöin tuulivoimalla tuotettaisiin noin 8 % sähköntuotannosta, kun arvio vuodelle 2012 on 2,26 %. Nopeinta kasvu olisi Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, merituulivoimaa sen sijaan asennettaisiin eniten Eurooppaan. Suomen ilmasto- ja energiastrategin mukainen tavoite on 2,5 GW tuulivoimaa vuonna 2020. Moderni turbiini koostuu seuraavista pääkomponenteista: tornista, kolmilapaisesta roottorista, vaihteistosta, generaattorista, ja elektroniikasta. Turbiinien hinta vaihtelee projektista ja käytetystä tekniikasta johtuen, mutta tämän hetkisenä keskiarvona voidaan käyttää noin 1 MEUR / MW hintaa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kiinassa hinta on vähintään yhden kolmasosan halvempi. Turbiinihintojen ennakoidaan halventuvan jo lähivuosien kuluessa jopa 30 % johtuen muun muassa suuruuden ekonomiasta ja kiristyvästä kilpailusta. Kun mukaan lasketaan kaikki kulut, kuten suunnittelu, luvat, turbiinin perustukset ja kaapeloinnit, tulee asennetulle turbiinille keskihinnaksi noin 1,5 MEUR. Merituulivoima voi olla kaksi kertaa kalliimpi investointi. Generaattoreina käytetään tyypillisesti nopeita tai keskinopeita induktio- (DFIG) tai kestomagneettigeneraattoreita (PMSG) ja yleisesti kolmivaihteisia vaihteistoja. Hidasnopeuksisen (PMSG) suoravetogeneraattorin (DD) käyttö on kuitenkin yleistymässä, sillä tällöin vältetään vika-alttiin vaihteiston käyttö. Korkea toimintaluotettavuus on erityisen tärkeä merituulivoimaloissa. Suurimmat 15 turbiinivalmistajaa toimittivat viime vuonna lähes 90 % maailman tuulivoimaloista. Suurin toimija on tanskalainen Vestas, jonka liikevaihto vuonna 2011 oli noin 6 Mrd euroa ja henkilöstöä yli 22000. Suurimpien valmistajien joukossa oli 7 kiinalaista toimijaa, jotka ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. Useimmat turbiinivalmistajat valmistavat joitakin strategisia komponentteja itse tai ostavat ne omaan konserniin kuuluvalta tytäryhtiöltä ja ostavat muut komponentit ja materiaalit sopimusvalmistajilta. Yhtiöiden valmistusstrategiat kuitenkin vaihtelevat ”tehdään kaikki itse” strategiasta pelkkään avainkomponenttien kokoonpanoon ja turbiinin kokonaistoimitukseen. Tyypillisesti turbiinivalmistajia palvelee vakiintunut joukko kansainväliseen toimintaan kyvykkäitä komponenttitoimittajia varatoimittajineen. Kaiken kaikkiaan sekä turbiini- että komponenttivalmistajien kesken on tapahtunut viime vuosikymmenen kuluessa konsolidoitumista. Valmistus on myös globalisoitunut eli avainkomponentit ja etenkin isot komponentit valmistetaan lähellä asiakasta. Toisaalta kiristynyt hintakilpailu on johtanut siihen, että yritykset ovat siirtäneet tuotantoa Kiinaan, joka nykyisin onkin suurin komponenttien valmistusmaa. Alan keskittyminen ja globalisoituminen tullee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Suomessa on eri sektoreilta tuulivoiman huippuosaamista, mutta kokonaisvaltaista tuulivoimaklusteria meillä ei ole. Sellaisen rakentaminen tai rakentuminen vie aikaa ja edellyttäisi selkeän veturiyrityksen olemassaoloa. Tuuliturbiinien kokonaistoimituksista yleensä vastaava turbiinivalmistaja olisi luonteva veturiyritys, mutta kotimaiset valmistajat (Winwind ja Mervento) ovat kansainvälisesti pieniä, ja niiden markkina-asema on haastava. Lisäksi Winwind on ajautunut vakavaan taloudelliseen kriisiin (velkojat hakevat yhtiöltä saataviaan käräjäoikeudessa tammikuussa 2013). Kotimaisille turbiinivalmistajille, kuten muillekin tuulivoima-alan toimijoille olisi ensisijaista, että kotimaiset investoinnit käynnistyisivät täysipainoisesti. Tämä tarkoittaisi paitsi liiketoimintamahdollisuuksia, niin kumuloituvaa osaamista ja ennen kaikkea referenssejä kansainvälistä kilpailua silmälläpitäen. Suomalaisten turbiinivalmistajien kilpailukykyisin businessalue löytynee erityisosaamisesta, kuten esimerkiksi arktisesta tuulivoimasektorista. Mahdollisesti liittoutumalla tai jonkin johtavan turbiinivalmistajan tytäryrityksenä suomalainen niche markkinoille erikoistunut turbiinivalmistus voisi menestyä tulevaisuuden kovenevassa kilpailussa. Kilpailu päämarkkinoilla johtavien turbiinivalmistajien kanssa tuskin tuo