969 resultados para sosiaalinen rakenne
Resumo:
Diplomityön tavoitteena oli selvittää energianmuuntimen kaupallistamiseksi kannattavin valmistuskonsepti. Työssä esitettiin energianmuuntimelle kaksi mahdollista valmistuskonseptia; hitsattu rakenne ja tuotteen rungon valaminen. Tuotteen uuden rakenteen suunnittelu suoritettiin DFMA -projektin etenemisjärjestyksen mukaisesti. Uuden rakenteen suunnittelun tuloksena DFMA -projektille asetetut tavoitteet saavutettiin. Työssä valittiin rungon valamiseen soveltuvat valumenetelmät, joita ovat hiekkavalu, Lost Foam ja Replicast CS. Kappaleen valettavuudelle suoritettiin analyysi, jonka perusteella ennen diplomityön aloittamista suunniteltu valurunko ei ole valmistettavissa työssä esitettynä konstruktiona. Johtopäätöksenä rungon valamisesta todettiin, että valurunko on suunniteltava uudestaan huomioimalla diplomityössä esitetyt toimenpiteet valmistettavuuden parantamiseksi. Mikäli tuotekehitysprosessia ei jatketa valurungon sunnittelun osalta, valitaan hitsattu rakenne energianmuuntimen valmistuskonseptiksi.
Resumo:
Yritysten kilpailukyky ei perustu nykypäivän pelkästään aineellisiin resursseihin. Yritysten on pyrittävä luomaan kyvykkyyksiä, joilla yritys pystyy sopeutumaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin toimintaympäristössään. Aineettoman pääoman, kuten rakenne-, suhde- ja ihmispääoman kehittäminen mahdollistaa edellä mainittujen kyvykkyyksien luomisen ja hallitsemisen organisaatiossa. Pääoman kehittäminen sekä hallinta vaativat organisaatiolta kulttuurisia ominaisuuksia, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen ja toiminnan parantamisen. Tässä työssä on pyritty selvittämään, mitä nämä oppivan organisaation edellytykset ovat ja miten niiden nykytilaa voidaan mitata. Työn teoreettisen viitekehyksen avulla muodostettiin teemoittain kysymyksiä, joilla organisaation tilaa suhteessa oppivan organisaation tavoitteisiin pystytään tuomaan läpinäkyväksi. Kyselyn tuloksista huomattiin, että tällä mittaristolla saatiin esiin monia oppivan organisaation toimintaan vaikuttavia elementtejä ja niiden vaatimia kehityskohteita.
Resumo:
Tutkielmassa rakennettiin laskentamalli metsäteollisuuden puunhankinnan hankintalähteen kannattavuuden määrittämiseksi ja selittämiseksi. Tutkimuksessa noudatettiin konstruktiivisen tapaustutkimuksen tutkimusotetta. Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli kansainvälisesti toimivan metsäteollisuusyrityksen Suomen puunhankintaorganisaatio. Kannattavuusmalli määrittelee hankintalähteen kannattavuuden sekä käsitteellisellä että laskentamenettelyn tasolla. Kannattavuusmallin katesuure on porttikate, joka rakennettiin taloudellisen lisäarvon teoriaan nojaten kohdeorganisaation tarpeiden ja sen laskenta-asiantuntijoiden näkemysten perusteella. Kannattavuusmallin rakenne ja osat kuvattiin seikkaperäisesti. Kannattavuusmallin käyttämän liiketoimintadatan poiminta ja laskentasuureiden raportointi testattiin. Mallin tarvitsemat laskentatiedot on saatavissa kohdeorganisaation kehitteillä olevasta toiminnanohjausjärjestelmästä. Laskentamallin hyödyntämismahdollisuudet arvioitiin. Hankintalähteen kannattavuutta mittaavalla porttikatteella voidaan ohjata puunhankintaorganisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa. Malli ilmaisee porttikatteeseen vaikuttavien tekijöiden vaikutuksen kannattavuuteen, minkä avulla voidaan tehdä parempia päätöksiä hankintalähteiden hyödyntämisessä. Aiemmista tutkimuksista poiketen malli huomioi hankintalähteen suoritteen arvon tärkeimmille asiakastehtaille perustuen todellisiin liiketapahtumiin. Kannattavuusmallia voidaan hyödyntää laajalti metsäteollisuusyritysten tavaralajimenetelmään perustuvassa puunhankinnassa. Kannattavuusmallin rakentaminen rohkaisee puunhankinnan johtoa ja laskentahenkilöitä hedelmällisen yhteistyöhön.
