Lauluinstrumentin rakennus : harjoituksia laulavan kehon muokkaukseen

Opinnäytetyötäni varten tutkin viime vuosina tekemiäni venyttely-, lämmittely-, aktivointi- ja hengitysharjoituksia. Halusin ymmärtää niitä paremmin; sitä, mihin kehonosiin ne kohdistuvat ja miksi ne auttavat. Tavoitteenani oli löytää selkeä ja johdonmukainen kaava, jonka avulla muokata laulavaa kehoa. Tein harjoitteita päivittäin ja kävin niitä läpi myös muiden laulajien kanssa. Päädyin siihen, että kehonmuokkaus ja sitä kautta lauluinstrumentin fyysinen rakentaminen on laulunopiskelun perusta. Oma työskentely ja työskentelyn reflektio oli ensisijainen menetelmäni työn tekemisessä. Harjoituksia on olemassa erittäin runsaasti, kullakin opettajalla omansa. Tähän työhön mahtui kuitenkin vain pieni osa kaikista harjoitteista. Yritin ottaa niitä mukaan eri kehonosat kattavasti. Otin mukaan muutaman harjoitteen myös siksi, että niistä on ollut minulle eniten hyötyä. Rakensin tarjolla olevista harjoituksista selkeän, päivittäin tehtävän harjoitusohjelman. Työ sisältää DVDn, jossa demonstroin harjoitukset, ja raporttiosan, jossa kerron, mihin harjoitteiden tekemisellä pyritään ja millaisia työmenetelmiä kehonmuokkauksessa on käytettävissä. Lisäksi kuvaan omaa instrumentin rakennuksen taivaltani sekä ongelmiani ja niiden ratkaisuja.

Keskeisten hengitykseen liittyvien toimenpiteiden osaaminen perustason sairaankuljetuksessa : Osa II: Posterin laatiminen

Opinnäytetyö liittyy Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ensihoidon ja hoitotyön koulutusohjelmien yhteiseen KUOSCE-hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on määrittää perustason sairaankuljettajien osaamistasoa simuloiduilla potilastilanteilla ja tietotesteillä sekä löytää mahdollinen lisäkoulutuksen tarve. Mittareita on tarkoitus hyödyntää myös Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian hoitotyön ja ensihoidon koulutusohjelmissa. Ensihoitaja (AMK) tutkintoon sisältyy kaksi opinnäytetyötä. Ensimmäisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustasolla työskentelevien sairaankuljettajien keskeisten hengitykseen liittyvien toimenpiteiden osaamista. Toisen opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia posteri ensimmäisen opinnäytetyön tuloksista. Perustason sairaankuljettajien osaamista arvioitiin edellisen ensihoitajaryhmän (SE03S1) opinnäytetyönään kehittämien mittareiden avulla. Mittarit perustuivat OSCE-menetelmään, ja osaamista arvioitiin simuloidussa potilastilanteessa. Mittarista valittiin opinnäytetyöhön osiot hengitysteiden turvaaminen, nieluputken käyttö ja maski-paljeventilaatio. Ennen osaamista arvioivia tilaneita mittarin väittämät päivitettiin vastaamaan uusia hoitosuosituksia ja mittaria muokattiin käyttökelpoisemmaksi. Simulointi toteutettiin elvytyksen osaamisen arviointitilanteen yhteydessä, jossa korostuivat ääneen ajattelu ja havainnointi. Testaukseen osallistui yhteensä 68 henkilöä. Hengitysteiden avaamisen osaamista arvioitiin opinnäytetyössä kuudella väittämällä. Tulosten mukaan hengitysteiden avaamisen osaamisessa oli yleisesti puutteita. Nieluputken käytön osaamista arvioitiin viidellä väittämällä. Nieluputken käytön osaaminen oli vaihtelevaa. Maski-paljeventilaation osaamista arvioitiin puolestaan kahdellatoista väittämällä. Maski-paljeventilaatio osattiin kokonaisuudessaan hyvin. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella kaikki testatut osaamisen alueet vaativat lisäkoulutusta. Lisäksi osaamisen arviointitilanteessa käytetty mittari kaipaa vielä jatkokehittämistä, sillä osa sen väittämistä oli tulkinnanvaraisia. Myös käytössä olevaan välineistöön tulisi kiinnittää huomiota tulevissa testauksissa.