menestystä, sillä näiden resurssit ja referenssit ovat ylivertaiset ja osaaminenkin osin suomalaisia edellä. Suomalaista huippuosaamista edustavat muun muassa ABB, The Switch, Vacon, Vaisala, Prysmian sekä Moventas. Yhtiöiden markkina-alue on globaali ja etenkin ABB:n ja Prysmianin resurssit mittavat. Yhtiöillä on edellytykset menestyä jatkossakin kansainvälisesti tuulivoimaliiketoiminnan komponenttien ja systeemien toimittajina. Moventaksen haasteena on yrityksen taloudellinen tilanne ja kilpailukyky markkinoilla (koko henkilöstö lomautetaan määräajaksi keväällä 2013). Muun muassa paperikonevalmistuksen ja meriteollisuuden johdolla Suomeen on syntynyt vahva konepajaosaaminen ja alihankintaverkosto. Esimerkiksi Holming, Componenta, Häkkinen Group ja Metso Foundries palvelevat jo tuulivoimateollisuutta. Osa yhtiöistä toimii kansainvälisesti ja niillä on mahdollisuus jatkossakin palvella tuulivoimateollisuutta, etenkin Suomessa ja lähialueilla. Komponenttitoimittajien ja alihankkijoiden kansainvälistymisen haasteina ovat muun muassa Suomen syrjäinen sijainti Euroopan päämarkkinoilta ja päämiesten jo osin vakiintuneet toimittajaverkostot. Tuulivoiman suunnittelu ja konsultointi sekä käyttö ja kunnossapito tarjoavat suomalaisille yhtiöille liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa ja lähialueilla. Merkittävää uutta potentiaalia edustaa telakkateollisuus, ennen muuta STX Finland. STX konsernissa osataan erikoislaivojen tekeminen, konserni omistaa jo turbiinivalmistajan ja konsernin strategiana on tulla merkittäväksi tuulivoimatoimijaksi. Offshore perustukset ja tornit voisivat luontevasti olla omaa tuotantoa oman turbiinivalmistuksen, tuulipuistojen käytön ja kunnossapidon sekä erikoislaivojen ohella. STX Finlandilla olisi potentiaalia toimia suomalaisen tuulivoimateollisuuden veturiyrityksenä. Yhtiön rahoitustilanne ja kilpailukyky ovat kuitenkin tällä hetkellä haastavat. Rautaruukilla on potentiaalia toimittaa muun muassa ristikkorakenteisia torneja ja Parmalla hybriditorneja tuulivoimateollisuudelle. Suomalaisen tuulivoimaosaamisen ja työllisyyden kannalta keskeistä on, että Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaiset tuulivoimainvestoinnit saataisiin viipymättä käyntiin ja investointiympäristö säilyisi suotuisana ja ennustettavana. Tuulivoiman syöttötariffi tukee tuulivoiman taloudellista kannattavuutta lähitulevaisuudessa, mutta tuulivoimarakentamisen rajoituksia ja esteitä tulee myös merkittävästi purkaa tai lieventää.”Työpaikkoja syntyy niihin maihin joissa tuulivoimaa rakennetaan”. Tuulivoima työllistää paitsi suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, niin erityisesti laitosten 20-30 vuoden käyttö- ja kunnossapitoaikana. Teknologiateollisuuden (2012) positiivisen kasvuskenaarion mukaan tuulivoimateollisuus voisi työllistää jopa 25-30000 henkilöä vuonna 2020 nykyisten noin 2000 sijasta ja alan liikevaihto voisi olla jopa 12-14 Mrd. euroa. Tällainen kasvuskenaario sisältää kyllä merkittäviä epävarmuustekijöitä ja Tarastin (2012) selvitys arvioikin kasvun ja työllisyyden kehittyvän kasvuskenaariossakin maltillisemmin. Todennäköisimmät menestysmahdollisuudet ovat alalla jo merkittävässä asemassa olevilla resursseiltaan vahvoilla ja kansainvälisillä yrityksillä. Monialayritykset kestävät pelkästään tuulivoima-alaan keskittyneitä yrityksiä paremmin alalle tyypilliset liiketoiminnan vaihtelut. Erikoistuminen ja uudet radikaalit innovaatiot voivat kuitenkin tuoda tuulivoimaliiketoimintaan täysin uusia toimijoita tai muuttaa nykyisten yritysten kilpailuasetelmia. Kaupallisesti menestyviä uusia keksintöjä harvoin kuitenkaan syntyy ilman panostuksia. Ensiarvoisen tärkeää olisi määritellä kansallinen tahtotila, millä resurssein ja mihin tuulivoimateollisuuden sektoreihin halutaan panostaa, ja kohdentaa resurssit siten, että alan yrityksillä, tutkimuslaitoksilla ja muilla toimijoilla olisi parhaat edellytykset kehittää kilpailukykyisiä tuotteita, palveluita ja systeemeitä. Potentiaalisten uusien teknologioiden ja suomalaisten toimijoiden syvällisempi tarkastelu voisikin olla mielenkiintoisen jatkotutkimuksen aihe.