Resumo:
Tässä työssä suunniteltiin lappeenrantalaisen Astex Oy:n tilauksesta liikkuvan työkoneen runkorakenne. Työ tehtiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston teräsrakenteiden laboratoriossa. Suunniteltava rakenne kuului linkkuohjattuun, noin 5000 kg painoiseen trukkitraktoriin. Lähtökohtana rakenteen suunnittelulle olivat tilaajan asettamat rakenteen geometriaan ja suorituskykyyn liittyvät reunaehdot ja rajoitteet. Uuden rakenteen suunnittelussa hyödynnettiin myös tilaajatahon kehittelemää vastaavan tyyppistä prototyyppirakennetta. Rakenteen suunnitteluprosessi koostui neljästä eri vaiheesta. Suunniteltavan rakenteen lähtökohtana olleelle prototyyppirakenteelle suoritettiin koneen käytönaikaisia venymäliuskamittauksia rakenteen kuormitushistorian selvittämiseksi. Mittauksista saatujen tulosten perusteella määritettiin kuormitukset uudelle suunniteltavalle rakenteelle. Määritettyjä kuormituksia hyödyntäen ideoitiin, suunniteltiin ja mallinnettiin uusi tilaajan vaatimuksia vastaava rakenne. Uudelle rakenteelle suoritettiin lujuusanalyysit FE-analyysiä hyödyntäen. Uuden rakenteen suunnittelussa kiinnitettiin huomiota rakenteen hyvään valmistettavuuteen ja suunniteltiin rakenneratkaisut tilaajataholle mahdollisimman optimaalisiksi. Suunnittelu- ja mallinnustyö tehtiin Solidworks 2014 ohjelmistolla. Rakenteen lujuustekniset tarkastelut sisälsivät rakennedetaljien analyyttistä mitoitusta ja laskentaa. FE-laskennalla selvitettiin rakenteen ääri- ja väsymiskestävyys. Laskenta sisälsi koko rakenteen globaaleja tarkasteluja, sekä eri kriittisten rakennedetaljien yksityiskohtaisempia analyysejä. FE-laskennan pääpaino oli rakenteen väsymisanalyyseissä, jotka toteutettiin Hot-Spot- ja särönkasvumenetelmillä. Rakenteen FE-analyysien suorittamisessa käytettiin Femap, NxNastran ja Abaqus-ohjelmistoja.
Resumo:
Liiketoiminnassa luovuus nähdään usein uudistumisen ja pysyvän kilpailuedun edellytyksenä. Vaikka luovuutta on tutkittu ajansaatossa useista eri näkökulmista käsin, ei käsitteelle ole kyetty antamaan yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Suomalaisessa metsäteollisuudessa on käyty läpi mittavia uudistuksia, jossa myös luovuudelle on annettu merkittävä rooli. Kolmen liikevaihdoltaan suurimman suomalaisen metsäteollisuusyhtiön vuosikertomusten pääkirjoituksissa vuosina 2006–2012 tuli selkeästi esiin tarve liiketoiminnan uudistamiselle ja luovuuden merkitys osana tätä muutosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella suomalaisen metsäteollisuuden luovuutta ja selvittää, minkälaista kuvaa metsäteollisuuden luovuudesta rakennetaan tutkimusaineistossa. Tutkimuksessa hyödynnetään diskurssianalyysiä, jonka avulla tarkastellaan sitä, millaisia merkityksiä luovuudelle annetaan käytetyn kielen avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan rakennamme sosiaalista todellisuuttamme keskinäisen kommunikaation välityksellä. Tutkimusaineistosta hahmottuu metsäteollisuudelle yksi yhteinen luovuusdiskurssi, jota tarkastellaan neljän eri ulottuvuuden kautta. Näitä ovat taloudellinen, liiketoimintarakenteellinen, teknologinen sekä sidosryhmäulottuvuus. Ulottuvuudet sisältävät erilaisia merkityskokonaisuuksia, joita luovuudelle annetaan. Samassa yhteydessä tarkastellaan diskurssin ajallista rakentumista ja luovuusdiskurssin muotoutumiseen vaikuttavia kontekstitekijöitä, kuten taloudellisia haasteita ja liiketoimintaympäristön muutoksia, sähköisen median yleistymistä sekä elinympäristöä koskevia huolia. Luovuusdiskurssia rakennetaan tutkimusaineistossa varsin kokonaisvaltaisesti huomioiden aina yksilöt, organisaatiot ja toimintaympäristöt. Taloudellisesta ja teknologisesta ulottuvuudesta käsin rakennetaan aktiivista kuvaa luovasta tavasta toimia, kun taas liiketoimintarakenteellisen ja sidosryhmäulottuvuuden kautta pyritään luomaan luovuuden mahdollistavaa toimintaympäristöä. Nykyisin luovuus -käsitteestä on tullut iskulause kaikenlaisten taloudellistenkin haasteiden ratkaisemiseksi. Suomalaisessa metsäteollisuudessa luovuuden keinoin haetaan uutta suuntaa ja kilpailuetua, joskin taloudellisilla intresseillä näyttää olevan viime kädessä valtaa luovuuden näyttäytymiselle ja päämäärille. Jatkossa voisikin olla mielenkiintoista tutkia esimerkiksi sitä, kuinka luovaa metsäteollisuus on suhteessa taloudellisiin intresseihin.