Tajuttoman potilaan hoidon osaaminen perustason sairaankuljetuksessa

Opinnäytetyömme ensimmäisen osan tarkoituksena on selvittää minkälaista tajuttoman potilaan hoidon osaamista Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevillä perustason sairaankuljettajilla on. Opinnäytetyömme toisena osana teemme posterin, joka kuvaa saamiamme tuloksia tajuttoman potilaan hoidon osaamisessa. Opinnäytetyömme on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian yhteistyöhanketta, jonka tarkoituksena on kartoittaa perustason sairaankuljettajien osaamista. Tämä yhteistyöhanke kantaa nimeä KUOSCE, ja sen on määrä jatkua syksyyn 2009 saakka. Saamiamme tuloksia on tarkoitus hyödyntää kartoittaessa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella perustasolla työskentelevien sairaankuljettajien täydennyskoulutustarvetta ja kehittäessä ensihoidon ja hoitotyön koulutusohjelmia Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa. Opinnäytetyömme pohjana on käytetty mittaria, joka on kehitetty perustason sairaankuljettajien osaamisen kartoittamiseksi tajuttoman potilaan hoidossa. Mittarin ovat kehittäneet Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian jo valmistuneet ensihoitaja AMK -opiskelijat Gröhn, Hyvönen ja Sippola, ja se perustuu kansainväliseen OSCE-menetelmään. Opinnäytetyössämme olemme kertoneet lyhyesti tajuttomuudesta ja tajuttoman potilaan hoidosta hyödyntäen tieteellisiä tutkimuksia ja julkaisuja. Olemme arvioineet tajuttoman potilaan hoidon osaamista simuloidun potilastilanteen avulla. Saamiemme tuloksien mukaan tajuttoman potilaan hoidon osaaminen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajilla on vaihtelevaa. Parhaiten sairaankuljettajat hallitsivat elottomuuden poissulun. Muilla osa-alueilla osaaminen vaihteli runsaasti.

Peli on elämää. Etnografiaa roolipelaamisesta

Tämä tutkimus on etnografinen kuvaus roolipeliharrastuksesta ja yritys määritellä tätä harrastusta. Tutkimuksen keskeinen aineisto on koottu teemakirjoituksin, joista suurin osa on saatu sähköpostin välityksellä eri puolelta Suomea. Paradigmaltaan tämä työ on lähinnä antropologista folkloristiikkaa, jossa ei keskitytä yksittäisiin perinnetuotteisiin, vaan tarkastelukohteena on roolipelaaminen kokonaisuutena, roolipelin käyttö ja merkitys harrastusyhteisössä. Roolipelaaminen on jotakin sellaista, mitä ei ole ollut olemassa ennen 1970-lukua ja mitä ei voi täysin palauttaa mihinkään muuhun toimintaan. Roolipeleissä, varsinkin sen pöytäpelimuodossa, ovat yleensä selvästi mukana pelaamisen tunnusmerkit, kun taas livepelaaminen voi muisttuttaa enemmän leikkimistä tai improvisoitua näyttelemistä. Roolipelaamisen eri muodoissa leikin ja pelin osuus vaihtelee, mutta useimmiten molemmat ovat läsnä. Tutkimuksen rakenteellisena viitekehyksenä olen käyttänyt Gary Alan Finen muotoilemaa roolipelaajan identiteetin kolmijakoa, joka perustuu Erving Goffmanin rooliteorioihin. Tämän mukaisesti olen tarkastellut roolipelaamista roolipelaajan kolmella minuustasolla, nimittäin henkilön, pelaajan ja pelihahmon tasoilla. Kussakin tasossa omia erityispiirteitään, mutta ne kaikki vaikuttavat jatkuvasti myös toinen toisiinsa. Henkilön ja pelaajan tasot ovat aina tavallaan läsnä pelihahmossa, sillä pelihahmo ei pysty kokonaan sulkemaan pois tietoja ympäröivästä maailmasta ja pelikontekstista. Toisaalta pelihahmon toiminta antaa yksilölle henkilökohtaisia kokemuksia ja elämyksiä tietyissä tilanteissa olemisesta, vaikka tämä oleminen onkin kuvitteellista. Roolipeliharrastus koostuu neljästä keskeisestä osa-alueesta, jotka ovat roolin vaihtaminen, pelimaailma, vuorovaikutus ja pelin sosiaalinen aspekti. Roolin vaihtamiseen kuuluvat sekä pelihahmo että samastumisprosessi. Pelimaailma on kokonaisuus, joka sisältää sekä pelin kuvitteellisen maailman että seikkailun, pelin ”juonen”. Vuorovaikutus on keskeinen osa roolipelin rakennetta. Siihen kuuluvat pelin viralliset säännöt, muut peliä varten sovitut säännöt ja ne säännöt, jotka lausumattomina ohjaavat toimintaa. Tähän kuuluu sekä pelihahmon että pelaajan toiminta pelin aikana. Tärkeä osa roolipeliharrastusta on myös roolipelaamisen sosiaalinen konteksti, mitä ilman tätä harrastusta ei voi kuvata ja ymmärtää täysin. Kaiken kaikkiaan roolipeli voidaan nähdä lähes karnevaalin tapaisena kokonaisuutena, jossa yhdessä irrottaudutaan tavallisesta arkisesta olotilasta ja siirrytään vähäksi aikaa toisenlaiseen maailmaan, jossa vallitsevat aivan erilaiset säännöt.