Hankintalain mukaisen tarjouspyynnön laatiminen ja sen merkitys kunnallisissa rakennusurakkahankinnoissa

Suomalaiset kunnat ovat julkisissa hankinnoissaan suurien haasteiden edessä heikentyvän taloustilanteen, muuttoliikkeen ja osaamisen puutteen takia. Rakennusinvestoinnit muodostavat valtaosan kunnallisista investoinneista. Epäonnistuessaan rakennusurakan hankintamenettely voi aiheuttaa kunnalle merkittäviä viivästyksiä sekä tappioita, joten menettelyn onnistuminen on kunnalle erittäin tärkeää. Hankintaprosessin sujuvuus riippuu tarjouspyyntöasiakirjojen oikeaoppisesta laatimisesta ja niiden sisällön soveltamisesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää yleisimmät hankintamenettelyyn liittyvät virheet sekä määritellä hankintayksikölle toimintatavat, joita noudattamalla hankintayksikkö voi virheet välttää. Tutkimusmenetelmä on lainopillinen ja tutkimus perustuu oikeuskäytäntöön, pääasiassa markkinaoikeustapauksiin nojaavaan empiiriseen analyysiin. Tutkielman perusteella hankintayksiköiden osaamista tarjouspyyntöasiakirjojen laadinnassa ja sisällön soveltamisessa on kehitettävä seuraavasti: Tarjoajien ja tarjousten vertailuvaiheet on eroteltava selkeästi toisistaan. Tarjoajiin kohdistuvia vaatimuksia sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden laadullisia vertailuperusteita on yksityiskohtaistettava. Kullekin menettelyvaiheelle on varattava riittävästi aikaa ja hankintamenettely on valmisteltava niin, että täsmennys- ja täydennyspyynnöiltä voidaan välttyä. Julkisen talouden elvyttämiseksi suunniteltuun rakennusurakkahankintojen keskittymiseen on reagoitava jakamalla urakka mahdollisuuksien mukaan pienempiin osiin urakoitsijamarkkinoiden monipuolisuuden ylläpitämiseksi.