Resumo:
The objective of this thesis is to examine distribution network designs and modeling practices and create a framework to identify best possible distribution network structure for the case company. The main research question therefore is: How to optimize case company’s distribution network in terms of customer needs and costs? Theory chapters introduce the basic building blocks of the distribution network design and needed calculation methods and models. Framework for the distribution network projects was created based on the theory and the case study was carried out by following the defined framework. Distribution network calculations were based on the company’s sales plan for the years 2014 - 2020. Main conclusions and recommendations were that the new Asian business strategy requires high investments in logistics and the first step is to open new satellite DC in China as soon as possible to support sales and second possible step is to open regional DC in Asia within 2 - 4 years.
Resumo:
Toisen maailmansodan jälkeisenä ajanjaksona Iso-Britannia joutui useisiin vastakumouksellisen sodankäynnin konflikteihin siirtomaarakenteiden purkautumisen ja maailmanpoliittisen tilanteen johdosta. Tutkielma käsittelee Ison-Britannian turvallisuusjoukkojen käyttöperiaatteita vastakumouksellisen sodankäynnin konflikteissa Malaijalla vuosina 1948–1960 ja Keniassa vuosina 1952–1960. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä on käytetty lähdeaineistoon perustuvaa sisällönanalyysia. Lähdeaineisto koostuu pääsääntöisesti ulkomaalaisissa sotakouluissa tehdyistä opinnäytetöistä sekä tutkimus- ja aikalaiskirjallisuudesta. Lisäksi lähteenä on käytetty Britannian asevoimien ohjesääntöjä vastakumouksellisesta sodankäynnistä. Britannian vastakumouksellisen sodankäynnin taisteluoppi korosti sodan poliittista ratkaisua. Toisen maailmansodan jälkeisessä taisteluopissa uhkamalli muodostui Mao Tse-Tungin oppien mukaisesti taistelevasta kumouksellisesta liikkeestä. Malaijalla ja Keniassa kumouksellisen toiminnan raamit olivat monin osin yhtenäiset. Kapinalliset pystyttiin määrittämään selväksi vähemmistöryhmittymäksi koko kansakunnan osalta. Kapinallisten toiminta- aluetta olivat pääsääntöisesti maiden rajojen sisäpuolelle rajoittuvat harvaan asutut viidakko- ja metsäalueet. Britannian turvallisuusjoukkojen toiminnan perustana ollut ohjesääntö määritteli turvallisuusjoukkojen tärkeimmäksi tehtäväksi kumouksellisten eristämisen väestöstä, minkä avulla kumouksellisilta riistettiin toimintansa kannalta elintärkeät resurssit. Poliisivoimilla sekä paikallisesta väestöstä perustetuilla kodinturvajoukoilla kontrolloitiin ja valvottiin asuttuja alueita sotilasvoimien suorittaessa operaatioita viidakko- ja metsäalueiden laitamilla ja syvyydessä. Samanaikaisesti toteutetut uudelleenasuttamisen ohjelmat ja elintarvikkeiden säätelyt vaikeuttivat kapinallisten tukeutumista väestöön ja pakottivat heidät vetäytymään syrjäseuduille. Tutkielman tärkeimpänä havaintona voidaan pitää turvallisuusjoukkojen käyttöperiaatteiden yhtäläisyyttä Malaijalla ja Keniassa. Turvallisuusjoukkojen rakenne ja periaatteellinen käyttö noudattivat molemmissa konflikteissa samaa kaavaa perustuen Malaijan alkuvuosien havaintojen pohjalta laadittuun käsikirjaan. Turvallisuusjoukkojen käyttöön vaikuttaneet asteittaiset toimenpiteet kapinallisten eristämiseksi väestöstä, johtaen aina heidän voimiensa lopulliseen tuhoamiseen, olivat käyttöperiaatteiden kannalta ohjaava tekijä. Konflikteista saatujen havaintojen perusteella pystyttiin määrittelemään turvallisuusjoukkojen toimijoille selkeät roolit ja tehtäväkentät kriisien eri vaiheissa.