Osaamisen jatkuva muutos : mediatoimittajan työn ja uutistuotannon kehitysnäkymiä YLE Uutisissa

Opinnäytetyössä tutkitaan YLE Uutisissa työskentelevien mediatoimittajien työnkuvaa ja sen kehitystä. Lisäksi työssä kartoitetaan mediatoimittajan työn ja ammattinimikkeen historiaa sekä lähtökohtia. Muita tärkeitä teemoja ovat mediatoimittajan moniosaaminen sekä uutistyön jatkuvat muutokset. Mediatoimittajien työtä ja sen muutoksia arvioivat he itse sekä heidän keskeiset työtoverinsa. Tutkimuksesta on rajattu pois Yleisradion alueuutiset. Tämä opinnäytetyö koskee vain YLE Uutisten tekijöitä, jotka työskentelevät tv-uutisissa ja Aamu-tv:ssä Helsingissä. Opinnäytetyössä ei myöskään käsitellä YLE:n uutistoiminnan taloutta, uutistyössä käytettäviä työvälineitä tai erilaisia mediatoimittajan työvuoroja tehtävineen. Opinnäytetyössä esitellään uutistuotannon prosessia, jossa jokainen osatekijä vaikuttaa lopputulokseen. Keskeisenä tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyhaastattelua, joka toteutettiin sähköpostikyselynä. Kyselyyn osallistui kuusitoista uutisten tekijää, joista kymmenen on mediatoimittajia. Muita ammattiryhmiä edustivat neljä toimittajaa, ohjaaja ja apulaisohjaaja. Lisäksi esimies- ja asiantuntijanäkökulmaa aiheeseen saatiin kahdesta puhelinhaastattelusta ja yhdestä sähköpostihaastattelusta. Tekijän omaa työkokemusta YLE Uutisissa on myös jossain määrin hyödynnetty. Tutkimuksen kirjallisina lähteinä on yksi opinnäytetyö, kaksi pro-gradua, yksi loppuraportti sekä verkkosivustoja. Tiedonhankinnassa on myös hyödynnetty YLE:n tiedotteita, työvuorolistoja, kirjallisia ohjeistuksia sekä YLE:n kanavien ohjelmakaavioita. Mediatoimittajien työnkuva kehittyy YLE Uutisten teknisten ja organisatoristen tarpeiden mukaan, joita on vaikea tarkasti ennakoida. Mediatoimittajat itse kokevat työn teknistyneen ja pelkäävät työn monipuolisuuden kaventuvan. Myös kiire vaikuttaa monen mielestä liikaa työn laatuun. Mediatoimittajien monipuolista osaamista tarvitaan vielä useassa työtehtävässä. He itse toivoisivat lisää haasteita ja vaikutusmahdollisuuksia työnsä sisältöön sekä syventävää täydennyskoulutusta.