Logistics of North-West Russia and Rail Baltica: Standpoints of Private Sector

The main aims of the present report are to describe the current state of railway transport in Russia, and to gather standpoints of Russian private transportation logistics sector towards the development of new railway connection called Rail Baltica Growth Corridor, connecting North-West Russia with Germany through the Baltic States and Poland. North-West Russia plays important role not only in Russian logistics, but also wider European markets as in container sea ports handling is approx. 2.5 mill. TEU p.a. and handling volume in all terminals is above 190 million tons p.a. The whole transportation logistics sector is shortly described as an operational environment for railways – this is done through technical and economic angles. Transportation development is always going in line with economics of the country, so the analysis on economical development is also presented. Logistics integration of the country is strongly influenced by its engagement in the international trade. Although, raw material handling at sea ports and container transports (imports) are blossoming, domestic transportation market is barely growing (in long-term perspective). Thus, recent entrance of Russia into World Trade Organization (WTO) is analyzed theme in this research, as the WTO is an important regulator of the foreign trade and enabler of volume growth in foreign trade related transportation logistics. However, WTO membership can influence negatively the development of Russia’s own industry and its volumes (these have been uncompetitive in global markets for decades). Data gathering in empirical part was accomplished by semi-structured case study interviews among North-West Russian logistics sector actors (private). These were conducted during years 2012-2013, and research compiles findings out of ten case company interviews. Although, there was no sea port involved in the study, most of the interviewed companies relied in European Logistics within significant parts in short sea shipping and truck combined transportation chains (in Russian part also using railways). As the results of the study, it could be concluded that Rail Baltica is seen as possible transport corridor in most of the interviewed companies, if there is enough cargo available. However, interviewees are a bit sceptical, because major and large-scale infrastructural improvements are needed. Delivery time, frequency and price level are three main factors influencing the attractiveness of Rail Baltica route. Price level is the most important feature, but if RB can offer other advantages such as higher frequency, shorter lead times or more developed set of value-added services, then some flexibility is possible for the price level. Environmental issues are not the main criteria of today, but are recognized and discussed among customers. Great uncertainty exists among respondents e.g. on forthcoming sulphur oxide ban on Baltic Sea shipping (whether or not it is going to be implemented in Russia). Rather surprisingly, transportation routes to Eastern Europe and Mediterranean area are having higher value and price space than those to Germany/Central Europe. Border crossing operations (traction monopoly at rails and customs), gauge widths as well as unclear decision-making processes (in Russia), are named as hindering factors. Performance standards for European connected logistics among Russian logistics sector representatives are less demanding as compared to neighbourhood countries belonging to EU.