Resumo:
Verkkotaistelu 2020 (https://www.doria.fi/handle/10024/103676) kirjoitettiin vuonna 2002 ennakoimaan asioita, joita ei ollut tapahtunut. Vuonna 2012 kirja päätettiin kirjoittaa uudelleen lisäämällä ajankohtaista ja ennen muuta reflektoimalla edellisen kanssa. Kybertaistelu 2020 on 75-prosenttisesti uutta alkaen otsikosta, mutta vanha rakenne näkyy yhä. Idea on päivittää ja täydentää vuonna 2003 julkaistu Verkkotaistelu 2020 -kirja pääosin samalla joukolla. Tärkeä osa artikkeleissa on reflektio asiassa, jonka merkitys on muuttunut enemmän kuin osasimme kuvitella. Kirjalla ei pyritä määrittelemään kokonaisuutta tai järjestelemään nykykäsityksiä, vaan jatkumona jo aiemmin tehdylle osallistua keskusteluun kybertaisteluista. Esimerkiksi informaatio- operaatiot sisältöinä – propaganda – ei kuulunut alkuperäiseen, eikä sitä ole liitetty tähänkään. Alkuperäisteoksen tulevaisuusoletukset ovat monin osin toteutuneet, eikä yhteiskunnan tai maanpuolustuksen informaatioistumiselle ole vielä tullut raja vastaan. Muutamassa artikkelissa on täsmennetty näitä oletuksia. Luvut ovat kunkin kirjoittajan omia näkemyksiä. Kohteet ja skenaariot ovat esimerkkejä ja herätyksiä, koska varsinkin sotilaslukija on pragmaattinen. Niitä voinee yleistää, mutta niillä ei pyritä kattavuuteen. Vaikeaa tieteellistä tai kyberalan kieltä on vältetty tarkoituksella, eikä kirja edellytä ennakkotietoja asiasta. Näkökulma on puolustajan. Kirja on kirjoitettu maanpuolustuksen näkökannalta. Se ei pyri kokonaisvaltaisuuteen, eikä se ota kantaa muiden viranomaisten tai toimijoiden tehtäviin. Painopiste on operaatioissa ja taktiikassa, taisteluissa eli toiminnassa, ei motivaatioissa tai säädöksissä, jotka kuuluvat sodan ja siten valtion ja strategian piiriin. Maanpuolustusnäkökulma tarkoittaa, että asiaa katsotaan ikävimmän, valtion olemassaolon näkökannalta, ei arjen. Tarkastelu pysyy yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden puitteissa, arkea ja kansalaisia ei käsitellä. Kirja on osaltaan kannanotto Suomen tavoitteeseen olla johtava valtio kyberturvallisuudessa vuonna 2016. Uutena mukaan otettu yritysturvallisuus kuvaa, että tietoturvallisuuteen on panostettu Suomessa jo pitkään maailman kärkitasolla. Valtion turvallisuusstrategia ja menettelytavat sen toteuttamiseksi ovat Suomessa korkeaa luokkaa. Puolustushaaraosioissa kuvataan, että asiaan on panostettu ja panostetaan monin tavoin. On syytä pohtia, onko kyberkyvykkyys laadun lisäksi määrä- vai suhdekysymys. Isolla maalla on paljon vastustajia ja suojattavia kohteita. Pienellä maalla on pieni määrä vastustajia ja suojattavia kohteita. Mitataanko kyky osallistujien määrällä vai sillä, kuinka moni osallistuu ja kuinka vahva näin muodostunut verkosto on?