Katsaus Bolognan konservatorion huilunsoiton opetukseen : ohjelmisto ja vuorovaikutus tuntitilanteessa

Opinnäytetyössäni tarkastelen Bolognan konservatorion huilunsoiton opetusta. Työ on vaihto-opiskelijan silmin tehty katsaus vieraan kulttuurin opetuskäytäntöihin ja niitä ohjaavaan opetussuunnitelmaan. Tarkastelussa painottuu myös vertaileva näkökulma suomalaiseen musiikkioppilaitosjärjestelmään. Kohtaamani erilainen opetus- ja soittokulttuuri herätti kysymään, miten tuntitilannetyöskentely vaikuttaa oppimistuloksiin. Opetustilanteiden osalta keskityn tarkastelemaan ohjelmiston käyttöä ja vuorovaikutusta tunneilla sekä käsittelen lyhyesti opetuksessa esiintyviä rooleja. Taustana tarkastelulle esittelen opetussuunnitelmaa ja sen opetukselle asettamia tavoitteita. Näin pyrin avaamaan lukijalle yleisemmin huilun soiton opetusta Bolognan konservatoriossa. Työn kirjallisena aineistona olen käyttänyt Bolognan konservatorion opetussuunnitelmaa ja tuntitilanteista tekemiäni muistiinpanoja. Havainnoin yhden huilunsoitonopettajan työskentelyä kuuden eri oppilaan kanssa keväällä 2005. Oppilaat olivat iältään 12-20 vuotiaita ja soittaneet 3-6 vuotta. Lisäksi kirjallisuutena käytän suomalaisesta musiikkioppilaitosjärjestelmästä kirjoitettuja teoksia. Hyödynnän työssäni myös Bolognan konservatorion huilunsoitonopettajien ja -opiskelijoiden kanssa käymiäni keskusteluja. Lähestymistavakseni olen valinnut suomalaisen musiikinopiskelijan subjektiivisen näkökulman. Olen poiminut tarkastelun kohteeksi muutamia kiinnostavia tuntitilanteissa ilmeneviä teemoja, mutta aihe tarjoaa runsaasti materiaalia lisätutkimusta varten. Työn tarkoitus on herättää kysymään, mitä voisimme oppia toisen kulttuurin opetuskäytännöistä. Toivon työn antavan ideoita erityisesti huilunsoitonopettajille oman opetuksen kehittämiseen ja suomalaisessa soitinmusiikin opetuksessa vallitsevien käytäntöjen pohtimiseen.

Soitan, mutta kuuntelenko? : 10-15 -vuotiaiden huilunsoiton opiskelijoiden klassisen musiikin kuuntelukokemukset

Kartoitan opinnäytetyössäni nuorten soitonopiskelijoiden klassisen musiikin kuuntelemisen kokemuksia ja seuraan näiden kokemuksien kehittymistä ja niiden vaikutusta soitonopiskeluun. Työni perustuu kuunteluprojektiin, jonka toteutin huiluoppilaitteni kanssa. Koostin oppilaille kolme CD-levyä, jotka kaikki sisälsivät eri vuosisadalta peräisin olevaa musiikkia. Projektin kuluessa haastattelin jokaisen oppilaan kolmeen kertaan ja nauhoitin haastattelut. Työssäni perehdyn haastatteluiden kautta kuuntelukasvatuksen ongelmakohtiin instrumenttiopetuksessa sekä painotan klassisen musiikin kuuntelun mahdollisuutta ja tärkeyttä soitonopiskelun osana jo opiskelun alkutaipaleella. Oppilaiden kokemuksissa esiin nousivat musiikin kuunteluun liittyvän itseluottamuksen kasvaminen, omien kuunteluun liittyvien mielikuvien kehittyminen ja kuuntelukokemuksien yksilöllisyys. Opinnäytetyöni antaa tietoa kuuntelukasvatuksesta ja esittelee yhden mahdollisuuden soitonopettamisen ja kuuntelukasvatuksen yhdistämiseen.