Skill Development in Music Reading. The Eye-Movement Approach

This dissertation examined skill development in music reading by focusing on the visual processing of music notation in different music-reading tasks. Each of the three experiments of this dissertation addressed one of the three types of music reading: (i) sight-reading, i.e. reading and performing completely unknown music, (ii) rehearsed reading, during which the performer is already familiar with the music being played, and (iii) silent reading with no performance requirements. The use of the eye-tracking methodology allowed the recording of the readers’ eye movements from the time of music reading with extreme precision. Due to the lack of coherence in the smallish amount of prior studies on eye movements in music reading, the dissertation also had a heavy methodological emphasis. The present dissertation thus aimed to promote two major issues: (1) it investigated the eye-movement indicators of skill and skill development in sight-reading, rehearsed reading and silent reading, and (2) developed and tested suitable methods that can be used by future studies on the topic. Experiment I focused on the eye-movement behaviour of adults during their first steps of learning to read music notation. The longitudinal experiment spanned a nine-month long music-training period, during which 49 participants (university students taking part in a compulsory music course) sight-read and performed a series of simple melodies in three measurement sessions. Participants with no musical background were entitled as “novices”, whereas “amateurs” had had musical training prior to the experiment. The main issue of interest was the changes in the novices’ eye movements and performances across the measurements while the amateurs offered a point of reference for the assessment of the novices’ development. The experiment showed that the novices tended to sight-read in a more stepwise fashion than the amateurs, the latter group manifesting more back-and-forth eye movements. The novices’ skill development was reflected by the faster identification of note symbols involved in larger melodic intervals. Across the measurements, the novices also began to show sensitivity to the melodies’ metrical structure, which the amateurs demonstrated from the very beginning. The stimulus melodies consisted of quarter notes, making the effects of meter and larger melodic intervals distinguishable from effects caused by, say, different rhythmic patterns. Experiment II explored the eye movements of 40 experienced musicians (music education students and music performance students) during temporally controlled rehearsed reading. This cross-sectional experiment focused on the eye-movement effects of one-bar-long melodic alterations placed within a familiar melody. The synchronizing of the performance and eye-movement recordings enabled the investigation of the eye-hand span, i.e., the temporal gap between a performed note and the point of gaze. The eye-hand span was typically found to remain around one second. Music performance students demonstrated increased professing efficiency by their shorter average fixation durations as well as in the two examined eye-hand span measures: these participants used larger eye-hand spans more frequently and inspected more of the musical score during the performance of one metrical beat than students of music education. Although all participants produced performances almost indistinguishable in terms of their auditory characteristics, the altered bars indeed affected the reading of the score: the general effects of expertise in terms of the two eye- hand span measures, demonstrated by the music performance students, disappeared in the face of the melodic alterations. Experiment III was a longitudinal experiment designed to examine the differences between adult novice and amateur musicians’ silent reading of music notation, as well as the changes the 49 participants manifested during a nine-month long music course. From a methodological perspective, an opening to research on eye movements in music reading was the inclusion of a verbal protocol in the research design: after viewing the musical image, the readers were asked to describe what they had seen. A two-way categorization for verbal descriptions was developed in order to assess the quality of extracted musical information. More extensive musical background was related to shorter average fixation duration, more linear scanning of the musical image, and more sophisticated verbal descriptions of the music in question. No apparent effects of skill development were observed for the novice music readers alone, but all participants improved their verbal descriptions towards the last measurement. Apart from the background-related differences between groups of participants, combining verbal and eye-movement data in a cluster analysis identified three styles of silent reading. The finding demonstrated individual differences in how the freely defined silent-reading task was approached. This dissertation is among the first presentations of a series of experiments systematically addressing the visual processing of music notation in various types of music-reading tasks and focusing especially on the eye-movement indicators of developing music-reading skill. Overall, the experiments demonstrate that the music-reading processes are affected not only by “top-down” factors, such as musical background, but also by the “bottom-up” effects of specific features of music notation, such as pitch heights, metrical division, rhythmic patterns and unexpected melodic events. From a methodological perspective, the experiments emphasize the importance of systematic stimulus design, temporal control during performance tasks, and the development of complementary methods, for easing the interpretation of the eye-movement data. To conclude, this dissertation suggests that advances in comprehending the cognitive aspects of music reading, the nature of expertise in this musical task, and the development of educational tools can be attained through the systematic application of the eye-tracking methodology also in this specific domain.

The marketing communications industry in flux: Large B2C advertisers’ viewpoint

The recent digitization, fragmentation of the media landscape and consumers’ changing media behavior are all changes that have had drastic effects on creating marketing communications. In order to create effective marketing communications large advertisers are now co-operating with a variety of marketing communications companies. The purpose of the study is to understand how advertisers perceive these different companies and more importantly how do advertisers expect their roles to change in the future as the media landscape continues to evolve. Especially the changing roles of advertising agencies and media agencies are examined as they are at the moment the most relevant partners of the advertisers. However, the research is conducted from a network perspective rather than focusing on single actors of the marketing communications industry network. The research was conducted using a qualitative theme interview method. The empirical data was gathered by interviewing representatives from nine of the 50 largest Finnish advertisers measured by media spending. Thus, the research was conducted solely from large B2C advertisers’ perspective while the views of their other relevant actors of the network were left unexplored. The interviewees were chosen with a focus on variety of points of view. The analytical framework that was used to analyze the gathered data was built the IMP group’s industrial network model that consists of actors, their resources and activities. As technology driven media landscape fragmentation and consumers’ changing media behavior continue to increase the complexity of creating marketing communications, advertisers are going to need to rely on a growing number of partnerships as they see that the current actors of the network will not be able to widen their expertise to answer to these new needs. The advertisers expect to form new partnerships with actors that are more specialized and able to react and produce activities more quickly than at the moment. Thus, new smaller and more agile actors with looser structures are going to appear to fill these new needs. Therefore, the need of co-operation between the actors is going to become more important. These changes pose the biggest threat for traditional advertising agencies as they were seen as being most unable to cope with the ongoing change. Media agencies are in a more favorable position for remaining relevant for the advertisers as they will be able to justify their activities and provided value by leveraging their data handling abilities. In general the advertisers expect to be working with a limited number of close actors and in addition having a network of smaller actors, which are used on a more ad hoc basis.