Resumo:
Tarkastelen tässä pro gradu -tutkimuksessani vuorovaikutuksen merkitystä työyhteisön kehittäessä itse itseään paremmin toimivaksi työyhteisöksi. Tutkin vuorovaikutuksen kautta syntyvää kehittymistä erityisesti ryhmämuotoisen työnohjauksen kontekstissa lastensuojelutyötä tekevän työyhteisön parissa. Tutkimusongelmanani on, millainen merkitys työnohjauksella ja työnohjausprosessissa ilmenevällä vuorovaikutuksella on työyhteisön kehittymistä ja yhteistoiminnan parantamista ajatellen. Työnohjaus kehittämismenetelmänä perustuu kommunikaatioon ja merkitystenantoprosesseihin sosiaalisissa suhteissa. Työnohjauksessa pyritään ammatti-identiteetin kasvuun ja ammatillisen tietotaidon lisääntymiseen reflektoimalla ja jäsentämällä uudelleen työhön liittyviä ajatuksia ja tunteita. Teoriataustan tutkimukselleni luo Luhmannin autopoiesis-teoria, joka korostaa vuorovaikutuksellista näkökulmaa sosiaalisten suhteiden kehittymisessä. Autopoieettisen systeeminäkökulman mukaan sosiaalinen systeemi uudistaa jatkuvasti itse itseään kommunikaation keinoin. Kommunikaatio on sosiaalisen systeemin väline, jota se käyttää itsensä uudelleenorganisoimiseen, tavoitteidensa asettamiseen ja niiden toteuttamiseen. Toteutin tutkimukseni etnografista tutkimusotetta ja osallistuvaa havainnointia yhdistelemällä. Haastattelin kaikki yhden työyhteisön työntekijät sekä havainnoin kerran kuussa toteutuneita työnohjausistuntoja puolen vuoden ajan. Tuloksissa havaitsin työnohjauksella olevan monia positiivisia vaikutuksia, joista tärkeimmiksi nousivat vertaistukeen, näkemysten jakamiseen ja yhteistoiminnan lisääntymiseen liittyvät teemat. Työnohjauksen merkityksestä ei kuitenkaan oltu kohdetyöyhteisössä täysin yksimielisiä, mutta sen sijaan vuorovaikutuksen merkitys kehittymisen edistäjänä nousi avaintekijäksi tuloksissa. Ilman vuorovaikutusta ja asioiden yhteistä jakamista työyhteisön jäsenten kesken ei kehitystä myöskään saada aikaan. Tämä havainto todentaa Luhmannin teoriaa systeemien toiminnasta ja kommunikaation merkityksestä. Lisäksi se toivottavasti kannustaa organisaation kehittämisestä vastaavia henkilöitä valitsemaan työyhteisöjen kehittämiseen vuorovaikutukseen perustuvia menetelmiä sekä sosiaalityön organisaatioissa että muiden alojen työyhteisöissä, joissa tavoitteena on saada työyhteisö toimimaan entistä tavoitteellisemmin yhteisten päämäärien suuntaan.
Resumo:
Keskustelu taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on ajankohtainen. Kun Turusta tuli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011, Turku otti ”Kulttuuri tekee hyvää” teeman käyttöönsä. Sisällölliset tavoitteet olivat kulttuuri ja hyvinvointi, luova talous, kulttuurivienti sekä kansainvälisyyden lisääminen. Miten turkulaiset päättäjät ja Turun kulttuuripääkaupunkivuonna taidetta koskevia asioita päättämässä olleet toimijat tuottavat taiteen hyvinvointivaikutuksia puheessaan? Pyrin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: millaisia tehtäviä taiteella päättäjien mielestä on, ja miten he mieltävät taiteen hyvinvointivaikutukset osana Turun kaupunkipolitiikkaa laajemmin. Analysoin puhetta diskurssintutkimuksen menetelmällä. Haastattelin seitsemää päättäjää teemahaastattelun keinoin. Taidetta lähestytään tutkimusaineiston mukaan kolmesta näkökulmasta, jotka ovat sosiaalinen, välineellinen ja essentiaalinen. Työni teoreettisen viitekehyksen olen rakentanut Erik Allardtin, John Deweyn, Pierre Bourdieun ja George Dickien teorioista. Analysoin päättäjien taiteen eri funktioille antamia merkityksiä. Taiteella on haastattelujen mukaan vahva merkitys ihmisen elämässä ja arjessa. Taiteen yhteys koettuun psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen nähdään lähes kaikkien haastateltavien puheissa myönteisenä asiana. Hyvinvointi nähdään makrotasolla taloudellisena hyvinvointina, imagollisena, sosiaalisesti yhdistävänä ja taidekasvatuksellisesti kehittävänä. Mikrotasolla taiteen hyvinvointivaikutus nähdään iloa tuottavana ja mieltä avartavana. Taide mahdollistaa arjesta irrottautumisen ja on inhimillisen yhteiskunnan perusta. Osa näkee henkisen hyvinvoinnin ikään kuin taiteen perustehtäväksi. Taiteen tukeminen on puheen mukaan tärkeää, mutta taloudelliset realiteetit ratkaisevat: niin kauan taide on hyvää, kun se ei maksa paljon, ja se on tuottavaa. Taide näyttäytyy tärkeänä hyvinvoinnin lähteenä, mutta esimerkiksi taantuman aikana taide ja kulttuuri on myös se alue, josta säästetään ensimmäisenä.