"Sydänten lapset" : adoptiolapsi musiikkileikkikoululussa

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää miten adoptiolapsia tulisi huomioida musiikkileikkikouluryhmissä. Opetimme lukuvuoden 2006 - 2007 aikana Yhteiset Lapsemme ry:n musiikkileikkikoulussa yhtä adoptiolapsiryhmää, joka koostui 1-4 -vuotiaista ulkomailta adoptoiduista lapsista. Tunnin aktiivinen opetusaika oli 30 minuuttia / viikko. Syksyllä opetuskertoja oli yhteensä 16 ja keväällä 15. Ryhmämme toimi normaalin musiikkileikkikoulun perheryhmätoiminnan tavoin. Tämän lisäksi sisällytimme opetukseen vaikutteita eri kulttuureiden musiikeista leikkien ja liikuntojen avulla. Kokosimme syyslukukauden tuntisuunnitelmat työhön liitteeksi. Muuten käsittelemme kuitenkin työssämme koko lukuvuoden ajanjaksoa. Perehdyimme työtä tehdessämme adoptiolasten yleiseen kehitykseen. Pyrimme tältä pohjalta tukemaan musiikkileikkikoulun keinoin jokaisen lapsen yksilöllistä kehitystä. Työstä saamamme kokemuksen perusteella tällaiselle erikoistoiminnalle on kysyntää ja tarvetta. Adoptioperheille on tärkeää saada paljon kontakteja saman taustan omaavien perheiden kanssa. Huomasimme myös, että adoptiolapsia opetettaessa on tärkeää tietää adoptiolasten poikkeavasta kehityksestä. Opettajan tulee pystyä vastaamaan adoptiolapsen kehityksen vaatimiin haasteisiin.

3D-tuoteyhdistelmämallien ja mittakuvien tuottaminen PDM-järjestelmästä

Tämä diplomityö on selvitystyö mittakuvien ja kolmiulotteisten CAD-mallien tuottamisesta. Mittakuvat ja 3D-CAD-mallit halutaan Neles-tuotemerkin omaaville tuotteille. Olennaisena osana työssä on tuotetiedonhallintajärjestelmä AtonPDM, koska mittakuvia ja malleja toivottaisiin hallittavan AtonPDM-järjestelmällä. Työ tehdään Metso Automationin (MA) Flow Control (FC) –liiketoimintalinjalle. Nykyiset mittakuvat aiheuttavat ongelmia sekä MA:ssa että asiakkaille. MA:ssa mittakuvien tekeminen kestää kauemmin kuin asiakas toivoisi. Nykyisen mittakuvaohjelmiston riittämättömät ominaisuudet aiheuttavat lisätyötä mittakuvien valmistuksessa. Asiakkaille mittakuvien viivästyminen on suunnittelua hidastava tekijä. Mittakuvissa olevat virheet ja puutteet vaikeuttavat asiakkaan suunnittelutyötä ja saattavat päästä läpi tarkatuksien myös loppusuunnitelmiin, jolloin seurauksena voi olla rahallisia menetyksiä. Tämän päivän putkistosuunnittelu hoidetaan suurimmaksi osaksi 3D-CADohjelmistoilla. Suunnittelua helpotetaan ja nopeutetaan valmiilla komponenttien 3Dmalleilla, joihin on liitetty tuotetietoa. Työssä on haastateltu MA:n henkilökuntaa, CAD-järjestelmien toimittajia ja asiakkaita. Haastattelut ovat työn tärkein tiedonlähde. Teoriatietoa on selvitetty kirjoista, lehdistä ja internetistä. Teoriaosiossa käydään läpi tuotetiedonhallinta (Product Data Management, PDM), tietokanta ja parametrinen mallintaminen. Työn lopputuloksena on pyritty saamaan kuvaus siitä miten tuotetaan 3D-CAD-mallit ja mittakuvat Neles-tuotteista käyttäen tiedonlähteenä AtonPDM:ää ja millaisia 3Dmallien ja mittakuvien tulee olla. Malleja ja mittakuvia tuottavaan järjestelmään on etsitty ratkaisuja CAD-ohjelmistoista. Ratkaisuja on verrattu keskenään ominaisuuksien, joustavuuden ja AtonPDM yhteensopivuuden perusteella.

