Embouchure du fleuve de Torneå : dessiné et gravé A. F. Skjöldebrand

Digitoitu valokuvasta, joka julkaistu kirjassa: R. Knapas & P. Koistinen, Historiallisia kuvia, 1993.

Project d¿un edifice pour la Bibliothèque de l¿Université d¿Alexandre. Helsingfors Fasade

Helsinki 1833

Generalnyj plan stoličnago goroda S.Peterburga

Sanktpeterburg 1857

Wittenbergissä opiskelleiden suomalaisten kirjoja 1500-luvulta

Teokset Biblia sacra hebraice, graece & latine, Heidelberg 1587; teoksen omistanut Marcus Henrici Helsingius, joka on ostanut sen Wittenbergistä 1592; etukannen keskellä Lutherin kuva avattu kirja käsissään, sekä Georg Major, Enarrationes Epistolarum S. Pauli(I) Wittenberg 1569; teos kuulunut Christianus Bartholdii Ruuthille, jonka nimikirjaimet etukannan yläosassa; 1574 viittaa sidotusvuoteen.

Taidealan monografiat

Kokoelma sijaitsee hajallaan eri yksikköjen lainattavissa kokoelmissa ja käsikirjastoissa. Eniten aineistoa on viestinnän ja muotoilun yksiköissä. Yhteensä monografioita on 3598 nimekettä (maaliskuu 2008). Kirjoista n. 55 % on suomenkielisiä, ja n. 38% englanninkielisiä. Kokoelmasta lähes 41 % on julkaistu 2000-luvulla. Yli ¾ kokoelmasta on julkaistu vuoden 1990 jälkeen. Kokoelma tukee erityisesti muotoilun ja median koulutusohjelmia. Aihealueista eniten on taideteollisuutta ja taidekäsityötä, 21,4 % kokoelmasta. Aihealueen kirjat käsittelevät sisustusarkkitehtuuria ja huonekalutaidetta, tekstiilitaidetta, lasi- ja keramiikkataidetta, taidetaontaa ja korutaidetta, koristetaidetta ja ornamentiikkaa sekä taideteollisuuden ja taidekäsityön historiaa. Toiseksi suurin aihealue on grafiikka ja valokuvaus (20,5 %). Kolmanneksi eniten on taiteen tutkimuksen ja yleisen taidehistorian aineistoa (14,2 %). Käsikirjaston kirjoja ei saa kotilainaan, muuta aineistoa lainataan.

Tahko Pihkalan kokoelma

Prof. Lauri Pihkalan testamentin perusteella Jyväskylän yliopiston kirjastolle luovutettu kokoelma koti- ja ulkomaista urheilukirjallisuutta 1800-luvun loppupuolelta 1970-luvulle. Sisältää urheilua ja ruumiinkulttuuria käsittelevän kirjallisuuden lisäksi poliittista historiaa, sotalaitosta ja naisliikettä koskevaa kirjallisuutta sekä ainutlaatuisen Amerikka-kokoelman. Kirjoissa näkyy Pihkalan lukutavat ja merkinnät.

Viestintä

Viestinnän kokoelma tukee sekä viestintää pääaineenaan perustutkintoa suorittavia opiskelijoita sekä jatko-opintoja ja tieteellistä tutkimusta. Systemaattisen satunnaisotannan perusteella vajaa 40% nimekkeistä on tieteellistä kirjallisuutta. Hieman pienempi osa voidaa luokitella yleistajuiseksi kirjallisuudeksi. Runsas neljännes kokoelmasta on joko suoraan oppikirjoiksi kirjoitettuja tai sellaisina pidettäviä. Kokoelma on luotu oppiaineen perustamisesta alkaen 1968. Alkuaan kokoelman nimenä oli Hv Tiedotusoppi. Sitä ennen tieteenalan kirjallisuutta oli kirjaston muiden tieteenalojen kokoelmissa. Kokoelman painopiste on joukkoviestinnässä ja organisaatioviestinnässä. Runsaasti edustettuina ovat myös media, journalismi, työyhteisöjen viestintä, organisaatiokulttuurit sekä verkkoviestintä ja populaarikulttuuri (etenkin elokuva). Kuvailussa on otettu otettu huomioon vain vain hyllyluokassa Hv Viestintä olevat monografiat eli sarjakokoelmissa oleva aineisto, lehdet sekä elektroniset aineistot ovat arvioinnissa jätetty pois. Kokoelmaan kuuluu 2846 nimikettä. Kokoelman nimekkeiden mediaani on 1988. Kirjoista 1782 (46%) on julkaistu vuonna 1990 tai sen jälkeen. Julkaisuvuosien mediaani on 1988. Reilut nimekkeistä puolet eli 58% prosenttia on englanninkielisiä. Suomeksi julkaistuja on 834 (29%) ja ruotsiksi 204 (7%). Kokoelman teoksista 508 eli 18% on ilmestynyt vuonna 2000-2008. 1990-luvulla ilmestyneiden osuus on 789 eli 28% ja 1980-luvulla ilmestyneitä on 1014 eli 36%. Alle viidennes eli 18% on julkaistu ennen vuotta 1980. Kokoelman kartuntaan voi saattaa vaikuttaa se, että viestinnän laitoksella on oma laitoskirjastonsa, jonne hankitaan tutkijoiden ja opettajien tarvitsemaa kirjallisuutta.

Urho Kekkosen kokoelma

Presidentti Urho Kekkosen (1900-1986) suuresta kirjastosta osa on Oulun yliopiston Pääkirjastossa. Kokoelman pääosa on tullut Kekkosen elinaikana. Ensimmäinen kirjaerä saapui v.1964, viimeinen keväällä 1988. Kokoelmaan kuuluu runsaat 4000 nidettä, ja se sisältää niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin. Valtaosa kirjoista on Kekkoselle lahjoitettuja, joten mukana on runsaasti erikoissidoksia ja omistuskirjoituksilla varustettuja teoksia. Osa kirjoista on kuulunut Sylvi Kekkoselle (1900-1974). Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä, Helsingissä, on Kekkosten kirjoja hieman yli 3000 niteen kokoelma.

Isa Aspin kokoelma

Kokoelma sisältää ensimmäisen suomenkielisen naislyyrikon, Jyväskylän seminaarissa opiskelleen Isa Aspin (1853-1872) kirjallista jäämistöä: mm. päiväkirjamuistiinpanoja, käsikirjoituksia, kirjeenvaihtoa • Isa Aspin päiväkirjoja, runoja, sekä erilaisia kirjeitä: 81 irtol., 7 vihkosta • Sally Thauvonin kirjeitä Isa Aspille: 65 kpl • Isa Aspin kirjeitä Sally Thauvonille: 44 kpl • Isa Aspin äidinkielen harjoituksia Jyväskylän seminaarissa 1871-72: 2 vihkoa • Puolangan pappilan pohjapiirros: 2 kpl • Isa Aspin toimittamia lastenlehtiä: 21 kpl, runoja, kirjeitä ym.: 27 kpl • Isa Aspin piirtämä Jyväskylän kartta: 1 kpl • Ehiökortteja, osoitettu: Isa Asp, Louise Asp ja Sally Thauvon: 19 kpl, Norma-luettelon numerot 1 III ja 2 (=1 IV)