Resumo:
Tämä tutkimus keskittyy analysoimaan tiivistyvästä suomalais-ruotsalaisesta puolustusyh-teistyöstä käytävässä julkisessa keskustelussa ilmeneviä keskusteluun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusmenetelmänä on abduktiivinen kvalitatiivinen sisällönanalyysi (yhdistelmä groun-ded theory- ja sisällönanalyysiä). Tutkimus toteutettiin käyttäen mallia, joka muokattiin To-mas Valasekin hypoteesista, joka koskee pooling and sharing -yhteistyötä (Surviving Auste-rity - The case for a new approach to EU military collaboration, 2011). Malli muodostettiin induktoimalla tutkimuksen primääriaineistosta, joka koottiin julkisesta puolustusyhteistyötä käsittelevästä keskustelusta Suomessa ja Ruotsissa 1.1.2013–31.8.2014. Tutkimuksen pääkysymys on: Miten tiivistyvästä suomalais-ruotsalaisesta puolustusyhteis-työstä 1.1.2013–31.8.2014 käytyyn julkiseen keskusteluun vaikuttaneet päätekijät ilmene-vät? Tutkimuksen alakysymykset muodostettiin tutkimuksen primääriaineistosta neljässä eri kategoriassa: historialliset, poliittiset/sotilaalliset, taloudelliset ja asenteelliset tekijät. Ai-neistoa analysoitiin deduktiivisesti käyttäen näitä kategorioita analyysimallina, tarkoituk-sena lisätä ymmärrystä yksittäisistä tekijöistä ja löytää päätekijät. Alakysymyksiä ovat: - Miten 1) historialliset, 2) poliittiset/sotilaalliset, 3) taloudelliset ja 4) asenteelliset tekijät ilmenevät keskustelussa tiivistyvästä puolustusyhteistyöstä? - Kuinka nämä tekijät eroavat Suomessa ja Ruotsissa? - Mikä tekijöistä nähdään keskustelussa tärkeimpänä? Tutkimuksen päätuloksena on, että luottamus tai sen puute on tärkein keskustelussa ilme-nevä päätekijä, joka joko edistää tai toisaalta heikentää yhteistyötä. Muina keskustelusta il-menevinä päätekijöinä nähdään seuraavien tekijöiden olemassaolo tai puute: - ymmärrys yhteistyön historiallisesta taustasta molempien valtioiden näkökulmista - poliittisten/sotilaallisten tavoitteiden selkeys ja niihin sitoutuminen - poliittinen sitoutuminen yhteistyön poliittisten/sotilaallisten tarkoitusperien edistämi-seen kotimaan taloudellisten hyötyjen sijaan - laillisesti sitova rakenne yhteistyölle.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin viestintäteknologian kehitys, globalisaatio sekä organisaatiomuodot ovat suhteessa keskenään sekä miten ne vaikuttavat esimiestyöhön hajautuneessa organisaatiossa. Tutkimuskohteena olivat kymmenen eri asiantuntijaorganisaatiossa esimiesasemassa työskentelevää henkilöä. Tutkimus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Tutkimusaineisto hankittiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen sekä avoimien haastatteluiden avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin hajautuneen organisaation määrittelyn ohella johtamisteorioista sekä organisaation viestinnän teorioista. Tutkimuksen tulosten perusteella hajautuneet organisaatiomuodot yleistyvät uusille toimialoille ja työaika ja –paikka käsitteet muuttuvat. Esimiestyö on sosiaalinen prosessi. Vuorovaikutteinen ja päätösvaltaa jakava esimiestyö on tehokkaan ja joustavan organisaation edellytys. Verkostoituminen on yleistynyt ja on organisaatioiden kannalta järkevämpi tapa saada tarvittava osaaminen käyttöön kuin rekrytoiminen. Tutkimuksen mukaan organisaatiot pyrkivät edesauttamaan verkostoitumista mahdollistamalla työajasta ja –paikasta riippumattoman työn tekemisen. Useimmat organisatioissa käyettävät sovellukset ja järjestelmät toimivat tietoliikenneverkon kautta tai pilvipalveluissa. Työntekijöitä kannustetaan voimakkaasti muodostamaan sekä löytämään omaa ja organisaation osaamista tukevia osaamiskeskuksia. Lisäksi tutkimus vahvistaa aiempien tutkimustulosten mukaisesti, että nykymuotoinen esimiestyö ei toimi työaikaja työpaikkarajoituksista vapautuneessa, hajautuneissa organisaatioissa. Tämän vaikutuksesta myös alaisten rooli muuttuu hajautuneissa organisaatioissa.