The potential of social networking sites in inpatriate adjustment

People make up one of the most important resources for a corporation and therefore it has to continuously seek an ever more diverse and international workforce. Inpatriation is another way of utilizing foreign expertise in a corporation. An inpatriate refers to a person that is on an international assignment at the headquarters of a corporation, where they have been sent either from a subsidiary abroad or from a third country outside the corporation. Strengthening the social network of the inpatriate and their family contributes to the adjustment process and furthermore the success of the work assignment. As social networking sites are currently the fastest developing personal networking tools in the world, it is interesting to see how they can help in inpatriate adjustment. The objective of this thesis is to explore the potential of social networking sites (SNS) in inpatriate adjustment. The main objective can be divided into three sub objectives: 1. What is SNS used for during the inpatriate assignment? 2. What are the inpatriates’ motivations to use SNS? 3. Could the three facets of adjustment (work, interaction and general) be gained through SNS? This qualitative study utilizes the theme interview data collection method and the thematic analysis approach for analysing the interview data. From the interviews with five Indian inpatriates in Finland the most mentioned uses of SNS were related to participating (sharing opinions, recommendations and discussing things and connecting to friends, family and colleagues) and consuming (collecting information for work and free time), the least mentioned use of SNS was producing (posting videos, photos and updates). An interesting finding was that the five interviewees did not use SNS for purely entertainment motives at all during their assignment. This thesis found that all three facets of adjustment could potentially be gained through SNS.

Asiantuntijan suorituskykyyn vaikuttavien tekijöiden mittaaminen

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia asiantuntijaorganisaation henkilöstön työmotivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Konkreettisena tavoitteena oli kehittää asiantuntijaorganisaation olemassa olevaan suorituskykymittaristoon uusia mittareita, joiden avulla yrityksessä pyritään luomaan asiantuntijoille mahdollisimman motivoiva työskentelyilmapiiri. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa tutkittiin asiantuntijan työmotivaatioon vaikuttavia tekijöitä sekä aineettoman pääoman mittaamista. Empiirisessä osuudessa tutkittiin pienen asiantuntijaorganisaation työskentelyolosuhteita. Aineistonkeruumenetelmänä toimi vanha tutkimustieto, puolistrukturoidun haastattelun piirteitä omaavat teemahaastattelut sekä tutkijan oma havainnointi. Asiantuntijan motivaatioon vaikuttaa erityisen paljon henkilökohtainen kasvu, autonomisuus, merkityksellinen työ, haasteelliset ja vaihtelevat työtehtävät sekä työstä saatu palaute. Vähemmän merkittäviä motivaattoreita ovat raha, työsuhteen jatkuvuus, ystävälliset työtoverit, kunnioitus ja oikeudenmukainen kohtelu. Urakehitystä asiantuntija ei koe erityisen motivoivana asiana. Tutkimuksen kohdeyrityksen haasteiksi ilmeni erityisesti palautteen antaminen, osaamisen ja koulutuksen johtaminen, autonomian vähyys projektin käyttöönotto vaiheessa sekä työn kuormittavuuden jakautuminen. Uudet mittarisuoritukset kohdeyrityksessä ovat: projektipalautteen antaminen, positiivisen palautteen määrä, projektien edistymispalaverit, projektikatselmukset, suunnittelun tuntiarviot, sisäisten kehitysideoiden toteutuminen, työntekijöiden kuormituksen jakautuminen sekä koulutuksen ja osaamisen jakautuminen.