Maahanmuuttajat terveydenhuollon asiakkaina

Työ kuvailee tutkimuskirjallisuuden valossa maahanmuuttaja-asiakkaiden kokemuksia terveydenhuollon palveluista ja terveydenhuollon työntekijöiden kokemuksia maahanmuuttajista asiakkaina. Työssä sovellettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää ja analysointimenetelmänä käytettiin induktiivistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto koostui kotimaisista opinnäytetöistä vuosilta 2000 - 2007 (N = 14). Työt olivat laadullisia haastatteluihin perustuvia tutkimuksia. Tutkittavien joukko koostui monista, yksittäisistä, erilaisista etnisistä ryhmistä sekä kätilöistä, sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista. Tutkimuskontekstit sijoittuivat äitiys- ja lastenneuvolaan, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen klinikkaan, kouluterveydenhuoltoon, sairaalaan, gynekologiseen näytteenottoon, synnytysosastoon sekä lääkäri- ja päivystysasemaan. Kaikkien tutkimusten pohjalta nousivat esille kieli- ja kommunikaatiovaikeudet terveydenhuollon palveluiden keskeisimpänä haasteena. Maahanmuuttajat olivat tyytymättömiä terveydenhuollossa esiintyvään jatkuvaan kiireeseen, ajanpuutteeseen ja toivoivat myös muutosta henkilökunnan asenteisiin. Selviksi diskriminaation merkeiksi he luettelivat ilman asiakkaan mielipidettä suoritettavat toimenpiteet, tiedon salaamisen, puutteellisen kommunikoinnin, kärsimättömyyden ja "nimittelyn". Maahanmuuttajat olivat tyytyväisiä neuvolapalveluihin sekä terveydenhuollon korkean teknologian tasoon. Hoitohenkilökunnan oman arvion mukaan heidän kulttuuriset taitonsa ja kokemukset maahanmuuttaja-asiakkaista olivat vaihtelevia; mitä enemmän heillä oli kokemusta maahanmuuttajista, sen helpompaa heidän kohtaamisensa oli. Suurin osa hoitohenkilökunnasta suhtautui maahanmuuttajiin myönteisesti ja oli kiinnostunut kehittämään omaa kulttuurista kompetenssiaan. Tutkimukset nostivat esille kulttuurisen koulutuksen tarpeellisuuden hoitotyöntekijöiden keskuudessa. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme kansainvälisten ja kotimaisten tutkimusten laaja-alaisen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kokoamista maahanmuuttajaryhmistä ja hoitohenkilökunnasta, heidän asenteistaan ja kokemuksistaan sekä maahanmuuttajien tyytyväisyydestä terveydenhuollon palveluihin. Toiseksi jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme laajempien tutkimusten tekemistä maahanmuuttajaryhmistä, jotta heistä saataisiin kattavaa tietoa hoitotyön osa-alueelta Olisi hyvin merkityksellistä tarkastella eri maahanmuuttajayhteisöjä lähempää, ja kuunnella mitä sanottavaa heillä on, jotta pystyisimme kehittämään maahanmuuttajapalveluita terveydenhuollon saralla.

Orkesteritoiminnan merkitys Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian opetuksessa

Opinnäytetyössäni tarkastelen Stadian musiikin koulutusohjelman orkesteritoiminnan merkitystä osana muusikon ja musiikkipedagogin suuntautumisvaihtoehtojen opinto-ohjelmaa. Tuon työssäni esille koulun määritelmän orkesteritoiminnan sisällöstä ja tavoitteista. Rinnastuksena koulun orkesteritoiminnalle asettamille tavoitteille raportoin opiskelijoiden ja orkesterijohtoryhmän jäsenten näkemyksiä kyseisistä opinnoista ja kuvailen omia kokemuksiani opiskeluajaltani. Toteutin keväällä 2005 opiskelijoille suunatun internet-kyselyn orkesterisoiton opintoihin liittyen. Kyselyssä selvitin opiskelijoiden näkemyksiä orkesteritoiminnan sen hetkisestä tilanteesta, heidän toiveitaan orkesteriopintojen suhteen ja myös heidän visioitaan työelämästä opintojen jälkeen. Orkesterijohtoryhmän jäsenistä haastattelin kahta koulun hallinnon edustajaa ja kolmea opettajiston edustajaa lukuvuoden 2005-06 aikana. Nostin heidän näkemyksensä orkesteritoiminnasta opiskelijoiden kommenttien rinnalle. Kaikki opinnäytetyöhön mukaan ottamani osapuolet pitävät orkesterisoiton opintoja tärkeänä osana musiikin koulutusohjelmaa. Niiden koetaan tukevan laaja-alaisen ammattitaidon saavuttamista ja mahdollistavan monipuolisten musiikillisten valmiuksien omaksumisen.