Resumo:
Tässä työssä tutkittiin uumajäykistettyä sandwich-rakennetta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää kuormitetulle uumajäykistetylle sandwich-elementille taipuman analyyttinen laskentamenetelmä. Sellaisen kehitykselle oli tarve, koska kyseisen tyyppiselle sandwich-rakennetyypille ei ole standardisoitua taipuman laskentamenetelmää. Uumajäykistetyn sandwich-elementin taipuma on kiinnostava, koska käyttörajatilan mukainen taipumaraja on tärkein rakennetta mitoittava tekijä. Työn soveltavassa osiossa kehitettiin uumajäykistetyn sandwich-elementin taipuman analyyttinen laskentamenetelmä. Taipuman analyyttinen laskentamenetelmä kehitettiin sandwich-palkkiteorian perusteella. Keskeisimpiä ongelmia oli uumajäykisteiden taivutus- ja leikkausjäykkyyden huomioonottaminen laskennassa. Analyyttisen laskennan tuloksia verrattiin uumajäykistetylle sandwich-elementille suoritettujen taivutuskokeiden tuloksiin sekä FE-analyysin tuloksiin. Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta kehitetyn uumajäykistetyn sandwich-elementin taipuman analyyttisen laskentamenetelmän soveltuvan taipuman laskentaan tutkitulle uumajäykistetylle sandwich-elementille. Laskentamenetelmän luotettavuuden ja toimivuusrajojen määrittämiseksi uumajäykistetty sandwich-rakenne vaatii jatkotutkimuksia.
Resumo:
The actin cytoskeleton is a dynamic structure that determines cell shape. Actin turnover is mandatory for migration in normal and malignant cells. In epithelial cancers invasion is frequently accompanied by epithelial to mesenchymal transition (EMT). In EMT, cancer cells acquire a migratory phenotype through transcriptional reprogramming. EMT requires substantial re-organization of actin. During the past decade, new actin regulating proteins have been discovered. Among these are members of the formin family. To study formin expression in tissues and cells, antibodies for detection of formin proteins FMNL1 (Formin-like protein 1), FMNL2 (Formin-like protein 2) and FHOD1 (Formin homology 2 domain containing protein 1) were used. The expression of formins was characterized in normal tissues and selected cancers using immunohistochemistry. The functional roles of formins were studied in cancer cell lines. We found that FMNL2 is widely expressed. It is a filopodial component in cultured melanoma cells. In clinical melanoma, FMNL2 expression has prognostic significance. FHOD1 is a formin expressed in mesenchymal cell types. FHOD1 expression is increased in oral squamous cell carcinoma (SCC) EMT. Importantly, FHOD1 participates in invasion of cultured oral SCC cells. FMNL1 expression is low in normal epithelia, but high in leukocytes and smooth muscle cells. Expression of FMNL1 can be found in carcinoma; we detected FMNL1 expressing cells in basal type of breast cancer. Our results indicate that formins are differentially expressed in normal tissues and that their expression may shift in cancer. Functionally FMNL2 and FHOD1 participate in processes related to cancer progression. Studying formins is increasingly important since they are potential drug targets.