Suomen ja Venäjän suhteiden kehitys EU-jäsenyyden aikana

Kylmän sodan aikana Suomen suhteet itänaapuriinsa perustuivat sopimukseen ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen tasavallan ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton kanssa. Kylmän sodan päätyttyä Suomi liittyi 1.1.1995 Euroopan unioniin. Tutkimuksen päämääränä on selvittää miten Suomen ja Venäjän suhteet ovat kehittyneet vuoden 1995 jälkeen ja miten niihin on vaikuttanut Suomen EU-jäsenyys. Arvioidaan mikä on ollut EU:n eri sääntöjen vaikutus Suomen idänpolitiikkaan. Pyritään arvioimaan millainen Venäjän suhtautuminen Suomeen on ollut EU-jäsenyyden aikana. Selvitetään miten maissa tapahtuneet presidentin vaihdot ovat vaikuttaneet suhteisiin. Lisäksi arvioidaan millainen Suomen perustuslain muutoksen vaikutus suhteisiin on ollut lähinnä presidentin ulkopoliittisen vallan vähenemisen myötä.

Puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategian toteutuminen merivoimissa

Tutkittava aihe on puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategian toteutuminen merivoimissa. Tutkimustyön tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet merivoimien laivastojoukkojen turvallisuustilanteen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tutkimusongelmana oli miten puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategia on toteutettu merivoimien laivastojoukoissa. Pääongelma jaettiin vielä kolmeen alaongelmaan, jotka olivat millä toimenpiteillä Pääesikunta on jalkauttanut turvallisuustoiminnan strategian merivoimiin, mitkä ovat toimenpiteet, joilla merivoimat on jalkauttanut puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategian laivastojoukkoihin, miten merivoimien laivastojoukkojen turvallisuustoiminta on puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategian julkaisemisen jälkeen kehittynyt. Tutkimustyön hypoteesina oli että puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategia ei ole jalkautunut merivoimien laivastojoukkoihin, niin kuin sen strategiana, joko liiketaloudellisena tai perinteisenä sotilasstrategiana kuulunut tehdä. Tutkimusmenetelminä olivat teemahaastattelu, asiakirja- ja dokumenttitutkimus. haastattelut ja toimintatutkimus. Asiakirja- ja dokumenttitutkimuksen menetelmin tutkimuksessa tutkittiin puolustusvoimien ja merivoimien dokumentit, jotka käsittelevät turvallisuutta. tämän jälkeen puolustusvoimien turvallisuusstrategian jalkautuminen selvitettiin laadullisen teemahaastattelun menetelmin. Tutkimustyön tärkeimpänä johtopäätöksenä oli se, että puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategian jalkauttaminen merivoimien laivastojoukkoihin on kesken. Tutkimustyössä otettiin asiakirjojen keskinäisen johdonmukaisuuden lisäksi huomioon myös kolmikannan, strategia – kulttuuri – rakenne, vaikutus strategian jalkauttamiseen. Perusteena on, että kolmikannan voidaan ainakin teoreettisesti osoittaa miksi strategia ei kohtaa voimassaolevaa käytäntöä merivoimien laivastojoukoissa. Tutkimuksessa tullaan johtopäätökseen, että puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategian jalkauttamisen hidasteena ovat sekä strategisen johtamisen puolella että organisaatiokulttuurin toimiminen muutoksen jarruna. Tutkimustulosten perusteella tutkimustyössä esitetään jatkotutkimustarve aiheelle turvallisuuskulttuuri puolustusvoimissa.