Brightness of multilayer boards

A good appearance of a package enhances the sale of the product. The packing gives information about the content and instructions for the usage. In this master’s thesis, the optical properties of multilayer packaging board is studied. Especially means of increasing brightness of the multilayer board are evaluated. In the literature part, the effect of different factors on optical properties of a multilayer board are evaluated with the help of light scattering and absorption coefficients. The Kubelka-Munk theory can be used also in modelling brightness of the multilayer board. A large variety of different process factors, chemical aids and machine variables affect optical properties of board. In the experimental part, different methods to increase brightness of a 3-layer board were evaluated. It was discovered that brightness variation of broke (30 % share of the center layer pulp) have only minor influence on brightness of the board. The brightness variation must be high, roughly 9 % in order to alter brightness of the board by 1 %. Higher brightness can be achieved by bleaching the pulp, which holds the largest share of the center layer pulp. Here, 2,6 % increase in brightness of the pulp (60 % share of the center layer pulp) increased brightness of the board by 1 %. In a trial run at a board machine, there was no indication of decreased bulk of the board due to extended bleaching of the pulp. With pulp dyeing appearance and optical properties of a multilayer board can be influenced. By using bluish dyes the natural yellowness of pulps can be decreased and impression of whiteness is then increased. Brightness may deteriorate though, because of increasing light absorption of the dyed pulps. When the yellowness comes from the center layer pulp, the dye should be introduced there. Then the brightness decreasing effect of the dye decreases brightness of the board less. It was noticed that it is more important to maintain brightness of the top layer than brightness of the center layer, because the top layer pulp affects on brightness of the board the most. By introducing fillers into the top layer of a multilayer board it is possible to increase brightness of the board. Fillers with the highest light scattering increased the brightness of the board the most. Increasing light scattering increases brightness and also opacity. Higher opacity in the top layer decreases also the darkening effect of the center layer. Calcinated kaolin and PCC was found to increase the light scattering of the top layer the most at the filler comparison. Introducing fillers into the top layer of multilayer board may decrease bulk and modulus of elasticity of the top layer. This could lead to deteriorated bending stiffness.

Large Break Blowdown Test Facility Study

Työn tarkoituksena on kerätä yhteen tiedot kaikista maailmalta löytyvistä ison LOCA:n ulospuhallusvaiheen tutkimiseen käytetyistä koelaitteistoista. Työn tarkoituksena on myös antaa pohjaa päätökselle, onko tarpeellista rakentaa uusi koelaitteisto nesterakenne-vuorovaikutuskoodien laskennan validoimista varten. Ennen varsinaisen koelaitteiston rakentamista olisi tarkoituksenmukaista myös rakentaa pienempi pilottikoelaitteisto, jolla voitaisiin testata käytettäviä mittausmenetelmiä. Sopivaa mittausdataa tarvitaan uusien CFD-koodien ja rakenneanalyysikoodien kytketyn laskennan validoimisessa. Näitä koodeja voidaan käyttää esimerkiksi arvioitaessa reaktorin sisäosien rakenteellista kestävyyttä ison LOCA:n ulospuhallusvaiheen aikana. Raportti keskittyy maailmalta löytyviin koelaitteistoihin, uuden koelaitteiston suunnitteluperusteisiin sekä aiheeseen liittyviin yleisiin asioihin. Raportti ei korvaa olemassa olevia validointimatriiseja, mutta sitä voi käyttää apuna etsittäessä validointitarkoituksiin sopivaa ison LOCA:n ulospuhallusvaiheen koelaitteistoa.

Nuorten sukupuolitautitartuntojen ehkäisyn menetelmät : kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia menetelmiä on käytetty nuorten sukupuolitautitartuntojen ehkäisyssä kansainvälisesti. Opinnäytetyö on osa Seksuaaliterveyden osaamisen kehittäminen metropolialueella ja hoitotyön koulutuksessa -hanketta. Opinnäytetyö toteutettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen. Käytetty aineisto rajattiin koskemaan länsimaalaisia vuoden 2000 jälkeen julkaistuja artikkeleita, jotka koskivat 15-25 -vuotiaita nuoria. Aineiston muodostivat kymmenen artikkelia, jotka käsittelivät sukupuolitautien seulontaa, kampanjointia sukupuolitautien ehkäisemiseksi, sukupuolitautien ehkäisyvälineitä, partnerin jäljitystä ja seksuaalineuvontaa terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamana. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan tehokkaita nuorten sukupuolitautien ehkäisymenetelmiä ovat systemaattinen sukupuolitautien seulonta, näkyvä kampanjointi, uusien sukupuolitautien ehkäisyvälineiden kehittäminen naisille, partnerin jäljityksen tehostaminen sekä terveydenhuollon ammattilaisen antama asiantunteva seksuaalineuvonta. Partnerin jäljitys tehostuu kotinäytteenoton sekä erilaisten partnerin tiedotusmenetelmien käyttöönoton avulla. Naisille suunnatut sukupuolitautien ehkäisymenetelmät ovat myös tärkeitä nuorten sukupuolitautien ehkäisyssä. Tutkimustuloksissa esille tulleiden menetelmien hyödyntäminen Suomessa nuorten sukupuolitautitartuntojen ehkäisyssä vähentäisi sukupuolitautitartuntoja ja edistäisi täten kansanterveyttä. Kansainvälisten tutkimustulosten tarkastelu ja niiden esille tuominen palvelee yhteiskuntaamme nuorten sukupuolitautitartuntojen ehkäisyn kehittämisessä.

Maahanmuuttaja tutkimushuoneessa : röntgenhoitajien kokemuksia tutkimushuonetyöskentelystä maahanmuuttaja-asiakkaiden/potilaiden kanssa

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää röntgenhoitajien kokemusten kautta ne normaalin työprosessin vaiheet, joissa röntgenhoitajien mukaan maahanmuuttaja-asiakkaiden/potilaiden erityisyys tuli ilmi sekä tavat, joilla erityisyys ilmeni. Huomion keskipisteenä oli kuvantamisprosessin vaihe, jossa röntgenhoitaja oli välittömässä vuorovaikutuksessa asiakkaan/potilaan kanssa. Opinnäytetyötä varten haastateltiin yksilöhaastatteluin viittä röntgenhoitajaa, jotka työskentelivät kahdella pääkaupunkiseudulla sijaitsevalla röntgenosastolla. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Röntgenhoitajien vastauksissa korostuivat maahanmuuttaja-asiakkaiden/potilaiden aiheuttamat haasteet. Tärkeimmät haasteet liittyivät kulttuurieroihin sekä kieli- ja kommunikaatiovaikeuksiin. Kulttuurisista haasteista vaikutti röntgenhoitajien normaalityöskentelyyn eniten joidenkin maahanmuuttajaryhmien vallitseva sukupuolijärjestelmä, joka poikkesi merkittävästi suomalaisesta. Sekä kulttuurieroista että kieli- ja kommunikaatiovaikeuksista johtuvat haasteet liittyivät erityisesti joihinkin tutkimushuonetyöskentelyn vaiheisiin. Jotta olisi mahdollista sekä kunnioittaa maahanmuuttaja-asiakkaiden/potilaiden kulttuurisia erityispiirteitä että tuottaa diagnostisesti riittävän laadukkaita kuvia, röntgenhoitajat turvautuivat erityisjärjestelyihin ja normaalista poikkeaviin työtapoihin. Haasteellisimmat asiakkaat/potilaat tulivat islamilaisista maista, joiden vallitseva islamin tulkinta poikkesi eniten länsimaisista kulttuurinormeista. Tämän opinnäytteen perusteella toimet, joilla pyritään parantamaan maahanmuuttaja-asiakkaiden/potilaiden palvelua ja vähentämään kulttuurista kitkaa, on syytä kohdentaa muita haasteellisemmiksi koettuihin maahanmuuttajaryhmiin sekä ilmi käyneisiin kuvantamisprosessin ongelmallisiin kohtiin.